Wednesday, October 25th, 2006

Peräänkuulutin Ylä-Lapin metsä- ja maaoikeuskiistan kuumimmassa vaiheessa saamelaisten kellokkailta rehellisyyttä ja suhteellisuuden tajua tähän tapaan:

”Greenpeacen mannekiineiksi lähteneet poromiehet voisivat katsastaa talonsa ja tavaransa ja arvioida, mitä on hankittu poronhoidon tuotolla ja mitä ulkopuolisella rahoituksella, esimerkiksi oman metsäpalstan hakkuilla. Eräs inarilainen poromies-matkailuyrittäjä ihmetteli äskettäin sellaisten poromiesten moraalia, jotka arvostelevat muiden hakkuita vaikka syyllistyvät samaan omissa metsissään.” (24.3.2005)

Eilen valtakunnallisessa pääuutislähetyksessä paasannut porotilan emäntä Vuotson saamelaiskylästä on paras tiedossani oleva esimerkki kaksilla korteilla pelaamisesta.Testaa itsesi: kehtaisitko sinä saarnata kansalle metsien raiskaamisesta, jos oma metsäsi olisi tässä kunnossa? (klikkaa kuva suuremmaksi)

Tilannetta taustoittavaksi lisätekstiksi sopii Vuotson suuren pojan, puheenjohtaja Pekka Aikion kansainvälistä yleisöä kosiskeleva hehkutus Greenpeacen sivuilta:

“Living forests form a central part of Saami culture. Old growth forests are of crucial importance for reindeer herding and should not be logged for pulp mills under any circumstances. In the Saami culture we have been taught to respect forests ever since our childhood.”