Kirjoittajan arkistot: V.Vasama

Pipa päähän pakkasella

Talviuinnin lyhyen avann… altaan MM-kisat toivat Rovaniemelle väriä ja elämää. Osanottajien ja varsinkin osanottajamaiden suuri määrä (34) tuntuu yllättävältä suhteessa siihen, kuinka monessa maassa lajia ylipäätään voi harrastaa.

Tapahtuman mainio ilmapiiri ja se, että harrastajat ja huiput kilpailivat yhdessä toi mieleen Jukolan viestin. Avannossa huiput tunnisti uimalakista ja tietysti vauhdista; ilman menestymispaineita Rovaniemelle matkustaneet viihtyivät vedessä kauemmin ja luottivat pipaan myös suorituksen aikana.

Vesi pärskyi lauantain vapaauinnissa: voittajan aika 12.30 on hurja. Olisi mukava tietää, missä ajassa maailmanluokan halliuimarit selvittäisivät matkan – jos uskaltautuisivat kokeilemaan.

Kun kilpailu-urakka saatiin sunnuntaina päätökseen, osa uimareista suuntasi hyisestä Kemijoesta lämpimämpään veteen. Kuvassa norjalaista ilonpitoa.

Raikas uintisää

Sää suosi tänään Rovaniemellä käynnistyneitä talviuinnin MM-kisoja: aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta ja pakkasta oli melkein kymmenen astetta.

Avauslajina oli ”kuninkuusmatka”, mikä tässä lajissa tarkoittaa 450 metriä. Nopeimmat selvittivät urakan kuudessa minuutissa, mutta muutamat viipyivät Ounaskosken hyisessä vedessä yli kolme kertaa kauemmin.

Huomiseksi on luvattu kohtalaista pakkasta ja sakeaa lumipyryä eli oivallista talviuintikeliä.

Avanto odottaa uimareita

Saukkoja ei ole näkynyt pariin kuukauteen, mutta odotan silti näkeväni pikapuoliin uimareita Ounaskoskella.

Talviuinnin MM-kisat järjestetään Rovaniemellä vajaan kahden viikon kuluttua. Pukeutumis- ja lämmittelykopit ovat olleet jo pitkään paikalle, mutta varsinainen suorituspaikka avattiin kuluneella viikolla.

Lauha talvi aiheuttaa järjestäjille ylimääräistä huolta ja jännitystä. Joen jäät eivät sentään ehdi sulaa, mutta lumesta ja jäästä kisapaikalle muotoillut rakennelmat ovat kärsineet aika tavalla.

Kauas on pitkä matka

Kun Quantas-yhtiön lento QF036 laskeutui Melbourneen hetki sitten, matka Helsinki-Vantaalta oli kestänyt 21 ja puoli tuntia. Kokonaisaikaan sisältyy kahden tunnin välilasku Singaporessa.

Australian manner näyttää pallokartalla pieneltä, mutta todellisuudessa välimatkat ovat järkyttävän pitkiä. Lento luoteisrannikolta Melbourneen kesti nelisen tuntia.

Minäkin saattaisin lähteä käymään Australiassa, mutta lentokonetta mieluisampi kulkuväline olisi purjelaiva. Valitettavasti niiden aika oli ja meni, joten antaa olla. :)

Onnittelut voittajille

Välierät on pelattu ja finalistit selvillä. Maalin pelejä molemmat, mutta jossiteltavaa ei jäänyt, paremmat voittivat. Lisäksi naapurukset Rapakon takaa tarjosivat hyvätasoisen ja vauhdikkaan ottelun, jota kelpasi katsella. Kiitos siitä.

Tässä päivän voittajien kunniaksi kaksi kuvaa. Ensimmäinen todistaa, että maalin Suomen verkkoon iskenyt Erik ”Kung” Karlsson ei sentään ihan aina onnistu ylivoimallakaan.

Ottawa Senators on miehittänyt hyvin oman maalinsa edustan, mutta Karlsson #65 ei tee mitään estääkseen Boston Bruinsin Patrice Bergeronin nousun maalille. Videoklippi tilanteesta täällä. Bergeron pelasi tänään Kanadan joukkueessa.

Otin toisen kuvan Helsingin jäähallissa 26.12.2003. Kanada on voittanut Suomen 3-0 nuorten MM-kisojen alkusarjan ottelussa. Kanadan pelaaja #20 on 17-vuotias Sidney Crosby, joka oli auttamassa Kanadaa turnaushopealle tehoin 2+3. Suomalaispelaaja #19 kättelyjonon keulassa on Lennart Petrell.

Moitin edellisessä postauksessani Crosbya sukeltamisesta, mutta tänään mies pelasi miehekkäästi ja kuului joukkueensa kantaviin voimiin. Loistava pelaaja!

 

Sukelteleva supertähti

Eilisestä Suomen ja Kanadan ottelusta jäi jatkoaikatappiosta huolimatta mukava jälkimaku. Itävaltaa ja Norjaa vastaan rakoillut puolustuspelaaminen oli saatu yllättävän hyvään kuosiin.

Kanada teki avausmaalinsa Jarkko Immoselle (kiekottoman pelaajan) estämisestä tuomitun jäähyn aikana. Kanadan supertähti Sidney Crosby meni näyttävästi katolleen kevyestä tönäisystä. Suomen kapteeni Teemu Selänne kehotti kanadalaista (!) erotuomaria unohtamaan nimet pelipaitojen selässä.

Evästys saattoi vaikuttaa siten, että Lasse Kukkonen ei saanut jäähyä jatkoajalla tekemästään rumasta ja mielestäni ehdottomasti jäähyn arvoisesta taklauksesta.

Crosby olisi ansainnut jäähyn sukeltamisesta.

Myös Venäjän tähtipelaajat osaavat kalastella jäähyjä vastustajalle. Toivottavasti tuomarit eivät sorru huutojäähyihin, jos/kun Suomi ja isäntämaa kohtaavat puolivälierässä.

Käkikello sillassa

Minulle olympialaisten kiinnostavinta antia ovat naisten ja miesten jääkiekkoturnaukset. Suomen naiset pelasivat tänään kolmannen pelinsä, ja miehet aloittavat urakkansa huomenna.

Kanada ja USA ovat olleet odotetun kovia: siedettävistä loppunumeroista huolimatta Suomella ja Sveitsillä ei ollut voittoon suuriakaan mahdollisuuksia. Tänään pelattujen otteluiden tasoero oli selvä. Kärkimaat pelasivat keskenään huippupelin, sen sijaan Suomen ja Sveitsin kamppailu muistutti aika-ajoin junnukiekkoa.

Maalivahti Noora Räty on ollut loistava, mutta kenttäpelaajien vastuulla oleva maalinteko tökki pahasti kärkimaita vastaan. Sveitsiä vastaan onnistuttiin paremmin, joskin omiin meni liikaa. Pronssimitali on toki otettavissa, tuskin kuitenkaan tämänpäiväisellä pelillä.

Näin tammikuussa Jyväskylässä naisten SM-sarjan ottelun. Menin uteliaana paikalle, sillä tauko ehti venähtää kymmenen vuoden mittaiseksi. Ottelun ja sarjan taso oli pettymys; valmiudet koviin kansainvälisiin peleihin on selvästi haettava turnauksista.

Riikka Välilää en valitettavasti nähnyt, mutta seurasin vaikuttuneena Jenni Hiirikosken pelaamista. Jennin luistelu, mailatekniikka, laukaus ja pelirohkeus toivat mieleen Sami Vatasen! Kun näin Samin ensi kertaa aikuisten pelissä, mieleen tuli Reksa Ruotsalainen.

Otsikon yllättävä kielikuva liittyy tietysti jääkiekkoväen mielipiteitä ravistelevaan tv-selostaja Kaj Kunnakseen. Nostan kolmen kuulemani selostuksen jälkeen peukkuni ylös lähinnä sillä perusteella, että kyseessä on virkistävän erilainen jääkiekkoselostaja.

Koska Kunnaksen lajitietämys ei ole erityisen hyvä, roolituksen on oltava kunnossa. Tänään Hannu Saintula ja Anne Haanpää olivat studiossa erinomaisia, ja jos Alpo Suhonen olisi päässyt Kunnaksen kaveriksi koppiin, hän olisi tuonut selostukseen lisäarvoa.

Suomen aiemmassa ottelussa selostamossa vierailleella pikaluisteluvalmentajalla oli kiinnostavia pointteja, mutta näyttelijä Ville Haapasalolla mielestäni ei. Yksi hölöttäjä riittää.

Koskelta vaaralle

Jurmosta palattuani olen käynyt Ounaskoskella jo seitsemänä päivänä saukkoa tapaamatta. Sunnuntaina näin sentään tuoreita jälkiä: saukko oli käynyt sulalla kalastamassa ja nukkumassa rantatörmän kolossa.

Samana päivänä törmäsin toisiin tuoreisiin jälkiin Kirkonjyrhämän jäällä. Emo ja poikanen olivat olleet tulossa kohti Ounaskoskea, mutta sitten olikin tehty u-käännös ja palattu Rantavitikan suuntaan.

Olen melko varma, että ainakin viimeksi mainitut saukot olivat liikkuneet pimeän aikaan, ehkä myös Ounaskoskella käväissyt yksilö.

Tänään nousimme Raunon kanssa koskelta vaaralle ja tapasimme Markon sattumoisin Urheiluopiston kohdalla. Seurasimme tunnin verran lintujen touhuja Ounasvaaran poikkeuksellisen laadukkaalla ja hyvin hoidetulla ruokintapaikalla.

Näimme viisi lajia tiaisia, puukiipijän, pähkinähakin ja kaksi kuukkelia. Lisäksi lähistöllä naputteli käpytikka, tällä kertaa kuitenkin omia eväitään.

 

Yllättäviä sääilmiöitä

Untuvatakille tuli käyttöä ensi kerran tämän talven aikana. Kun lähdin aamulla Ounaskoskelle, Rovaniemen rautatieasemalla (virallinen mittauspiste) oli lähes kolmekymmentä astetta pakkasta.

Viivyin lenkillä kaksi ja puoli tuntia ja sinä aikana pakkanen hellitti kymmenellä asteella. Untuvatakki oli kävellessä aivan liikaa. Lauhtuminen taittui n. klo 13.30, jolloin pakkasta oli enää 7.5 astetta.

Poikkeuksellisen nopea lauhtuminen liittyy lounaistuulen voimistumiseen. Aamulla oli lähes tyyntä, mutta iltapäivällä ja illalla puuskissa mitattiin jo kymmenen sekuntimetrin lukemia.

Tämän päivän sääilmiöitä edelsi voimakas lämpötilan lasku: pakkanen kiristyi reilun vuorokauden aikana yli kaksikymmentä astetta.