Aihearkisto: Jääkiekko, urheilu

Suosikit vastakkain

Urheilukaupunki Jyväskylän johtavat palloilujoukkueet mittelivät torstaina 6.6. paremmuudesta Hippoksen pesäpallostadionilla: normaalisti luistimet jalassa esiintyvä JYP haastoi Hippoksen emännät pesäpallossa! Kirittärien näkökulmasta katsottuna poikkeuksellista oli vastustajan lisäksi se, että pelattiin miesten rajoilla.

Tapahtuma oli täydellinen suksee, jonka kulmakiviä olivat täydellinen sää, tuhatpäinen yleisö, mainio tunnelma ja se, että JYP pystyi antamaan Kirittärille uskottavan vastuksen. Ensimmäisen jakson Kirittäret voitti selvin numeroin 5-1, mutta toisella näytti pitkään siltä, että paremmuus ratkeaa vasta kotareissa. Lopulta Kirittäret kuitenkin nousi Tinja Töyrylän kunnarin ansiosta 2-4 -tappioasemasta niukkaan voittoon.

JYPin joukkueesta löytyi pesistaustaa ja lajitaitoa sen verran, että Kirittäret joutui enimmäkseen pelaamaan melkein tosissaan. Ottelun luonteeseen toki kuului, että osa pelaajista nähtiin yllättävissä rooleissa: Tinja Töyrylä nosteli toisella jaksolla hirmutolppaa lautasen äärellä, ja koppareina ahkeroivat puolestaan yllätysnimet Sara Kujanen ja ensimmäisen jakson lukkaroinut Oona Tuuri.

JYPin avainpelaaja oli Ravintola Hurrikaanista saatu vahvistus Joni Karppanen, joka nähtiin Kirissä vielä kaudella 2023. Karppanen pelasi kolmoskopparina, loisti mailan varressa ja hoiteli kaarella tosiasiallisen pelinjohtajan tehtäviä. Virallisesti viuhkaa piteli Tomi Pettinen. Vahvasti pesistaustaustaisia jyppiläisiä olivat myös lukkarina erinomaisia otteita esittänyt Noel Koivu ja 15-vuotiaaksi pesistä pelannut Jere Lassila. Jere sai nimiinsä JYPin kaikkien aikojen ensimmäisen lyödyn juoksun.

Mikko Kaltevan pesistaustasta en tiedä, mutta hän säesti onnistuneesti Joni Karppasta vaativalla kopparin tontilla. Sama koskee kakkospesällä esiintynyttä Seppo Väliheikkiä, joka on JYPin viestintäpäällikkö eli toimistotason vahvistus. Osa JYPin aktiivipelaajista on varmaankin pelannut pesistä vain kouluaikoinaan, sen verran hupaisalta mailan käsittely ja heittäminen näytti. Jos ensimmäinen lyöntiyritys oli huti, seuraavaksi yritettiin yleensä pystymailanäppiä. Se onnistui kaikilta ihan mukavasti. Puutteellisesta heittotekniikasta huolimatta pallo päätyi
ennemmin tai myöhemmin pesävahdin tai lukkarin räpylään, pilli soi ja ulkovuoro saatiin päätökseen.

Onnistunut tapahtuma saanee jatkoa tulevaisuudessa enkä ihmettelisi, vaikka konsepti otettaisiin käyttöön muuallakin, esimerkiksi Raumalla tai Porissa. Ottelua olisi mahdollista muokata erikoissäännöillä vielä nähtyäkin yleisöystävällisemmäksi. Ainakin kotarit voitaisiin pelata varsinaisen ottelun päätteeksi tilanteesta riippumatta.

Game seven – edelleen terästä!

Tappara otti vuoden 2026 liigamestaruuden huikean finaalisarjan seitsemännessä ottelussa. Onneksi olkoon!

Toivoin voittoa Kouvolaan, koska mestaruus olisi ollut KooKoon ensimmäinen. Muistan hyvin, miltä JYPin ensimmäinen mestaruus keväällä 2009 tuntui. Soisin kaikkien liigajoukkueiden pelaajien ja kannattajien pääsevän kokemaan samoja tuntemuksia. KalPa sai ensimmäisensä vuosi sitten, mutta vielä ei ollut KooKoon vuoro.

Loppuun lainaus blogipostauksesta keväältä 2024. Kiitos Rike ajastasi Tapparassa!

Pieni vastaan suuri

Illalla nähdään, pystyykö kahdella tappiolla finaalisarjan aloittanut Tappara kääntämään kelkkansa samaan tapaan kuin välieräsarjassa Ilvestä vastaan. Onhan se mahdollista, mutta Tapparalle KooKoo on kyllä Ilvestä kovempi vastus. Oli sitä jo runkosarjassa.

Tappara tulee varmasti edelleen parantamaan peliään, mutta se ei tällä kertaa riitä: HS/IS:n asiantuntija Topi Nättinen huomautti osuvasti, että samaan aikaan KooKoon pelin olisi heikennyttävä. Tuskinpa näin käy. Tappara saattaa voittaa tänään, mutta uskon (ja toivon) KooKoon juhlivan ensimmäistä mestaruuttaan.

Tapparan ”mestaruus” oli Ilveksen pudottaminen.

Pudotuspelejä ja jatkoeriä

Nyt kun pudotuspelit ovat kuumimmillaan, katsottavaa on riittänyt. Valistunut arvaukseni on, että peleissä on tarvittu tavallista useammin jatkoaikoja. Itse asiassa jatkoeriä, kun pudotuspeleistä puhutaan. Liigassa pelataan siis viidellä viittä vastaan 20 minuutin eriä siihen saakka, kunnes maali syntyy. Junioripeleissä sama käytäntö koskee vain finaalisarjaa; muutoin maalittomaksi jääneen jatkoerän jälkeen turvaudutaan voittomaalikilpailuun.

28.3. pelattu SaiPan ja Ässien ensimmäinen puolivälieräottelu päättyi vasta neljännessä jatkoerässä: kokonaispeliajaksi merkittiin huikea 124.23. Maratontapahtuma oli ihme kyllä loppuun saakka tasokas ja kohtalaisen hyvävauhtinen. Sama koskee Ruotsin puolelta näkemääni Luulajan ja Frölundan ennätyspitkää ottelua.

Olen katsonut viikon aikana kaksi ottelua paikan päällä. Ensimmäisessä kohtasivat Ilveksen ja Tapparan c-juniorit (U 16), ja panoksena oli pääsy välierävaiheeseen. Varsinainen peliaika ei riittänyt, mutta jatkoerä jäi sentään lyhyeksi. Ilves onnistui tekemään voittomaalin jo ajassa 63.01.

Ilves aloitti välieräsarjan JYPiä vastaan keskiviikkona Jyväskylässä. Jatkoerään mentiin, kuinkas muuten: JYP otti ensimmäisen kiinnityksen ensimmäisen jatkoerän lopulla ajassa 77:57. Seuraava otatus pelattiin lauantaina Sentteri-hallissa Kaukajärvellä. Maaleja tehtiin vuorotahtiin ja jatkoille mentiin tilanteessa 3-3. JYPin sataprosenttinen (3/3) ylivoima tuotti tulosta ajassa 71.10.

Turnauskestävyys koetuksella

Suomi on menestynyt päättymäisillään olevissa Olympiakisoissa jokseenkin odotusten mukaisesti. Kultaa ei tällä kertaa tullut, mutta muutkin mitalit lämmittävät, erityisesti yhdistetyn miesten henkilökohtaisten pronssimitalien kirkastuminen joukkuekisan hopeaksi. Onneksi olkoon, Eero ja Ilu!

Minulle kisojen kiinnostavinta antia on jääkiekko. Peräti 12 vuotta ehti kulua siitä, kun oikeasti parhaat pelaajat edellisen kerran kohtasivat täysimittaisessa turnauksessa. Tapahtuma on vastannut odotuksia, ollut huikea! Halutessaan on voinut nähdä kaikki pelit ja mikä parasta, ilman mainoksia. Ongelmia tosin syntyi, kun yritti seurata samaan aikaan kahta pudotuspeliä ja JYPin liigapeliä. YLE ansaitsee kiitokset myös hyvistä selostuksista ja asiantuntevista kommentaattoreista.

Suomi pelasi parhaan pelinsä alkusarjassa Ruotsia vastaan ja voitti ansaitusti 4-1. Puolivälieräottelu Sveitsiä vastaan oli jatkoajalle venynyt jännitysnäytelmä. Välieräottelussa Kanadaa vastaan ensimmäinen erä oli hyvä, mutta jatkossa Kanada myllytti materiaalietunsa turvin 3-2 voiton. Toivottavasti näemme vielä tasokkaan pronssipelin.

Kisojen ehkä muistettavin hetki oli Nazgul-keventäjäkoiran esiintyminen naisten sprinttiviestin loppusuoralla. Maalikameran käyttäjä oli hereillä ja otti urheilun historiaan jäävän kuvan.

Edit
Leijonat päätti turnauksen vakuuttavalla voitolla Slovakiasta. Kiitos ja onnittelut pronssista!

Kun peli menee tunteisiin

Raimo Helminen on normaalisti rauhallisen oloinen kiekkopersoona ja herrasmies, mutta ottelun aikana silkkaa tulta ja tappuraa. Viime viikolla Tampereella pelatussa Ilveksen ja SaiPan välisessä ottelussa Raipe kommentoi joukkueensa saamaa jäähytuomiota siihen malliin, että hänet komennettiin suihkuun. Aamulehti paljastaa Raipen kysyneen kahteen kertaan päätuomarilta: ”Mitä v****a sää touhuat?”

Raipe ei ole ainoa ottelutapahtumissa kuumana käyvä valmentaja. Tammikuussa 2009 SM-liigan kurinpitoryhmä määräsi Porin Ässien päävalmentaja Alpo Suhoselle sakkorangaistuksen sopimattomasta ja jääkiekon julkisuuskuvalle haitallisesta avautumisesta Ässät vs. Kärpät -ottelun jälkeisessä lehdistötilaisuudessa. Suhonen haukkui tuomaritoiminnan ja epäili kollegansa Matti Alatalon käskyttäneen roolipelaaja Antti Aarniota. Lisäksi Suhosen kerrotaan arvioineen Alatalon ulkonäköä.

Suhonen kommentoi saamaansa rangaistusta seuraavan ottelun jälkitunnelmissa:
– Tuomas Huhtanen (Aarnion taklaama pelaaja) on ollut kaksi päivää pois harjoituksista, ei pystynyt pelaamaan, aivotärähdys. Ja minusta tehdään syyllinen. […] Sama jätkä veteli IFK:ta vastaan jonkun suoraksi ja nyt sitten kaksi ottelua pelikieltoa.

“Sama jätkä” on Kärpissä peliuransa aloittanut Antti Aarnio, jonka muistan oikein hyvin. IFK-pelin ulosajo tuli polvitaklauksesta ja kurinpitoryhmän langettama kahden ottelun pelikielto rötöshistorian perusteella. Usein pienelle peliajalle jäänyt Aarnio oli aina jäälle päästessään täynnä virtaa eikä erillisiä käskytyksiä tarvittu. Hänet tunnettiin liigan ansioituneimpana hyppytaklaajana: lyhytkasvuinen ihmiskuula joutui hyppäämään saadakseen parempia osumia.

JYP-kunniagalleria päivittyi

JYPin Hall of Fame sai eilen kaksi uutta jäsentä, kun valmentajat Risto Dufva ja Marko Virtanen lisättiin kunniagalleriaan järjestysnumeroilla 20 ja 21. Pitkän linjan Jyppiläisenä muistan jäältä kaikki gallerian 10 entistä pelaajaa, joukossa yksi sukulainen ja yksi luokkakaveri.

Risto Dufva on keskeinen henkilö JYPin ensimmäisen mestaruuden taustalla, osaava, vaativa ja tunteita herättävä. Valmennusuransa viime keväänä päättänyt Dufva tullaan muistamaan omanlaisestaan huumorista, jota hän viljeli otteluiden jälkeisissä lehdistötilaisuuksissa.

Suosikkijoukkueen ensimmäinen mestaruus keväällä 2009 meni tunteisiin voimakkaammin kuin yksikään toinen urheiluteko – Leijonien ensimmäinen maailmanmestaruus mukaan luettuna. Pelaajien tunnelmista kertoo maalivahti Sinuhe Wallinheimon onnittelusuukko mestaruuden ratkettua.

Järvi-Suomen derby

Näin eilen paikan päällä Hipposhallissa Järvi-Suomen derbyn ensimmäisen osaottelun, joka oli vauhdikas, jännittävä, yleisöystävällinen ja jypiläisittäin voitokas. Tunnelma loppuunmyydyssä hallissa oli huikea.

KalPa hallitsi hienokseltaan ottelun alkua, mutta avausmaalin teki kuitenkin kotijoukkue JYP. Maalipörssiä johtava Leevi Tukiainen pääsi 1 vs 1 -tilanteeseen, pyörähti irti puolustajasta ja iski kiekon rystyltä verkkoon. Maali kuuluu kauden hienoimpiin. Jatkossa maaleja tehtiin vuorotahtiin, ja kolmannessa erässä vierasjoukkue siirtyi 4-3 johtoon.

Kotijoukkue ei kuitenkaan luovuttanut, vaan otti pelin hallintaansa. Ensin nähtiin tasoitusmaali ja ottelun loppuhetkillä voittomaali. Yleisön riemu oli rajaton.

Tänään jatkettiin Kuopiossa. JYP pelasi hienon vierasottelun varamiehisellä joukkueella ja kuittasi voiton selvin numeroin 2-5. Viides maali oli erikoinen. Tilanteessa tuomittiin sääntöjen mukaisesti maali, vaikka kiekko ei mennyt verkkoon: Tukiaista rikottiin läpiajotilanteessa KalPan pelatessa ilman maalivahtia.

JYP sai derbystä täydet kuusi pistettä ja jatkaa sarjakakkosena.

Vilkas kiekkolauantai

Eilinen kiekkopäivä oli vilkas, värikäs ja joidenkin mielestä ehkä dramaattinenkin. Maksukanavan asiakkana näen jääkiekkoa riittävästi, mutta en aivan: muutaman kerran kaudessa tekee mieli nauttia lajista livenä. Eilen tartuin Tapparan tekemään erikoistarjoukseen eli A-nuorten paikallisotteluun Nokiareenassa.

Ottelu oli vauhdikas ja vähämaalinen. Tappara hallitsi selkeästi ensimmäistä erää, toisessa osat vaihtuivat. Ilves painosti ja onnistui tasoittamaan; Tapparan mahdollista pukukoppimaalia tutkittiin videolta, mutta sitä ei hyväksytty. Ottelu oli siisti, mutta maalien edustoilla toki nähtiin kaikenlaisia hässäköitä.

Kolmaannessa erässä kumpikin onnistui maalinteossa kertaalleen, ja varsinaisen peliajan päättyessä tilanne oli 2-2. Kun jatkoajalla ei nähty maaleja, tarvittiin rankkarikisa. Näin sen aitiopaikalta, koska siirryin ensimmäisellä erätauolla päätykatsomoon.

Rankkarikisassa Ilves oli parempi maalein 2-1. Ipan voittomaalin viimeisteli Kalle Karttu, ja toinen onnistuja oli katsomossa istuneiden isänsä ja veljensä riemuksi Dan Harkimo.

Lauantain jääkiekkoherkkua riitti vielä, koska Liigassa pelattiin täysi kahdeksan ottelun kierros. Ottelut oli nimetty perhepeleiksi, ja Rauman Lukon sometiimi kunnioitti päivän teemaa julkaistessaan joukkueen kokoonpanot. Mainiota!

Minä keskityin luonnollisesti JYPin ja Vaasan Sportin otteluun. Kotijoukkue hankkiutui toisessa erässä jo 4-1 johtoon, mutta ilmeisesti liian helposti saavutettu reilu johto kostautui. Sport kavensi ja nousi kolmannessa erässä tasoihin erikoisella maalilla: Brad Hunt laukoi oman siniviivan tuntumasta tulisen lämärin kohti JYPin maalia, ja Sebastian Stålbergin keskialueella tekemä ohjaus yllätti totaalisesti JYPin maalilla pelanneen Oskari Salmisen.

Santeri Huovila ja Valtteri Ojantakanen tekivät voittomaalin jatkoajan toisella minuutilla, joten JYP jatkoi kotivoittoputkensa seitsemän ottelun mittaiseksi. Voiton lisäksi JYPin kannattajia ilahduttivat Pekka Jormakan ja Huovilan kauden avausmaalit. Huovila nousi pistepörssin kärkeen tehoin 1+18!

Pakko avautua

Sori: jääkiekko on minulle tärkeä juttu, ja nyt on ihan pakko kirjoittaa siitä. Liigan sarjataulukko näyttää kääntyneen ylösalaisin! Monta vuotta pohjamudissa rämpinyt suosikkijoukkueeni JYP on ykkösenä ja ns. asiantuntijoiden tyvipäähän rankkaama Kiekko-Espoo kakkosena. Hännänhuippuna ovat mestariehdokkaana pidetty Ilves ja pohjoisen suurseura Kärpät.

Sarja on vasta alussa ja tilanne ehtii vielä muuttua moneen kertaan, normalisoitua jos niin haluaa sanoa. Moni haluaa, mutta minä uskon JYPin suunnan lopultakin muuttuneen. Taustalla on kaksi merkittävää muutosta: Petri Matikaisen tulo valmentajaksi ja Sami Vatasen paluu kasvattajaseuransa takalinjoille. Matikainen palautti riittävän vaatimustason ja määritteli pelitavan pääpiirteet, Vatasen liittyminen joukkueeseen mullisti ilmapiirin ja teki kaikista pykälää parempia pelaajia.

JYPin uuden tulemisen ilmentymä on kakkosketju, jonka sentterinä pelaa Liigan nuorin kapteeni Jere Lassila (21v) laidoillaan maalipörssiä johtava Leevi Tukiainen ja syöttäjien ykkönen Santeri Huovila. Ketju on tehtaillut jo 30 tehopistettä!