Saksalainen luonnontutkija Georg W. Steller (1709-1746) on ehkä hieman yllättäen päätynyt keskeiseen rooliin kolmen suomalaiskirjailijan tuoreissa teoksissa. Iida Turpeisen esikoisteos Elolliset julkaistiin vuonna 2023 ja Anni Kytömäen Mirabilis tänä syksynä. Aura Koiviston Mies ja merilehmä vuodelta 2019 on hieman vanhempaa perua.
Steller nousi tietoisuuteeni kirjailijapresidentti Lennart Meren v.1988 suomeksi ilmestyneestä teoksesta Kamtsatka – tulivuorten maa. Meri johti v. 1960 Kamtsatkalle suuntautunutta virolaisten nuorten tutkijoiden retkikuntaa. Hän kertoo omasta matkastaan, mutta tekee myös kauniilla tavalla kunniaa aiemmin alueella liikkuneille. G.W.Stellerin hän toteaa osallistuneen Vitus Beringin toiseen tutkimusmatkaan (v.1741-42) ja jatkaa:
Tällä retkellä Bering pääsi Amerikan rannikolle, mutta koska purjehduskausi oli lopuillaan hän ei halunnut viivytellä Uudella mantereella. Steller sai vasta pitkän suostuttelun jälkeen luvan mennä maihin – kuudeksi tunniksi!
Mitä kuudessa tunnissa ehtii tehdä? Steller ehti kuvailla 160 kasvilajia, koota ainutlaatuisen kansatieteellisen aineiston, löytää lintulajin, joka nykyään on Stellerin töyhtöharakka (Cyanocitta stelleri) ja esittää hypoteesin saaren asukkaiden, tlingitin sukuhaaran intiaanien ja Kamtsatkan alkuperäisväestön läheisestä sukulaisuudesta!
Aura Koivisto kuvaa Stellerin vaiheita niin mukaansatempaavasti, että teosta lukee ajoittain kuin seikkailuromaania, vaikka kyseessä on tosiasioissa pitäytyvä tietokirja.
Iida Turpeinen on kertonut saaneensa lopullisen kipinän kirjaansa merilehmän luurangosta, joka on yleisön nähtävänä Helsingin Luonnontieteellisen museon ala-aulassa. Turpeisen teoksen henkilögalleria koostuu luurangon vaiheisiin eri aikoina liittyvistä henkilöistä. Näitä ovat esimerkiksi Alaskan kuvernööri Johan Hampus Furuhjelm, joka vaivojaan säästämättä onnistui hankkimaan luurangon helsinkiläiselle ystävälleen professori Alexander von Nordmanille.
Mainittuja herroja kiinnostavampia ja kirjassa merkittävämpiä henkilöitä ovat kuitenkin Furuhjelmin sisar Constance, Nordmanin taiteilija-avustaja Hilda Olson ja luurangolle viime silauksen antanut konservaattori John Grönvall. Elolliset on loistava taidonnäyte, minulle kirjavuoden 2023 kohokohta.
Anni Kytömäki kertoo lukeneensa vaikuttuneena Aura Koiviston teoksen kuitenkin sillä seurauksella, että hänen keskeiseksi päähenkilökseen nousee Steller-elämäkerran kirjoittaja Leonhard Stejneger. Alkuasetelma tuntuu pelottavan hajanaiselta, mutta lopuksi kaikki loksahtaa paikalleen. Merilehmä saa rinnalleen toisen samoilla seuduilla eläneen sukupuuttoon kuolleen lajin, isomerimetson.
Laadukkaita teoksia kaikki kolme, ja ilahduttavan erilaisia.
