Arkistot kuukauden mukaan: maaliskuu 2015

Kannustava nimitysuutinen

Kun lama jatkuu ja suurtyöttömyys koettelee, uskoa tulevaisuuteen voi lujittaa lukemalla nimitysuutisia. Joskus jollakin tärppää!

Eilen kerrottiin, että Vantaan Energia Oy on palkannut työntekijän paikallistamaan kaukolämpöputkien vuotokohtia. Tehtävään valittiin saksanpaimenkoira Jekku.

On yleensä tyhmää arvioida hakijoiden pätevyyttä ulkonäön perusteella, mutta tässä tapauksessa se lienee perusteltua. Monet koirat ovat niin huvittavan näköisiä, että uskottavuus ei kerta kaikkiaan riitä vaativiin asiantuntijatehtäviin.

Onnittelut valinnasta, Jekku!

Kaunista kevättalvea

Kulunut viikko on ollut kaunis ja kylmä, pakkasta öisin enimmillään liki kaksikymmentä astetta. Hyytävä viima on häirinnyt ulkoilua monena päivänä.

* * *

Maanantaina sää oli aurinkoinen ja heikkotuulinen, ja kuin tilauksesta hangen päälle saatiin kerros uutta lunta. Kaikki syyt lykätä hiihtokauden avausta olivat tekosyitä.

Hiihdin Jängislahden kautta Ounasjoen suiston saarille, sieltä Koivusaaren ympäri Ounaskoskelle ja Kirkkolammen kautta kotiin. Pulmusia ei näkynyt, ei myöskään isolepinkäistä, joka ilmoitettiin Tiiraan Ounasjoen suistosta.

Oli mahtavaa hiihdellä, kun latusuksilla pääsi mistä vain. Mittasin jossain välissä lumen paksuuden, se oli 60 cm. Välissä oli niin kova kerros, että sauvaa ei meinannut saada läpi. Lentoaseman lumilukema oli parhaimmillaan 97 cm!

Kuvasin lumen keskellä talveaan viettävän rautaveneen Ounaspaviljongin venesatamassa:

* * *

JYP yllätti iloisesti kannattajansa ja varmisti eilen pääsyn välierävaiheeseen peittoamalla Espoon Bluesin suoraan neljällä voitolla. Nimenomaan tästä sarjasta odotettiin pitkää ja tasaväkistä.

Runkosarjassa JYPin suorittaminen ailahteli pahasti, ja luottamus valmennusjohdon kykyihin oli koetuksella. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että säädöt saatiin kohdalleen juuri sopivasti tosipelien alla. Valtra jyrisee lupaavasti!

Pimennyksiä

Ajoitin Ounaskoskella käynnin siten, että linnut ja auringonpimennys tulivat hoidetuksi samalla kertaa.

Sulassa ei näkynyt lintuja, mutta vaihteleva pilvisyys helpotti pimennyksen seuraamista. Kun sopivan paksuinen verho ajautui auringon eteen, sirppi näkyi hyvin ja oli kuvattavissa ilman erikoisvarustusta.

Lähes täydellinen auringonpimennys on ilmiönä poikkeuksellinen, mutta visuaalisesti melko vaatimaton. Koska ihmissilmän automaattihimmennin kompensoi valon vähenemisen, hämärtymisen huomasi lähinnä vain kameran säädöistä. Kotona panin merkille, että pimennys viilensi lämpötilaa kahdella asteella.

Ensimmäiset kuvat ilmestyivät nettiin lähes reaaliajassa. Monet muistuttivat vain etäisesti todellisuutta: taivaat olivat synkistyneet mustiksi vasta Photarissa tai Lightroomissa.

Käsittelin omaa kuvaani mahdollisimman maltillisesti, koska kunnioitan luontoa enkä halua alistaa luonnonilmiöitä ”taiteellisen” prosessin raaka-aineeksi.

Lintuja web-kamerassa

Finnmarkissa Vardøn edustalla sijaitsevan Hornøyan lintusaaren web-kamerat ovat välittäneet kuvaa läpi talven, mutta nähtävää on ollut niukasti. Nyt tilanne on muuttumassa.

Toinen kameroista on suunnattu pystypahtaan, jota asuttavat pikkukajavat saapuivat pesimäpaikalleen jo helmikuun puolella. Sen sijaan lunneja joudutaan odottelemaan toisen kameran näkymään vielä viikon ajan. Tämä on oma veikkaukseni.
Lisäys: Näin kuvassa kaksi lunnia 19.3. klo 13.00.

Näin 4.3. lunnikameran kuvassa lepäilevän ruokin. Havainto on sikäli mielenkiintoinen, että sen tekohetkellä pohjoisimmat Fennoscandia Birds -sivuston tietoon tulleet ruokit oli nähty Trondheimin lähistöllä Keski-Norjassa.

Saman sivuston mukaan tämän kevään ensimmäinen ruokki nähtiin Hornøyalla vasta 13.3. Olisin tarjonnut havaintoani Norjan ”Tiiraan”, mutta valtuudet eivät riitä.

Kaksi vuotta sitten saman web-kameran kuvassa näyttäytyi grönlanninlokki.

Merci Eric

Pitkään Jyväskylässä viihtynyt kanadalaissentteri Eric Perrin pelasi tänään viimeisen runkosarjan kotiottelun JYP-paidassa. JYP voitti Bluesin ansaitusti 4-2.

Ericille ei tällä kertaa merkitty tehopisteitä, mutta JYP-urallaan hän on viimeistellyt 340 pelissä 94 maalia ja antanut 214 maaliin johtanutta syöttöä.

Eric Perrin on hieno mies ja uskomaton pelaaja. Kiitos Eric!

Teatterissa

Käyn harvoin teatterissa ja silloin kun innostun lähtemään, tärkein syy näyttäisi olevan käsikirjoitus. Kesällä kävelin Hannukurun Kansallispuistoteatteriin Samuli Paulaharjun innoittamana, Rovaniemen teatteriin houkutteli Frank McCourt.

Pidin esityksestä, mutta vielä enemmän pidin kirjasta sen taustalla: Seitsemännen portaan enkeli. Toivon todella, että joku esityksen nähnyt innostui vastavuoroisesti kirjailija McCourtin tuotannosta.

McCourtin vuonna 1996 julkaistu esikoisteos ja sen pohjalta tehty näytelmä kertovat Brooklynissä syntyneen, 4-vuotiaana Irlantiin muuttaneen kirjailijan lapsuus- ja nuoruusvuosista Limerickissä. Koska isäukko tuhlaa kapakoissa kaikki tienaamansa rahat, Frank-poika joutuu sisarusparven vanhimpana kantamaan vastuuta perheen selviytymisestä.

Oma elämä alkaa varsinaisesti vasta kun Frank muuttaa parikymppisenä takaisin New Yorkiin. Kirjoissaan Amerikan ihmemaassa (1999)  ja Liitupölyä (2005) McCourt kertoo elämästään Yhdysvalloissa. Kirjat ovat esikoisteoksen tavoin nautittavaa ja ajatuksia herättävää luettavaa.

Monien vaiheiden jälkeen McCourt löytää elämäntehtävänsä: hänestä tulee äidinkielen opettaja  – ja aikanaan maailmankuulu kirjailija.

Opiskelujen alkuvaiheessa McCourt oivalsi, että Irlanti on tuottanut suuren määrän eturivin kirjailijoita, joista osaa pidettiin tarkoituksella pimennossa. Vielä hänen lapsuusvuosiensa Irlannissa uskonnon rooli oli kaikilla elänänaloilla käsittämättömän voimakas. Lainaus teoksesta Amerikan ihmemaassa;

Tuntuu ihmeelliseltä ajatella että olen voinut viettää yhdeksäntoista vuotta Limerickissä täysin tietämättömänä siitä mitä Dublinissa on tapahtunut ennen minun aikaani. Vasta Encyclopedia Britannicasta minulle selviää, miten kuuluisia irlantilaiset kirjailijat ovat olleet, Yeats, Lady Gregory, AE ja John Millington Synge jotka kirjoittivat näytelmiä joissa ihmiset puhuvat tavalla jota en ole kuullut Limerickissä enkä kyllä missään muuallakaan.

Istun kirjastossa Queensissa ja löydän Irlannin kirjallisuuden, mutta samalla ihmettelen kovasti minkä takia koulumme opettaja ei koskaan kertonut meille mitään näistä kirjailijoista – kunnes sitten selviää, että he olivat kaikki protestantteja, jopa Sean O’Casey,  jonka isä sentään oli kotoisin Limerickistä. Limerickissä ei kukaan halua antaa protestanteille sitä kunniaa että heitä sanottaisiin suuriksi irlantilaisiksi kirjailijoiksi.

J.M.Synge on näytelmäkirjailija, jonka käsialaa on myös ihastuttava kirja Aran-saarilta.