Friday, February 15th, 2013

Olen käynyt kolmen viikon ajan lähes päivittäin Viirinkankaan hautausmaalla katsomassa taviokuurnia. Muitakin lintuja siellä on näkynyt, mutta nelijalkaisista vierailijoista vain jäniksen ja oravan jälkiä.

Eilen kuurnia etsiessäni löysin poron jäljet ja niiden päästä itse eläimen.

Poro oli tänäänkin paikalla, liikkui tottuneesti ympäriinsä ja pysähtyi aina välillä syömään kukkia haudoilta. Myös alkutalvesta tuodut kukat kelpasivat, ja niitä poro kaivoi lumen alta kuin jäkälää konsanaan.

Kuvitelkaapa miltä tuntuisi, jos äskettäin edesmenneen omaisen tai tuttavan haudalla odottaisi poro tulppaani suussa. Sivullisellekin poron sotkema hautakumpu on ikävää katsottavaa.