Arkistot kuukauden mukaan: maaliskuu 2022

Talvi jatkuu

Maaliskuu on täällä Rovaniemellä yleensä selvä talvikuukausi, niin nytkin. Lauhan sääjakson jälkeen palattiin normaaliin – ja näköjään pitkäksi aikaa. Viidentoista vuorokauden sääennuste on todella talvinen:

Vasta ensimmäiset muuttolinnut ovat ehtineet Lappiin. Kuukauden haku Tiirasta tuotti 45 havaintoa taviokuurnista, 26 laulujoutsenista, 17 pulmusista ja 10 harmaalokeista. Itse olen nähnyt vasta viisi muuttolintulajia, joista neljä Jyväskylässä ja/tai Tampereella.

Laulujoutsenpariskunta on viihtynyt Rovaniemen Veitikanlammella jo viikon ajan. Suosiolan lämpölaitoksen lauhdevesi pitää lammen pakkasillakin osittain sulana, ja yhden joutsenettoman käynnin jälkeen linnut olivat tänään taas paikalla. Kovin pieneksi sula oli kuitenkin kuroutunut.

Muikku ja Mörkö

Matkustin Jyväskylästä Tampereelle lauantaina ja käväisin ensi töikseni uusilla kotinurkilla. Talo näytti hienolta, mutta ympäristö ei: se on vielä pitkään suuri rakennustyömaa. Plussaa voi antaa ratikasta ja lähellä sijaitsevasta luonnonsuojelualueesta. Hervantajärvi ja uimarantakaan eivät ole kaukana.

Iltapäivän päätteeksi hakeuduin Pirkkahalliin, missä näin naisten hallipesiksen välieräottelun Kirittäret vastaan Seinäjoen Mailajussit. Kirittäriltä puuttui useita avainpelaajia, mutta toisaalta Emma Körkkö ja Laura ”Muikku” Toikkanen palasivat kentille pitkältä tauota. Kumpikin onnistui kertaalleen kotiutuksessa.

Finaaliin menijä ratkottiin pitkän kaavan mukaan, ja vasta kotiutuslyöntien kahdeksas pari tuotti kiriläisittäin toivotun tuloksen. Sara Kujanen löi ja Viivi Partanen toi. Kotiutuksilla mitattuna ottelun tähtipelaajia olivat Sara Kujanen ja SMJ:n Aino-Kaisa Mantere.

Sunnuntain ohjelmassa oli tutustuminen Nokia Arenaan, missä pelasivat Ilves ja Vaasan Sport. Halli oli järkyttävän suuri ja upea, valoshow melkeinpä mykistävä.

Itse pelin taso oli vaatimaton, selvästi huonompi kuin samalla viikolla Jyväskylässä näkemässäni JYPn ja HIFKn kohtaamisessa. Kotiyleisön riemuksi ottelun ratkaisijaksi nousi  Jokereista Ilvekseen siirtynyt ”Mörkö” Anttila tehoin 1+1.

Saimme kohtuuhintaiset paikat yläparvelta Ilveksen fanikatsomon päältä. Fanit jaksoivat kannustaa kotijoukkuetta koko ottelun ajan, ja lopuksi maalivahti Langhamer könysi pömpelinsä päälle kiittämään.

Kannatusta ja kiusantekoa

Eilinen peli oli JYP:lle ”merkityksetön”, mutta menin paikalle kun satuin olemaan Jyväskylässä. Kyseessä oli kauden viimeinen kotiottelu ja vastassa HIFK. Yleisöä oli mukavasti, lähes 3000 – luultavasti aika moni oli liikkeellä kannatuksen vuoksi. Fiilikset pelin jälkeen olivat yllättävän hyvät.

JYP hallitsi ensimmäisen erän tapahtumia, mutta onnistui maalinteossa vasta toisessa erässä siirtyen saman tien 2-0 johtoon. IFK kavensi ja toiselle erätauolle mentiin numeroissa 2-1. Vieraiden tasoitus tuli ajassa 47.45. Jatkoaikaa odoteltiin jo, kun JYP-hyökkääjät Severi Lahtinen ja Samuel Valkeejärvi onnistuivat tekemään voittomaalin.

Tapahtuman päätteeksi pelaajat kiittivät tyylikkäästi uskollista yleisöä. Huonosti sujuneesta kaudesta jäi yhtä kaikki hyvä jälkimaku. Kiitos JYP!

Sarjataulukon tyvipäähän juuttuneiden joukkueiden roolina on kiusata parempiaan. Kun sarjasta ei voi pudota, karsintapelit jäävät pelaamatta, ja joukkueet voivat halutessaan myydä tai lainata parhaita pelaajiaan. Esimerkiksi JYPin maaliruisku Reid Gardiner pelasi eilen IFK:n paidassa omaa joukkuettaan vastaan!

Peliuransa tähän kauteen päättävä kaukaloiden väriläiskä Jonne Virtanen avautui asiasta MTV-uutisissa.

Hyökkäys yhdisti puolustautujat

Talvisodassa – jonka päättymisen vuosipäivää vietetään tänään – ja Ukrainan sodassa on hämmästyttävän paljon yhteisiä piirteitä. Yksi niistä on tuo otsikossa mainittu. Kremlissä heikoiksi ja hajanaisiksi arvioidut kansat ovatkin yhdistäneet voimansa ja taistelevat sinnikkäästi paperilla ylivoimaista hyökkääjää vastaan. Kuvat liejuiselle tielle juuttuneesta venäläisten kolonnasta tuovat mieleen aikoinaan Raatteen tiellä otetut.

Olen lueskellut emeritusprofessori Timo Vihavainen teosta Marssi Helsinkiin – Suomen talvisota neuvostolehdistössä (Tammi 1990) ja joutunut ihmettelemään, eikö sotatalven 1939-40 arviointivirheistä opittu Moskovassa mitään. Lainaus Vihavaiselta, s. 64:

Puna-armeijan laskelmat olivat nyt selvästi pettäneet. Vihollinen oli ollut tarkoitus lyödä Kannaksella 8-10 päivässä ja hoitaa koko sotatoimi loppuun parissa viikossa. Joukoille oli annettu ohjeet olla ylittämättä Norjan ja Ruotsin rajoja ja tervehtiä kunniaa tehden näiden maiden rajavartijoita.

Endurancen hylky löytyi

BBC:n sivuilla kerrotaan, että Ernest Shackletonin retkikuntaa Etelämantereelle kuljettaneen Endurance-aluksen hylky löydettiin viikonloppuna. Marraskuussa 1915 uponnut alus lepäsi yllättävän hyväkuntoisena Weddellin meren pohjassa n. 3000 metrin syvyydessä.

Endurancen ja retkikunnan jännittävät vaiheet kerrotaan Caroline Alexanderin kirjoittamassa ja Frank Hurleyn kuvittamassa teoksessa Endurance (Otava 1999). Lainaus sivulta 109:

Marraskuun 21. päivän [1915] iltana, vähän koirien ruokkimisen jälkeen, retkikunnan lukiessa ja jutellessa rauhallisesti teltoissaan he kuulivat Shackletonin huutavan: ”Laiva on menossa”. Miehet riensivät tähystystorniin ja muille korkeammille paikoille nähdäkseen Endurancen viimeiset hetket. Sen perä nousi korkealle ilmaan, kun laiva upposi nopeasti keula edellä.

Kun jäiden puristuksiin jääneen aluksen uppoaminen alkoi näyttää todennäköiseltä, miehistö pelasti jäälle kaiken arvokkaan ja lähti veneitä vetäen etenemään kohti avovettä ja pelastusta.

Luin Alexanderin kirjan v. 2014 ja kirjoitin vaikutelmiani sivustolle. Tämän vuoden tammikuussa palasin asiaan ja lisäsin arvioon Hurleyn hienoja kuvia. Muokattu teksti ja kuvat löytyvät täältä.

Sotauutisoinnissa on eroa

Täältä lännestä katsottuna on vaikea ymmärtää, että enemmistö venäläisistä hyväksyy presidentti Putinin hyökkäyksen Ukrainaan. Tilannetta selittää pitkälti se, että venäjänkielinen media on tiukasti Putinin kontrollissa.

Kiinnosti katsoa, mitä Pravdan lukijoille kerrotaan Ukrainan ”erityisoperaatiosta”. Kone kääntää melkoista kökkösuomea, mutta pelin henki ei jää epäselväksi. Kun Suomessa ja muualla lännessä ihastellaan Ukrainan kansalaisten puolustustahtoa, Pravda kääntää asian tasan päälaelleen:

Venäjällä järjestettyjä mielenosoituksia ei täysin pimitetä, mutta niiden tarkoitusperät hämärretään ja osallistujien määristä häviää herkästi nolla tai kaksi. Sama koskee lännessä nähtyjä massiivisista mielenilmauksia. Toisaalta Pravdan sivuilta löytyi uutinen Italiassa järjestetystä tukimielenosoituksesta. Osanottajamäärää ei kerrottu, mutta kuvasta päätellen se liikkui mieluummin kymmenissä kuin sadoissa. Mielenilmauksen olivat järjestäneet Napolin kommunistit.

Toimittaja Maria Pettersson julkaisi Twitterissä kymmenen esimerkkiä Venäjän Television ykköskanavan uutisista. Yksi niistä koski puhelinkeskusteluja muiden valtionpäämiesten kanssa:

Putin on käynyt keskusteluja Venezuelan presidentti Maduron ja Abu Dhabin kruununprinssin kanssa. Puhelussa Maduro korosti, kuinka tärkeää on torjua lännen uhkaa ja disinformaatiota. Abu Dhabin prinssin mukaan Venäjällä on oikeus puolustaa itseään ja maiden yhteistyö jatkuu. 

Kaikesta päätellen kaverit alkavat käydä vähiin.