Arkistot kuukauden mukaan: kesäkuu 2015

Akkuja & latureita

Huushollissamme on neljä digikameraa, joista kaikissa käytetään erilaista akkua. Ensimmäiseen G-sarjan kameraan ja järkkäriin kävi sama akku, mutta pokkareiden pienennyttyä tilanne muuttui.

Akut puolestaan vaativat omat laturinsa; kaikille yhteistä on vain johto. Kuva akkulataamosta on erään aamun aito tilanne.

Puhelimia ladataan akku paikallaan, mutta siitä huolimatta puhelimetkin vaativat omanlaisensa laturin. Pitänee olla kiitollinen siitä, että kaikki laitteet toimivat sentään samalla sähköllä!

Audimies ottaa etäisyyttä

Viime viikolla Rovaniemellä järjestetyn bussitapahtuman yhteydessä oli nähtävänä myös hienossa iskussa ollut sivuvaunullinen moottoripyörä Panther 100. Koska Panther-merkin valmistus päättyi 1960-luvun puolivälissä, kaunottarella oli ikää vähintään viisikymmentä vuotta.

Omistaja esitteli värikkäästi ajokkiaan ja kertoi muun muassa, että alan miesten kokoontumisajoissa kilpaillaan siitä, kuka saa moottorin käymään pienimmillä kierroksilla. Voittajan tulos kuuluu asettuvan tasolle 140 kierrosta minuutissa.

Harvakseltaan iskevä kone on yksipyttyinen ja 600-kuutioinen, vauhtipyörä massiivinen 14 kiloa painava limppu. Erikoisuutena on mahdollisuus säätää sytytyksen ajoitusta ajon aikana.

Viimeksi mainitusta ominaisuudesta on hyötyä tien päällä, jos turhan lähelle tuppautuva ei reagoi jarruvalon vilkutteluun. Hitaalla sytytyksellä saa aikaan efektin, joka esittelijän sanoin saa audimiehen ottamaan etäisyyttä:

Masiina pamahtaa kuin haulikolla ammuttaisiin, ja pakoputkista lyövät parin metrin lieskat.

Lyhyet vai pitkät kalsarit?

Jääkiekkopiireissä tunnetun urbaanilegendan mukaan päävalmentaja Kari Jalonen joutui HIFK:ssa pelatessaan armottoman pilkan kohteeksi, kun pukukopissa nähtiin hänen käyttävän pitkiä kalsareita. Oli toki talvi ja ehkä pakkastakin, mutta Stadi elää tavallaan.

Sodankylän kiekkopiireissä pukeuduttiin tilanteen mukaan ja naureskeltiin Vaasan Sportin valmentajalle, joka piti kiinni etelän etiketistä ja palellutti paikkansa. Ulkona oli pakkasta yli 40 astetta ja hallissa 20. Näinkin siedettävään lukemaan päästiin lämminilmapuhaltimien ansiosta. Vuosi oli muistaakseni 1998, ja SoPan c-juniorit pelasivat valtakunnallista divaria.

Kun lähdin keskiviikkona katsomaan pesäpallo-ottelua, vedin jalkaan pitkät kalsarit. Näin tein, vaikka on kesä ja juhannusviikko. Koska lämpötila oli himpun verran toisella kymmenellä ja istuin paikallani kaksi tuntia, vaatetus osoittautui juuri sopivaksi. Onneksi pesäpallo on junttilaji eikä alushousuista pidetä lukua.

Itse peli oli jännittävä ja koleassa säässä pelatuksi yllättävänkin tasokas. Vastassa oli perinteikkään Oulun Lipon kakkosjoukkue, jonka kotijoukkue haastoi oikein miehekkäästi. Sain hyvän vastineen pääsylippuun sijoittamilleni kolmelle eurolle.

Monien hyvien suoritusten joukkoon mahtui yksi historiallisen huono: olenkohan koskaan nähnyt aikuisten sarjapelissä kolmea hutia yhden lyöntivuoron aikana! Viimeisellä yrityksellä maila tosin hipaisi palloa sen verran, että pilli piippasi laittoman lyönnin ja palon merkiksi.

Ottelu ratkesi vieraiden voitoksi supervuorossa yleisön odotellessa jo kotareita eli kotiutuslyöntikilpailua. Ratkaisijana oli vieraiden lukkari, joka kunnostautui sekä pelaajana että suunsoittajana. Palkintona viimeksi mainitusta nousi keltainen kortti.

Lääkettä suomeksi

Katselin apteekkivuoroa odotellessani mainoksia ja panin merkille, että tuotteiden nimet ovat väkisin väännettyä ulkomaankieltä, jossa b,c ja d -kirjaimet ovat rankasti yliedustettuna. Yritetäänkö hienoilla nimillä lisätä lääkkeen uskottavuutta?

Palvelupisteessä silmiin sattui ilahduttava poikkeus säännöstä: kyypakkaus. Lääkettä suomeksi!

Kausi ja ura pakettiin

Jääkiekkokausi saatiin pakettiin viime yönä, kun Chicago voitti finaalisarjassa Tampa Bayn neljännen kerran. Suomalaisittain on merkittävää, että Kimmo Timonen sai päättää hienon uransa toivomallaan tavalla.

Voittajajoukkueen muut suomalaiset olivat Teuvo Teräväinen ja Antti Raanta. Vastapuolella pelasi Valtteri Filppula, joka voitti Stanley Cupin Detroit Red Wingsin riveissä kaudella 2007-08.

Suomalaiset jääkiekon ystävät kannattavat luullakseni NHL-joukkueista niitä, joita omat suosikkipelaajat edustavat.  Kun  Chicago passitti Sami Vatasen Anaheimin kesälomalle välierävaiheessa, toivoin Blackhawksin menevän samaa vauhtia päätyyn asti.

Syitä on kaksi: Kimmo Timonen ja Blackhawksin logo. Se on mielestäni NHL:n ylivoimaisesti tyylikkäin.

Suunnistajan joulu

Viikonlopun Jukolan viesti on suunnistuksen ystävien jokavuotinen huipputapahtuma, melkeinpä joulu. Tarjolla oli taas ainutlaatuista tunnelmaa, kilpailullista jännitystä sitä hakeville ja monenlaista hauskanpitoa ei niin vakavasti lajia harrastaville.

Seurasin kilpailua neljänteen vaihtoon. Siinä vaiheessa kärkikolmikko alkoi olle selvillä: pitkään johdossa ollut Halden, sen kintereillä toinen norjalaisjoukkue Kristiansand ja viestin kolme kertaa paräkkäin voittanut Kalevan Rasti.

Toivoin Haldenin voittoa kolmesta syystä: vaihtelun vuoksi, siksi että pitkän yöosuuden lähes virheettömästi selvittänyt Fredric Portin teki lähtemättömän vaikutuksen ja sen vuoksi , että Halden oli kärkikolmikon suomalaisin joukkue. Sillä oli riveissään kolme suomalaista, Kalevan Rastilla kaksi ja Kristiansandilla yksi.

Lajin kirkkaimmilta tähdiltä nähtiin huippusuoritusten lisäksi alokasmaisia pummeja, studiossa puhuttiin Oravapolkutason virheistä. Otan esille kaksi.

Pitkällä ja pimeällä yöosuudella Kalevan Rastin ja Kooveen viestinviejät juoksivat yhdessä ja saapuivat kolmen hajontarastin ryppään keskimmäiselle. KR:n viestinviejä leimasi ja jatkoi matkaa, mutta mitä teki Kooveen Jani Lakanen? Huomasi tulleensa peesissä väärälle rastille ja kääntyi omalleen. Se löytyi nopeasti, mutta aikaa kului pari minuuttia ja KR karkasi.

Maalialueen haastattelussa Lakanen sanoi menneensä ratamestarin helppoon. Niinpä, ei ihme että ratamestari Oksa myhäili tyytyväisenä.

Vielä paljon pahempi virhe sattui Tampereen Pyrinnölle avausosuudella. Viestinviejä leimasi normaalisti rastilla 9 ja jatkoi kohti kymppirastia. Puolisen kilometriä juostuaan hän saapui tieuralle, kääntyi takaisin tulosuuntaansa ja palasi jo kertaalleen käymälleen rastille.

Aikaa tuhrautui arviolta viisitoista minuuttia. Kun loppumatkakaan ei sujunut virheittä, TP jäi avausosuudella kärjen vauhdista yli 18 minuuttia ja sijaluku painui 200 huonommalle puolelle. Pyrinnön muut viestinviejät juoksivat tasollaan ja nostivat joukkueen lopputuloksissa sijalle 23, Ilman avausosuuden sekoilua joukkue olisi varmaankin sijoittunut kymmenen parhaan joukkoon.

GPS-seurannat löytyvät osoitteesta http://www.tulospalvelu.fi/gps/. Koska oletusasetuksella joukkueita on turhan paljon ja lopputulos sen vuoksi sekava, täplät kannattaa poistaa ja valita sen jälkeen seurantaan haluamansa joukkueet.

Kolea viikko Finnmarkissa

Olen nauttinut viime päivät arkisista itsestäänselvyyksistä, jotka oikeastaan ovat luksusta: sisätiloissa ei tuule ja on lämmintä.

Kun lähestyimme maanantai-iltana Rovaniemeä, ulkoilman lämpötila ylitti ensi kertaa retken aikana kymmenen asteen haamurajan. Keskilämpö lienee jäänyt viiden asteen alapuolelle, ja välillä käytiin nollassakin. Ylängöillä koettiin kevät toiseen kertaan.

Kolusimme äärimmäisiä niemenkärkiä järjestyksessä Gamvik, Berlevåg ja Hamningberg. Olin käynyt kaikissa ennenkin, mutta yksi tieosuus oli minulle uusi: oikaisu Kautokeinon pohjoispuolelta Karasjoelle. Turisteja oli liikkeellä aika tavalla, useimmat asuntoautolla lintujen perässä.

Leiripaikat olivat yhtä lukuun ottamatta tuttuja ja hyviksi havaittuja. Se uusi nousi saman tien suosikkilistan terävimpään kärkeen. Miltä kuulostaa: tasainen teltanpaikka ja avara merinäköala, satama, kauppa ja museo lyhyen kävelymatkan päässä, naapureina merisirrejä, kettu ja saukko.

Mainittu kettu osoittautui taitavaksi myyränpyytäjäksi: kaksi yritystä ja kaksi onnistumista. Kerran hampaissa oli jokin rannalta löytynyt lintu. Pesä ei varmaankaan ollut kaukana. Näimme retken aikana kolme muutakin kettua, kolme hirveä ja lukuisia hylkeitä. Kirjoitan myöhemmin erikseen retken lintuhavainnoista ja erityiselämyksistä.

Merenkulkuun liittyen on syytä mainita, että Berlevågissa möyrittiin mittavasti: satama-allasta ruopattiin ja aallonmurtajaa rakennettiin. Hurtigruten-laivoja näimme neljä: Lofoten, Midnatsol, Nordlys ja Nordkapp. Kaukana merellä näyttäytyi Lakselvista operoiva risteilyalus Empress.