Olen jääkiekon ja pesäpallon suurkuluttaja, ja kiinnostun jalkapallosta vain joka neljäs vuosi. Nyt on se aika, olen katsonut alusta loppuun puolenkymmentä mm-kisojen ottelua, viimeksi eilen illalla ja viime yönä pelatut Argentiina-Egypti ja Sveitsi-Kolumbia. Ensin mainittu oli tapahtumarikas ja jännittävä, yön ottelu puuduttavan pitkäveteinen.

Ylivoimaisesti sytyttävin näkemäni ottelu on se, jossa Norja passitti Brasilian laulukuoroon. Olen muutenkin Norjan ystävä ja lähtökohtaisesti altavastaajan puolella. Paikalla olevien fanien lisäksi koko Norjan kansa on liekeissä ja joukkueen tähti Erling Haaland kisojen kiinnostavin pelaaja.

Häpeä tunnustaa, että Haaland oli minulle ennestään tuttu vain nimenä, ja olen nähnyt miehen pelaamista vain kahden ottelun ajan. Olen vaikuttunut: ensin voittomaali epäonnistuneella ”laukauksella” Norsunluurannikkoa vastaan, sitten Brasiliaa vastaan kaksi häikäisevää taidonnäytettä. Norjan voiton toinen takuumies oli loistavasti torjunut maalivahti Ørjan Nyland.

Videoissa väkevästi kamppaileva liehuletti on pelannut näkemissäni peleissä kuin Messi, suuren osan aikaa täysin näkymättömänä. Toki merkittävä ero on siinä, että hyvänä pääpelaajana Haaland on tärkeä osa Norjan puolustusta oman pään erikoistilanteissa.

Jalkapallon mm-kisat ja Haaland ovat ehtymätön lähde meeminikkareille. Brasilian putoamisesta otettiin kaikki irti esimerkiksi tähän tapaan: