Kesän vaihe konkretisoitui tänään Harjulammella. Lintumaailma oli hiljentynyt: pajulintu lauloi ja naurulokkikoloniasta kuului kirkumista. Jossain kauempana kaklatti lammelle pistäytynyt harmaalokki.

Turvelautalla oli kaksi vesilintukoirasta, sinisorsa ja haapana. Linnut nukkuivat silmä auki ja näkivät varmaankin päiväunia kevään kohokohdista. Nyt siitä muistutti enää juhlapuku, joka sekin oli alkanut rapistua.

Rannalta löysin ruohokanukoita. Laji on kolmas Harjulammen rantojen valkokukkainen: raate aloitti ja seuraavaksi ennätti vehka. Myös ruohokanukan kukinta oli lopuillaan. Matkalla huomasin, että pujot, pietaryrtit ja monet muut loppukesän kukkijat olivat jo nupulla.

Lintutornissa sain kimppuuni parven mäkäriä. Ne eivät purreet, mutta kiusasivat sen verran, että piti jatkaa matkaa.

Kirkkolammella kolmena kesänä pesinyttä silkkiuikkuparia ei ole enää näkynyt. Sitä on ollut hauska seurata senkin vuoksi, että myös koiraslintu osallistuu esimerkillisesti poikasista huolehtimiseen.