Arkistot kuukauden mukaan: joulukuu 2014

Keskitalven siivekkäitä

Joulunpyhien kirkas pakkassää on lauhtumassa tyypilliseksi tämän talven keliksi: pakkasta on enää puolitoista astetta. Puut ovat paksun kuuran ja lumen vallassa ja toivottavasti pysyvätkin.

Kolmenlajisia marjalintuja näkee joka päivä. Tilhiparvissa sirisee edelleen satoja lintuja, ja suurimmissa näkemässäni räkättirastasparvessa 50 lintua. Etelän suurparviin verrattuna se ei ole mitään, mutta Lapin joulukuiseksi määrä on suuri.

Viime päivien muista siivekkäistä mainittakoon urpiainen, kanahaukka ja käpytikka.

Aurinko näyttäytyi

Vuoden lyhyimmät päivät eivät ole olleet vuoden pimeimpiä, kaukana niistä. Kun taivas on pitkästä aikaa ollut pilvetön, valoa tuntuu olevan ruhtinaallisesti. Pakkasta on ollut sopivasti, tänään 20 astetta.

Kuva on otettu tänään kahdeltatoista. Aurinko kurkistaa ujosti Kemijokivarren vaarojen takaa.

Hyvää Joulua!

Osloon

Adam Russ esittelee erikoislaatuisessa matkaoppaassaan 101 kohdetta, joihin ei kannata matkustaa. Norjaa ja maan pääkaupunkia mollataan näin:

Oslo on niin kompakti ja pieni kaupunki, että sen saattaa kadottaa silmänräpäyksessä. Ja jos pitää silmänsä koko ajan tiukasti kiinni, saattaa hyvällä onnella jäädä koko Norja näkemättä.

Onnensa kullakin. Olen käynyt Norjassa liki kolmekymmentä kertaa, pitänyt silmäni auki ja nauttinut näkemästäni. Finnmark on tyydyttävästi koluttu, mutta suurin osa Norjan eteläistä osaa on näkemättä, myös Oslo. Ei kuitenkaan kauan: matkat ja majoitukset on varattu pääsiäiseksi.

Minua vetävät Norjaan ennen kaikkea linnut, maisemat ja laivat. Kun matkustan Osloon, joudun unohtamaan linnut kokonaan eikä se ole helppoa! Maisemista ei tarvitse tinkiä, ja pääsen katselemaan niitä uudesta näkökulmasta ilman kameraa.

Nasjonalmuseet lienee paras paikka selvittää, miten norjalaistaiteilijat ovat käsitelleet maailman kauneimpia maisemia. Erityisesti vanhojen maalausten värit kiinnostavat ja niistä voi varmistua vain paikan päällä.

Matkan ykkösasia ovat Bygdøy-niemen museot ja historialliset laivat: Fram, Gjøa ja hivelevän kaunislinjaiset viikinkilaivat.

Kuvassa Osebergin laiva ja Neil Oliver, BBC:n kolmeosaisen Viikingit-dokumentin asiantuntijajuontaja.

Koillisväylä

Kolmemastoinen, pienellä höyrykoneella varustettu Vega oli ensimmäinen alus, joka onnistui purjehtimaan Koillisväylän v. 1878-79. Vähältä piti, ettei väylää selvitetty yhden purjehduskauden aikana.

A.E. Nordenskiöldin johdolla toteutettu uroteko jäi merenkulun historiaan, mutta pohjoinen meritie Aasiaan pysyi pitkään hiljaisena. Heikki Haapavaaran ja Jarmo Vehkakosken Koillisväylä (Auditorium 2014) on tietopaketti siitä, mitä Koillisväylällä tapahtuu reilut sata vuotta jälkeen ensipurjehduksen.

Jarmo Vehkakosken hyytävät kaamoskuvat ovat Beringin salmen suunnalta ja matkalta Koillisväylää Kirkenesiin.

Saattueeseen kuuluivat ydinkäyttöiset venäläismurtajat Rossija ja Vaigats sekä suomalaiset monitoimimurtajat Fennica ja Nordica; neljästä murtajasta kolme on valmistettu Suomessa. YLE:n toimittaja Risto Makkosen tunnelmia matkalta esitettiin Ajankohtaisessa kakkosessa 18.12.2012.

Novaja Zemljan länsipuolella meri lainehti jäättömänä, ja venäläismurtajat jäivät odottamaan uusia tehtäviä. Nordican matkalaisten taival oli lopuillaan:

Otamme suoran suunnan Norjan Kirkkoniemeen, jossa jäämme kauas merelle. Hyppäämme lankongilta ja pois laivasta pikkualukseen. Se on melkein liian mutkatonta. Tuntuu haikealta. Emme aja murtajalla lähellekään Kirkkoniemen satamaa. Syy on selvä – kippari ei halua lähemmäksi, jottei pohjoisen vesillä laivan ympärille synny ympäristöhässäkkää tai näyttäviä provokaatioita. Näin kauas aktivistit eivät osaa tulla. Tuntuu viistolta, että rehellistä työtä tekevän laivaväen tarvitsee pelätä tuollaista.

Haapavaara viittaa vuoden 2012 tapahtumiin keväällä Helsingissä ja syksyllä Barentsin merellä. Vappuna Greenpeace yritti vaurioittaa Nordicaa tarkoituksenaan estää aluksen lähtö avustustöihin Beaufortin merelle. Lainaus YLEn uutisesta:

Poliisin mukaan toukokuun vappupäivän mielenosoituksesta Helsingissä
jäänmurtaja Nordicalla jäänmurtajayhtiö vaatii rangaistuksia. Arctia Shipping –
jäänmurtajayhtiötä edustava lakimies vahvistaa, että vaateet ovat voimassa.
(…)

Jäänmurtaja Nordican lähtöä yritettiin estää vaijereiden ja betonin avulla. Jos
yritystä ei olisi huomattu ja jäänmurtaja olisi lähtenyt liikkeelle, aluksen
potkurijärjestelmä olisi vahingoittunut.

Poliisin tutkinta mielenosoituksen yhteydessä tehdystä vaijerointiyrityksestä
on edelleen kesken. Tutkintanimike on törkeä tuhotyön yritys.

Murtajakeissi nousi hetkeksi esiin lokakuussa 2013 tapaus Heidi Hautalan yhteydessä. Hautala joutui eroamaan ministerin tehtävästä menetettyään pääministeri Kataisen luottamuksen.

Mitä saatiin aikaan? Tietääkseni venäläiset jatkavat oljynporausta, Fennica ja Nordica lomailevat Raumalla, ja Greenpeace häiriköi vaihteeksi kuivalla maalla. Poliisi tutkii edelleen Nordican sabotointiyritystä…

 

Hyvä päivä riehua?

Anarkistit viettivät itsenäisyyspäivää eilisiltana Helsingissä samaan tapaan kuin vuosi sitten Tampereella.

Poliisin ensiarvioiden mukaan näyteikkunoita ja muuta omaisuutta rikottiin ainakin 100 000 euron edestä. Yhdessä asiassa oli kuitenkin tapahtunut myönteistä kehitystä: hevosia ei tällä kertaa hakattu.

Katuhulinoissa ennenkin mukana ollut Minna Mentula ihmettelee Ilta-Sanomissa, mitä riehumisella saavutetaan:

En mä sinänsä vastusta voimakkaampienkin keinojen käyttöä, jos sillä edistää jotain asiaa. Mutta mä en oikein tiedä, onko se tässä mittakaavassa mitenkään järkevää, edes sen huomion saamiseksi.

Helsingin Sanomat todisti äskettäin, että anarkistit voivat saada julkisuutta muutenkin kuin riehumalla ja hajottamalla paikkoja. Toisaalta eilinen näytös oli omiaan täydentämään valtakunnan ykköslehden antamaa kuvaa fiksusti keskustelevista luomulimpparin lipittäjistä.

Vuosi sitten Mentula osallistui Tampereella Kiakkovieras-tapahtumaan – ja pääsi kertomaan näkemyksiään YLE:n toimittajalle. Mentulan mielestä Tampereella ”kyseessä ei ollut mellakka vaan rauhanomainen mielenosoitus”.