Arkistot kuukauden mukaan: heinäkuu 2021

Pitelemättömät

Kolme viimeisintä naisten pesäpallomestaruutta voittanut Jyväskylän Kirittäret lähti käynnissä olevaan kauteen ennakkosuosikkina. Näin siksi, että ylivoimaisesti ansioitunein pelinjohtokaksikko – Viljanen & Kaijansinkko – jatkoi tehtävissään ja pelaajiston vaihtuvuus oli pientä ja sekin plusmerkkistä.

Nyt runkosarjan puolivälissä Kirittäret johtaa sarjaa puhtaalla pelillä; pistetiliä rasittaa vain yksi jaksotasuri. Kirittäret on ykkösenä kaikissa keskeisissä joukkuetilastoissa, ja kirkkain tähti Emma Körkkö johtaa sekä lyöjä-, etenijä- että kärkilyöntitilastoa.

Tänään pelattiin Lapualla odotettu kärkiottelu, klassikoksikin sanottu Lapuan Virkiän ja Kirittärien kamppailu. Joukkueet ovat jo pitkään ratkoneet keskenään kirkkaimmat mitalit; ainoa ”kauneusvirhe” on Manse PP:n mestaruus vuonna 2017. Kirittäret palasi kultakantaan seuraavana syksynä ja ote on pitänyt.

Kirittäret voitti ensimmäisen jakson selvin numeroin, mutta toisessa harhaheiton turvin johtoasemaan päässyt Virkiä oli lähellä jaksovoittoa. Kun Kirittäret tuli viimeiselle sisävuorolleen, Virkiä johti 4-2. Mutta taas nähtiin, että Kirittäret on parhaimmillaan tiukoissa tilanteissa. Voittoon tarvittiin kaksi juoksua, kolmen pisteen voittoon kolme. Kirittäret teki kolme.

Keppari ja optari

HS esitteli (maksumuurin takana) 13.7. Ada Filpan (20v), joka harrastaa keppihevosurheilua. Harrastus kiehtoo muitakin kuin pikkutyttöjä: jutussa Suomen yli 10 000 keppihevosharrastajan ikähaitariksi ilmoitetaan 7-30 v. Harrastajat ovat järjestäytyneet, ja vuosittain järjestetään mestaruuskilpailut lajeina koulu-, este- ja lännenratsastus. Tänä vuonna kilpailut tosin jätettiin väliin koronan takia.

Keppihevosharrastus on mainio vaihtoehto kaikille niille, joilla ei ole mahdollisuutta ratsastaa oikealla hevosella. Keppari on edullinen hankkia ja helppo hoitaa. Sille voi antaa nimen ja laatia sukutaulun. Kilpailuvideoita katsottuani voin vakuuttaa, että urheilusta puhuminen ei ole liioittelua.

Kiinnostuin ilmiöstä, kun ”iso koulutyttö” karautti kepparilla Harjulammen lintutornille. Porukka saattoi katsoa ratsukkoa ihmeissään ja ehkä hieman huvittuneenakin, mutta tyttö ei antanut sen häiritä. Asenne oli kohdallaan!

Myös purjehdus on kalliin harrastuksen maineessa, mutta ainakin pienet purjeveneet ovat hevosta paremmin harrastajien ulottuvilla, suuremmatkin jos ei halua tällä vuosituhannella rakennettua. Ruotsi on Suomeen verrattuna purjehduksen suurmaa, ja naapurista esimerkiksi hyvin pidettyjä 1970-luvun retkiveneitä saa hyvinkin edullisesti. Yksi tällainen on minulle hyvinkin tuttu.

Talvikausi saattaa synnyttää tarvetta sijaistoimintaan. Jää estää purjehtimisen ja lumi jään päällä jääpurjehduksen, joka sinällään lienee hyvinkin lajinomaista. Jos viitseliäisyyttä riittää, kautta voi kuitenkin jatkaa sisätiloissa! Kuva omintakeisesta optimistijollasta löytyi Instagramista ja tuotti hyvää mieltä pitkäksi aikaa.

* * *

Kirjoitin sivuston puolelle purjehdukseen liittyvän tekstin Lokikirjailija Lehtinen ja kapteeni Koivistoinen

Palloilua

Viime viikot ovat olleet täynnä pesäpalloa: Ruutupalvelu tarjoaa superpesiksen, Napapesis livetunnelmat.  Ja siihen lisäksi jalkapalloa maltillisin annoksin.

Keskiviikon pesisottelu Napapesis vs. Oulunsalo (naisten suomarin pohjoislohkoa) oli äärimmäisen jännittävä. Ensimmäinen jakso päättyi 6-6 ja toinen 5-6. Voitto ratkesi vasta viimeisessä vuoroparissa: kotijoukkue punnersi aloittavalla numerot tasoihin, mutta vieraat onnistuivat tekemään tasoittavalla yhden juoksun. Se riitti voittoon. Voittanut joukkue sai kaksi sarjapistettä, yksi meni liitolle ja kotijoukkueelle ei herunut pisteen puolikasta. Pisteet jaetaan näin, vaikka kumpikin jakso ja supervuoro tuottaisivat tasurin ja voitto ratkeaisi kotiutuslyöntikilpailussa yhden juoksun erolla. Tylyä touhua!

Myöhemmin illalla katselin jalkapallon EM-välieräottelun, jossa vastakkain olivat Englanti ja Tanska. Itse asiassa en jaksanut koko ottelua, pelkästään varsinaisen peliajan. Jatkoajalla kyseenalaiseksi sanottu ratkaisuosuma jäi näkemättä, samoin sitä edeltänyt kahden pallon tilanne.

Säännöissä kuulemma sanotaan, että tuomarin ei kuulu viheltää peliä poikki, jos ylimääräinen pallo ei vaikuta pelin kulkuun. Ei vaikuttanut, eli oikein toimittiin. Mutta mitä olisi tapahtunut, jos Tanska olisi mennyt finaaliin vastaavalla tavalla? Olisivatko katsojat panneet ranttaliksi? Pelkäänpä että olisivat. Mitä systemaattiseen filmaamiseen tulee, se on edelleen erottamaton osa jalkapalloa.

Koska Euroopassa pelataan, puolustuspelin tärkeys ymmärretään liiankin hyvin. Kun varmistelu oikein tympäisee, muistelen hauskinta näkemääni arvo-ottelua. Vuoden 2014 MM-kisojen välierässä olivat vastakkain isäntämaa Brasilia ja eurooppalaista peliajattelua edustava Saksa. Ei aikaakaan, kun taululla komeilivat numerot 5-0. (lopputulos 7-1)

Brasilian yltiöpäinen hyökkääminen avasi puolustussuuntaan ammottavia aukkoja, joita Saksa käytti armotta hyväkseen. Kuuluisat brassitaiturit kokivat kotiyleisönsä edessä kaikkien aikojen nöyryytyksen, mutta värikästä peli kieltämättä oli!

Heräsin joskus viiden maissa ja tarkistin, miten Tanskalle oli käynyt. Sitten menin NHL.com -sivustolle katsomaan, miten Game 5. etenee. Tampa Bay Lightning johti Stanley Cupin -loppuottelusarjaa numeroin 3-1. Peli oli lopuillaan ja seurasin sen loppuun. Lisämaaleja ei nähty, joten Tampassa päästiin juhlimaan. Samalla päättyi pitkälle kesään venynyt kiekkokausi.