Eilinen peli oli JYP:lle ”merkityksetön”, mutta menin paikalle kun satuin olemaan Jyväskylässä. Kyseessä oli kauden viimeinen kotiottelu ja vastassa HIFK. Yleisöä oli mukavasti, lähes 3000 – luultavasti aika moni oli liikkeellä kannatuksen vuoksi. Fiilikset pelin jälkeen olivat yllättävän hyvät.

JYP hallitsi ensimmäisen erän tapahtumia, mutta onnistui maalinteossa vasta toisessa erässä siirtyen saman tien 2-0 johtoon. IFK kavensi ja toiselle erätauolle mentiin numeroissa 2-1. Vieraiden tasoitus tuli ajassa 47.45. Jatkoaikaa odoteltiin jo, kun JYP-hyökkääjät Severi Lahtinen ja Samuel Valkeejärvi onnistuivat tekemään voittomaalin.

Tapahtuman päätteeksi pelaajat kiittivät tyylikkäästi uskollista yleisöä. Huonosti sujuneesta kaudesta jäi yhtä kaikki hyvä jälkimaku. Kiitos JYP!

Sarjataulukon tyvipäähän juuttuneiden joukkueiden roolina on kiusata parempiaan. Kun sarjasta ei voi pudota, karsintapelit jäävät pelaamatta, ja joukkueet voivat halutessaan myydä tai lainata parhaita pelaajiaan. Esimerkiksi JYPin maaliruisku Reid Gardiner pelasi eilen IFK:n paidassa omaa joukkuettaan vastaan!

Peliuransa tähän kauteen päättävä kaukaloiden väriläiskä Jonne Virtanen avautui asiasta MTV-uutisissa.

Aamupeli on aina arvoitus, mutta tänään se sopi Joukkueelle. Teemu ja Kime totesivat studiossa, että varhainen ottelun alkamisaika vähentää turhaa jännittämistä. Aikainen herätys sopi samasta syystä minullekin.

Jännitin aikanaan Torinon finaalia koko päivän, enemmän kuin yhtäkään peliä ennen sitä tai sen jälkeen. Nyt sain siirtyä hyvin nukutun yön jälkeen suoraan telkkarin ääreen. Suomi oli lopulta niin selkeästi kuskin paikalla, ettei tarvinnut jännittää edes pelin aikana.

Venäjän hengettömyys ihmetytti. Psykologikommentaattori Grönmanin sanoin pelaajat pelkäsivät häviämistä niin paljon, että suoritus jäi piippuun. Pääkopassa nakersivat ilkeästi monissa arvokisoissa nimenomaan Suomea vastaan kärsityt tappiot.

Epäilemättä tärkein yksittäinen tekijä Suomen menestyksen takana on päävalmentaja Jukka Jalonen. Hän on kovan luokan osaaja sekä pelitaktiikan luojana että joukkueen tunnetilan virittäjänä. On kiinnostavaa nähdä, missä vaiheessa hänet nähdään NHL-joukkueen penkin takana.

Odotukset olivat korkealla, mutta urheilupäivästä uhkasi tulla sysisynkkä. Rise Hakolan hiihto meni miehen omankin arvion mukaan ”päin persettä”, ja Leijonat tavoitteli toisessa erässä ”tyhmyyden maailmanennätystä”.

Päävalmentaja Jalonen tarkoitti Suomen ottamia jäähyjä, joista Tre Kronor rankaisi tylysti. Minulle riitti siinä vaiheessa, kun suosikkipelaajani Sami Vatasen jälkipelistä vihelletty jäähy kostautui ja Ruotsi johti jo 3-0.

Kaupassa tarkistin tilanteen. Suomi oli ryhdistäytynyt, ja varsinainen peliaika päättyi tasanumeroihin 3-3. Hienoa! Katsoin kolmannen erän ja jatkoajan illan uusintalähetyksestä. Nouseminen tukalasta tilanteesta oli varmasti tärkeä jatkoa ajatellen.

Iivo oli tänäänkin maaginen, mutta valitettavasti hieno hiihto meni hukkaan. Leijonista voisi nostaa esiin montakin onnistujaa, mutta poimin joukosta voittomaalin tekijän, Harri Pesosen. Kuinka ollakaan, postaukseen sopiva kuva oli netissä ja valmiiksi: Iivo ja Pessi:

Viime viikot ovat olleet täynnä pesäpalloa: Ruutupalvelu tarjoaa superpesiksen, Napapesis livetunnelmat.  Ja siihen lisäksi jalkapalloa maltillisin annoksin.

Keskiviikon pesisottelu Napapesis vs. Oulunsalo (naisten suomarin pohjoislohkoa) oli äärimmäisen jännittävä. Ensimmäinen jakso päättyi 6-6 ja toinen 5-6. Voitto ratkesi vasta viimeisessä vuoroparissa: kotijoukkue punnersi aloittavalla numerot tasoihin, mutta vieraat onnistuivat tekemään tasoittavalla yhden juoksun. Se riitti voittoon. Voittanut joukkue sai kaksi sarjapistettä, yksi meni liitolle ja kotijoukkueelle ei herunut pisteen puolikasta. Pisteet jaetaan näin, vaikka kumpikin jakso ja supervuoro tuottaisivat tasurin ja voitto ratkeaisi kotiutuslyöntikilpailussa yhden juoksun erolla. Tylyä touhua!

Myöhemmin illalla katselin jalkapallon EM-välieräottelun, jossa vastakkain olivat Englanti ja Tanska. Itse asiassa en jaksanut koko ottelua, pelkästään varsinaisen peliajan. Jatkoajalla kyseenalaiseksi sanottu ratkaisuosuma jäi näkemättä, samoin sitä edeltänyt kahden pallon tilanne.

Säännöissä kuulemma sanotaan, että tuomarin ei kuulu viheltää peliä poikki, jos ylimääräinen pallo ei vaikuta pelin kulkuun. Ei vaikuttanut, eli oikein toimittiin. Mutta mitä olisi tapahtunut, jos Tanska olisi mennyt finaaliin vastaavalla tavalla? Olisivatko katsojat panneet ranttaliksi? Pelkäänpä että olisivat. Mitä systemaattiseen filmaamiseen tulee, se on edelleen erottamaton osa jalkapalloa.

Koska Euroopassa pelataan, puolustuspelin tärkeys ymmärretään liiankin hyvin. Kun varmistelu oikein tympäisee, muistelen hauskinta näkemääni arvo-ottelua. Vuoden 2014 MM-kisojen välierässä olivat vastakkain isäntämaa Brasilia ja eurooppalaista peliajattelua edustava Saksa. Ei aikaakaan, kun taululla komeilivat numerot 5-0. (lopputulos 7-1)

Brasilian yltiöpäinen hyökkääminen avasi puolustussuuntaan ammottavia aukkoja, joita Saksa käytti armotta hyväkseen. Kuuluisat brassitaiturit kokivat kotiyleisönsä edessä kaikkien aikojen nöyryytyksen, mutta värikästä peli kieltämättä oli!

Heräsin joskus viiden maissa ja tarkistin, miten Tanskalle oli käynyt. Sitten menin NHL.com -sivustolle katsomaan, miten Game 5. etenee. Tampa Bay Lightning johti Stanley Cupin -loppuottelusarjaa numeroin 3-1. Peli oli lopuillaan ja seurasin sen loppuun. Lisämaaleja ei nähty, joten Tampassa päästiin juhlimaan. Samalla päättyi pitkälle kesään venynyt kiekkokausi.

Jääkiekkoliigan runkosarja saadaan päätökseen tänään. JYPin ja KooKoon ottelu on sikäli historiallinen, että neljä pitkään Jyväskylässä pelannutta veteraania esiintyy viimeistä kertaa kotijoukkueen paidassa.

Mikko Kalteva ja Ossi Louhivaara ripustavat hokkarinsa naulaan, Jarkko Immonen ja Jani Tuppurainen jatkavat näillä näkymin uraansa muualla. Toivon kaikille onnea ja menestystä uusiin haasteisiin!

JYP on koonnut illan otteluun poikkeuksellisen ykköskentällisen. Lisäsin kuvaan lopettavien ja/tai pois lähtevien kohdalle pelattujen kausien ja otteluiden määrän. Jos oikein laskin, pelejä näillä neljällä on JYP-paidassa yhteensä peräti 2323. Kiitän ja kumarran.

JYPin kausi on ollut monella tavoin poikkeuksellisen vaikea. Mutta vaikka urheilullinen menestys oli surkea, joitakin ilon aiheita on syytä mainita. Robert Rooba mätti maaleja ennätystahtiin (ja tänään toivottavasti vielä yhden) ja teki jatkosopimuksen. Nuoret pelaajat ovat ottaneet kauden aikana huimia kehitysaskelia!

Näin jyppiläisittäin tärkeintä on kuitenkin se, että pystyimme yhteisin ponnistuksin selviytymään talouskurimuksesta, joka pahimmillaan vaaransi koko toiminnan jatkuvuuden. Asiat voisivat siis olla paljon huonomminkin!

Mitä Liigaan muuten tulee, toivon mahdollisimman hyvää terveyttä kaikille. Suosikkini mestariksi on Rauman Lukko, joka oli sitä jo viime keväänä. Silloin sarja jouduttiin keskeyttämään ja mestaruus jäi ratkaisematta.