Arkistot kuukauden mukaan: joulukuu 2020

Vuoden päättyessä

Nyt koronavuoden päättyessä voin kiitollisin mielin todeta pysyneeni terveenä ja eläneeni jokseenkin normaalia elämää. Vastuullinen olen yrittänyt olla, muistanut turvavälin, pitänyt kasvomaskia kaupassa käydessäni ja karttanut potentiaalisia viruslinkoja. Pääsin jopa käymään kahdesti ulkomailla: tammikuussa Virossa ja elokuussa Norjassa.

Varsinkin elokuinen visiitti Finnmarkissa oli ajoituksen suhteen onnekas. Lisäksi tein kolme matkaa kotimaassa. Neljäskin oli suunnitteilla, mutta jäin kotiin kun naisten hallipesiksen lopputurnaus päätettiin perua. Vahinko kompensoitui sillä, että pesiskausi pystyttiin joka tapauksessa pelaamaan ja mitalit jakamaan.

Olen ulkoillut vähintään normaalisti. Lintuvuoden kohokohtia olivat kevättalven lapinpöllöt ja kevään harvinaiset vesilinnut. Odottamaani hyvää marjalintutalvea ei Rovaniemelle saatu, mutta sentään jonkinlainen. Tilhiä ja/tai räkättejä on päässyt näkemään lähes joka retkellä.

Myöskään kirjavuoteeni korona ei tuonut mitään mullistavaa. Luin tai kuuntelin vuoden aikana noin 70 kirjaa, enimmäkseen laaturomaaneja. Yleensä ohitan Finlandiahässäkän vähällä huomiolla, mutta tällä kertaa luin tai paremminkin kuuntelin Anni Kytömäen palkitun Margaritan. Innostuin siitä niin, että luin myös Kultarinnan ja Kivitaskun. Aivan ihastuttavia teoksia kaikki kolme!

Kytömäen jälkeen teki mieli keventää, ja siinä tarkoituksessa luin Kari Hotakaisen Tarinan ja Antti Heikkisen savolaisirrottelut Kehveli ja Maaseudun tulevaisuus. Koska savon murre ei mahdu ummikon suuhun, kirjailija luki itse tarinansa äänikirjaversion.

Kolmas kirja Heikkiseltä oli Einari, vieremäläisen monitoimimies Einari Vidgrenin elämäkerta. Se on kuin Hotakaisen teos Kimi Räikkösestä: vaikka päähenkilön tekemiset eivät erityisesti kiinnostaisikaan, hyvin kirjoitettu elämäntarina tempaisee mukaansa.

Iljanne ja vesiperä

Sää on harmaa ja lämpötila reilusti plussalla, ei kuitenkaan sada. Kävelyalustana oli märkä iljanne.

Päivän lintukierros tuotti marjalintujen osalta vesiperän. Tarkistin paikat, missä näin eilen 24 tilheä ja kaksi räkättiä. Niistä toinen on juronut samassa pihlajassa jo kaksi viikkoa, ja marjat alkavat käydä vähiin.

Tänään päivä on lyhimmillään. Kuva Ounaskoskelta on otettu 17.12., jolloin aurinko näyttäytyi edellisen kerran. Muutamien harmaiden päivien jälkeen joulupäiväksi on luvattu hieman kirkkaampaa säätä.

Joulupäivänä aurinko nousee Rovaniemellä samaan aikaan kuin tänään, mutta laskee kolme minuuttia myöhemmin. (11.08 – 13.26)

Punaiset kirjat – kirjastopalvelua huonomuistisille

Rovaniemen pääkirjaston lainausosastolla on hylly, johon on koottu pelkästään punakantisia kirjoja. (kuvan tekstiä suurennettu)

Kirjasto haluaa palvella niitä(kin) asiakkaita, jotka muistavat tavoittelemastaan kirjasta vain kannen värin. Loistava idea!

Monista syksyn aikana lainaamistani kirjoista vaikuttavin, Viv Groskopin teos Älä heittäydy junan alle ja muita elämänoppeja venäläisistä klassikoista, voisi kuulua joukkoon:

Kirja itsessään on hyvä, mutta erityisen vaikuttava se oli käynnistämänsä kirjallisen ketjureaktion ansiosta. Innostuin lukemaan aikanaan avaamatta jääneitä klassikoita, esimerkiksi Boris Pasternakin Tohtori Zivagon.

Kirjoitin lukuelämyksestä tekstin sivuston puolelle.

Silloin ennen

Kerroin blogipostauksessani 15.12.2002, että sumun seasta on kuulunut pitkin päivää lentomelua. Syynä eivät olleet Hornetit, vaan kaupunkiin laskeutuneet 23 charterkonetta. Joulukuun 2002 aikana Lapin kentille laskeutui kaikkiaan 340 tilauslentoa, joista yli puolet Rovaniemelle.

Samoihin aikoihin ostin ensimmäisen digikamerani (Canon Powershot G3), ja oheinen Airbus-kuva on otettu sillä.

Talvitulva

Kemijoen jäät ovat lähteneet jo moneen kertaan, mutta talvitulva oli uusi ilmiö. Vesi nousi Ounaskoskella, kun liikkeelle lähteneet jäät kasaantuivat padoksi Hirttiönniemen kohdalla kaupungin eteläpuolella. Kävin eilen paikalla ja otin oheisen kuvan. Joki oli todellakin ahtautunut täyteen viiden sentin paksuisia jäätelejä.

Jääpadot ovat yleisiä keväällä, mutta harvinaisia tähän aikaan vuodesta. Talvitulva saatiin hallintaan lisäämällä juoksutusta Valajaskosken voimalaitoksella. Jäiden täyttämä Ounaskoski virtasi jälleen vapaana, ja jääröyssyt jäivät rannoille muistuttamaan talvitulvasta. Kuva on Ounaskosken avantouimapaikan läheltä.

PS
Röyssy on aikoinaan Oulussa oppimani sana, jota Perämerellä käytetään korkeista jääkasautumista. Ounaskosken kasat olivat matalia, mutta käytin termiä kun se pulpahti sopivasti muistin syövereistä.