Arkistot kuukauden mukaan: huhtikuu 2026

Takatalvi

On makuasia, milloin säätä nimitetään takatalveksi. Riittääkö takatalven tunnusmerkiksi, että joutuu ottamaan pitkät kalsarit uudelleen käyttöön? Eletäänkö takatalvea, jos lumi peittää kukkivat sinivuokot? Oli miten oli, eilisiltana satoi räntää ja maisema muuttui pitkästä aikaa valkoiseksi.

Kävin aamulla Kaakkurilammella, ja lunta näkyi edelleen. Pitkokset olivat lumesta valkoiset, samoin tulipaikan pöytä ja penkit.

Näin lammella neljä lintulajia, kaikki pareittain: kaakkuri, tavi, sinisorsa ja kalalokki. Karaistuneita lintuja, joita lumi tai pikkupakkanen ei haittaa. Varsinaiset kesälinnut eivät ole Tampereen seudulle vielä suurin joukoin saapuneetkaan, koska kolea pohjoisvirtaus on sopivasti jarruttanut muuttoa.

Yllätys kaakkurilammella

Talvesta voi sanoa, että se oli kylmä ja vähäluminen. Pitkän pakkaskauden päätyttyä lumet tuntuivat sulaneen muutamassa päivässä. Entä jäät? Aurajoen jäistä en tiedä, mutta kaakkurilampi oli jäätön jo illalla 11.3. Kaakkureita ei vielä silloin näkynyt.

Kun palasin lammelle seuraavana aamuna, tutut linnut olivat paikalla ja soidinmenot käynnissä. Seurasin tilannetta aluksi lammen länsipäässä, mutta päätin siirtyä tulipaikalle. Kuvan nainen oli poistunut ja tilalle oli tullut isä kahden pienen lapsen kanssa.

Väki alkoi lisääntyä, ja parhaimmillaan tulilla oli kolmisenkymmentä ulkoilijaa. Ja mikä parasta, joukossa oli toistakymmentä reilusti alle kouluikäistä junioria. Kaakkureiden touhut herättivät kiinnostusta ja kerroin kokemuksiani linnuista.

Kesken puheiden melkein eteemme lammelle laskeutui kaksi joutsenta, jotka kuitenkin nousivat saman tien uudelleen lentoon. Taisivat säikähtää väenpaljoutta! Olen päivystänyt lammella satoja tunteja neljän kesän aikana, ja havainto on ensimmäinen näkemäni joutsenten vierailu. Onnittelin paikalla olijoita luontoretken hyvästä ajoituksesta.

Oli todella mukavaa nähdä joutsenet, mutta minulle päivän kovin juttu oli kaakkureiden paluu.

Pudotuspelejä ja jatkoeriä

Nyt kun pudotuspelit ovat kuumimmillaan, katsottavaa on riittänyt. Valistunut arvaukseni on, että peleissä on tarvittu tavallista useammin jatkoaikoja. Itse asiassa jatkoeriä, kun pudotuspeleistä puhutaan. Liigassa pelataan siis viidellä viittä vastaan 20 minuutin eriä siihen saakka, kunnes maali syntyy. Junioripeleissä sama käytäntö koskee vain finaalisarjaa; muutoin maalittomaksi jääneen jatkoerän jälkeen turvaudutaan voittomaalikilpailuun.

28.3. pelattu SaiPan ja Ässien ensimmäinen puolivälieräottelu päättyi vasta neljännessä jatkoerässä: kokonaispeliajaksi merkittiin huikea 124.23. Maratontapahtuma oli ihme kyllä loppuun saakka tasokas ja kohtalaisen hyvävauhtinen. Sama koskee Ruotsin puolelta näkemääni Luulajan ja Frölundan ennätyspitkää ottelua.

Olen katsonut viikon aikana kaksi ottelua paikan päällä. Ensimmäisessä kohtasivat Ilveksen ja Tapparan c-juniorit (U 16), ja panoksena oli pääsy välierävaiheeseen. Varsinainen peliaika ei riittänyt, mutta jatkoerä jäi sentään lyhyeksi. Ilves onnistui tekemään voittomaalin jo ajassa 63.01.

Ilves aloitti välieräsarjan JYPiä vastaan keskiviikkona Jyväskylässä. Jatkoerään mentiin, kuinkas muuten: JYP otti ensimmäisen kiinnityksen ensimmäisen jatkoerän lopulla ajassa 77:57. Seuraava otatus pelattiin lauantaina Sentteri-hallissa Kaukajärvellä. Maaleja tehtiin vuorotahtiin ja jatkoille mentiin tilanteessa 3-3. JYPin sataprosenttinen (3/3) ylivoima tuotti tulosta ajassa 71.10.