Vietin itsenäisyyspäivän iltaa kotona ja seurustelin vieraiden kanssa.

Avasin television vasta vieraiden lähdettyä ja katsoin Suomen ja Ruotsin finaalipelin. Jakke ja Mikke häikäisivät ja muu joukkue säesti oivallisesti.

Noteerasin Tampereen katukiakkotapahtuman vasta tänä aamuna. Jutila-naamareista oli tosin ollut puhetta pitkin viikkoa, mutta luulin väen kokoontuvan harmittomaan ilonpitoon.

Kaikkea muuta! Happening lähti lapasesta pahemman kerran ja se lienee ollut tarkoituskin. Sekavassa uutisoinnissa väitettiin mm. hevosen talloneen mielenosoittajaa.

Videolta jokainen voi nähdä, että hevonen taklaa puhtaasti. Lisäksi kohteeksi joutunut pinkkipää on selvästi ”kiekollinen” pelaaja eli taklattavissa. Jos tunkee väkivaltaiseksi riistäytyvässä mellakassa eturiviin tai suorastaan lähestyvän poliisiratsun eteen, on turha tekeytyä sivulliseksi.

Kuten asiaan kuuluu, ”kiakkoilijat” olivat varustautuneet jääkiekkomailoilla. Niitä käytettiin surutta kaikkeen muuhun paitsi pelaamiseen: poliiseja yritettiin lyödä, hevonen piestiin verille, ja kaupunkikierroksella hakattiin rikki pankin ja Stockmannin ikkunoita.

Tolkutonta touhua. Olen harmissani jääkiekon, tamperelaisten ja hevosen puolesta.

Posted in , Jääkiekko | Edit | Comments Off

Thursday, January 3rd, 2013

Jopa mestariksi veikatun nuorten maajoukkueen mahalasku Ufassa on innostanut katsomovalmentajat tasokkaaseen ajatustenvaihtoon Jatkoajan keskustelupalstalla.

Vääntöä käydään ennen muuta vanhasta ja uudesta pelikirjasta, pystysuunnan pelaamisesta ja Meidän Pelistä. MP:n terävimmät teoreetikot ovat mukana keskustelussa:

Nimimerkki siffa on erikoistunut tilastoimaan kontrollilähtöjä; itse asiassa niistä näyttää tulleen hänelle jopa pelin lopputulosta tärkeämpi asia:

Kolmannen erän HVP:t olivat USA 0+4+6=10 ja Tshekki 0+0+2=2. USA:n lukemat ovat isot, koska 5vs5 peliä pelattiin jäähyrikkaassa erässä aina vain toveittain. USA voitti ottelun 7-0.

“Johtava” eli P.Sihvonen säestää:

Ja se näissä siffan tilastoinneissa on loistavaa, että ne murtavat monia myyttejä. Esimerkiksi nyt on vedenpitävä näyttö USA:n junioreiden kolmannesta erästä: USA e i p e l a n n u t siinä Pystysuunnan Jääkiekkoa.

Nimimerkki Street Clinton huomauttaa tähän:

USA:n pelissä ei ole olennaista mitä se teki 3. erässä olleessaan 6-0 johtoasemassa. Olennaista on mitä se teki 2. ensimmäistä erää.

Sihvonen myöntää, että Nuorten Leijonien hektinen turnaustilanne ei mahdollista MP:n riittävää harjoittelua. Siksi

…olisikin tärkeää, että Meidän Pelistä tulisi kaikki seurat ja ikäluokat läpäisevä doktriini Suomessa. Siis jos tahdotaan sellaista pelaamisen yhtenäiskulttuuria ja omaa suomalaista peli-identiteettiä. Ymmärrän kyllä niitäkin, jotka eivät halua (tai osaa) yhteistä pelitapaa maahamme.

Hyvä että ymmärrät! Minun mielestäni lajin ja katsojien kannalta on pelkästään hyvä asia, että käytössä on kirjava valikoima pelikirjoja ja että niiden paremmuutta arvioidaan otteluiden lopputulosten perusteella.

Itse olen nähnyt käynnissä olevista nuorten kisoista vain Suomen pelin Ruotsia vastaan, mutta kaveri on ihastellut USA:n esittämää vauhdikasta pystysuunnan kiekkoa. Aivan samantyyppistä peliä nähtiin viimeisimmässä olympiafinaalissa.

Ufan turnauksessa saattaa käydä yhtä nolosti kuin viime keväänä SM-liigassa: “vanhanaikaista” kiekkoa pelaava ja muutenkin väärä joukkue vie mestaruuden vastoin todellisina alan asiantuntijoina itseään pitävien ennustuksia.

Eilinen uutinen JYP-ikoni Jari Jääskeläisen uran päättymisestä ei yllättänyt, mutta veti haikeaksi.

Toimitusjohtaja Kari Tyni osuu naulan kantaan luonnehtiessaan Jäsää Keskisuomalaisen jutussa näin:

Jos JYP pitää personoida yhteen pelaajaan, niin se on tämä numero 17.

Paljon sanottu, mutta harvinaisen totta! Jos minä saisin päättää, paita nousisi kattoon.

Liigaurallaan Jääskeläinen pelasi 12 kaudella 555 ottelua (kaikki JYPin paidassa) ja keräsi teholukemat 45+75. Ei siis mikään pistelinko, mutta omassa roolissaan joukkueelle äärimmäisen tärkeä pelaaja, haalariosaston aatelinen.

Jäsä oli hyvin luisteleva alivoiman erikoismies ja joukkueen ehkä paras taklaaja. Taklaukset olivat kovia mutta puhtaita. Eliteprospektin tilastosta näkee, että törkytaklauksista kertovat parittomat luvut loistavat poissaolollaan.

Peliuransa epäilemättä huikeimmat hetket Jäsä koki Raksilan hallissa keväällä 2009: mies teki neljännen finaalipelin kolmannen erän viime minuuteilla ratkaisevan 2-4 maalin, ja pääsimme juhlimaan JYPin kauan odotettua ensimmäistä mestaruutta.

Ilman tammikuussa tapahtunutta loukkaantumista 32-vuotiaalla kiekkoilijalla olisi varmaankin ollut vielä monta pelivuotta edessä. Kun kysyin elokuussa polven tilanteesta, mies kertoi hieman apeana tulevaisuuden olevan siltä osin täysin hämärän peitossa. Eilen asia selvisi.

Uudet haasteet odottavat. Kaikkea hyvää sinulle Jari!

Thursday, April 5th, 2012

Ei käy kateeksi toimittajia, jotka tavoittelevat palkkansa päälle bonuksia raflaavilla otsikoilla ja provojutuilla. Otan esimerkiksi Urheilulehden lyömättömän parivaljakon.

Kun Jyväskylän heinähatut onnistuivat voittamaan välieräsarjan avausottelussa Stadin Suuren ja Mahtavan, Esko Seppänen kirjoitti:

Vaikka koko Keski-Suomi juoksee nyt yksittäisen lopputuloksen perässä, on totuus se, että Jokerit on tällä hetkellä SM-liigan paras joukkue.[…]
Kun pelaamisen ja työnteon standardi on näin korkealla, syntyvät maalit ja tulokset väistämättä myöhemmin.
Keskiviikkoilta osoitti viimeistään toteen, että Jokerit on Suomen mestari keväällä 2012.

Jutun otsikko: Tämän voi naulata kirkon oveen – ”Jokerit on mestari keväällä 2012”

Mahdollista tämä tietenkin on, mutta Seppänen tekee yllättävän johtopäätelmän hävitystä ottelusta – tai oikeastaan väärin voitetusta.

Aisapari Petteri “Viivelähtö” Sihvonen on samoilla linjoilla:

Jokerit oli [välieriä pelaavista joukkueista] kaikkein suvereenein. Joukkue pelasi huikeaa Meidän Peliä. Blues ja Jokerit luottivat viivelähtöihin, palautuksiin ja ylipäätään kiekkokontrolliin. JYP oli melkoisen pahasti sekaisin. JYP ei kyennyt oikein millään tolkullisella muotoa hyökkäämään eikä maineikas hurrikaaniprässi purrut Jokereihin muuta kuin harvakseltaan.

Pelicans pelaa nopeaa kiekkokontrollijääkiekkoa kera hidastusten. Lahtelaiset olivat kuitenkin liki kaiken aikaa hätää kärsimässä Bluesin kanssa. Toisin kuin Kärpät Blues pelaa pelkästään lyhyttä syöttöä. Se on ikään kuin omaa myrkkyä Pelikaaneille.

Bluesin homma ei perustu pelaajamateriaaliin, vaan erittäin monipuoliseen Meidän Peliin. Oli jopa dramaattista nähdä, miten espoolaiset olivat lähes kaiken aikaa pelin päällä Lahdessa.

Sihvosen tekstistä voisi päätellä, että Jokerit ja Blues peittosivat vastassa olleet JYPin ja Pelicansin. Todellisuudessa kävi päinvastoin.

Kun joukkueet kohtasivat seuraavana päivänä pääkaupunkiseudulla, ”huonommat” joukkueet voittivat jälleen. Urheilulehden pelikirjateoreetikoilla riittää selitettävää!

Nelonen Pro näyttää neljä liigapeliä viikossa ja alustavasti vaikuttaa siltä, että se on melko sopiva määrä minulle. Erona Urho-tarjontaan on se, että en voi katsella haluamaani peliä.
Näin tulee seuratuksi muidenkin kuin JYPin edesottamuksia.

Lauantain tv-ottelu Pelicans – HIFK pelattiin Lahdessa. Pelicans johti toisen erän puolivälissä jo 4-1, mutta hävisi numeroin 4-6. Tuli mieleen Suomen sulaminen Ruotsia vastaan vuoden 2003 MM-kisojen puolivälieräottelussa: 5-1 johto muuttui loppunumeroiksi 5-6.

Ruotsissa oli tullut mieleen sama asia ja yhteinen nimittäjäkin löytyi. Hannu Aravirta seisoi silloinkin penkin takana kyvyttömänä reagoimaan tilanteeseen millään tavalla.

JYP-Akatemia saa tänään vastaansa KooKoon Kouvolasta.

Illan kokoonpanot julkaistiin jo puolelta päivin Mestis-sivustolla. Kiinnostava yksityiskohta löytyy nelosketjuista: kummankin joukkueen sentterillä on sama sukunimi: Nättinen.

Kotijoukkueen Topi N ja KooKoon Jussi N ovat serkuksia; myös Jussi on aloittanut peliuransa JYP-organisaatiossa. Kiekkoilevia Nättisiä on enemmänkin: Joonas pelaa AHL-joukkue Hamilton Bulldogsissa ja Julius JYPn A-junioreissa.

Myös Joonas ja Julius ovat Topin serkkuja.