Aihearkisto: Rovaniemi

Pipa päähän pakkasella

Talviuinnin lyhyen avann… altaan MM-kisat toivat Rovaniemelle väriä ja elämää. Osanottajien ja varsinkin osanottajamaiden suuri määrä (34) tuntuu yllättävältä suhteessa siihen, kuinka monessa maassa lajia ylipäätään voi harrastaa.

Tapahtuman mainio ilmapiiri ja se, että harrastajat ja huiput kilpailivat yhdessä toi mieleen Jukolan viestin. Avannossa huiput tunnisti uimalakista ja tietysti vauhdista; ilman menestymispaineita Rovaniemelle matkustaneet viihtyivät vedessä kauemmin ja luottivat pipaan myös suorituksen aikana.

Vesi pärskyi lauantain vapaauinnissa: voittajan aika 12.30 on hurja. Olisi mukava tietää, missä ajassa maailmanluokan halliuimarit selvittäisivät matkan – jos uskaltautuisivat kokeilemaan.

Kun kilpailu-urakka saatiin sunnuntaina päätökseen, osa uimareista suuntasi hyisestä Kemijoesta lämpimämpään veteen. Kuvassa norjalaista ilonpitoa.

Raikas uintisää

Sää suosi tänään Rovaniemellä käynnistyneitä talviuinnin MM-kisoja: aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta ja pakkasta oli melkein kymmenen astetta.

Avauslajina oli ”kuninkuusmatka”, mikä tässä lajissa tarkoittaa 450 metriä. Nopeimmat selvittivät urakan kuudessa minuutissa, mutta muutamat viipyivät Ounaskosken hyisessä vedessä yli kolme kertaa kauemmin.

Huomiseksi on luvattu kohtalaista pakkasta ja sakeaa lumipyryä eli oivallista talviuintikeliä.

Avanto odottaa uimareita

Saukkoja ei ole näkynyt pariin kuukauteen, mutta odotan silti näkeväni pikapuoliin uimareita Ounaskoskella.

Talviuinnin MM-kisat järjestetään Rovaniemellä vajaan kahden viikon kuluttua. Pukeutumis- ja lämmittelykopit ovat olleet jo pitkään paikalle, mutta varsinainen suorituspaikka avattiin kuluneella viikolla.

Lauha talvi aiheuttaa järjestäjille ylimääräistä huolta ja jännitystä. Joen jäät eivät sentään ehdi sulaa, mutta lumesta ja jäästä kisapaikalle muotoillut rakennelmat ovat kärsineet aika tavalla.

Koskelta vaaralle

Jurmosta palattuani olen käynyt Ounaskoskella jo seitsemänä päivänä saukkoa tapaamatta. Sunnuntaina näin sentään tuoreita jälkiä: saukko oli käynyt sulalla kalastamassa ja nukkumassa rantatörmän kolossa.

Samana päivänä törmäsin toisiin tuoreisiin jälkiin Kirkonjyrhämän jäällä. Emo ja poikanen olivat olleet tulossa kohti Ounaskoskea, mutta sitten olikin tehty u-käännös ja palattu Rantavitikan suuntaan.

Olen melko varma, että ainakin viimeksi mainitut saukot olivat liikkuneet pimeän aikaan, ehkä myös Ounaskoskella käväissyt yksilö.

Tänään nousimme Raunon kanssa koskelta vaaralle ja tapasimme Markon sattumoisin Urheiluopiston kohdalla. Seurasimme tunnin verran lintujen touhuja Ounasvaaran poikkeuksellisen laadukkaalla ja hyvin hoidetulla ruokintapaikalla.

Näimme viisi lajia tiaisia, puukiipijän, pähkinähakin ja kaksi kuukkelia. Lisäksi lähistöllä naputteli käpytikka, tällä kertaa kuitenkin omia eväitään.

Yllättäviä sääilmiöitä

Untuvatakille tuli käyttöä ensi kerran tämän talven aikana. Kun lähdin aamulla Ounaskoskelle, Rovaniemen rautatieasemalla (virallinen mittauspiste) oli lähes kolmekymmentä astetta pakkasta.

Viivyin lenkillä kaksi ja puoli tuntia ja sinä aikana pakkanen hellitti kymmenellä asteella. Untuvatakki oli kävellessä aivan liikaa. Lauhtuminen taittui n. klo 13.30, jolloin pakkasta oli enää 7.5 astetta.

Poikkeuksellisen nopea lauhtuminen liittyy lounaistuulen voimistumiseen. Aamulla oli lähes tyyntä, mutta iltapäivällä ja illalla puuskissa mitattiin jo kymmenen sekuntimetrin lukemia.

Tämän päivän sääilmiöitä edelsi voimakas lämpötilan lasku: pakkanen kiristyi reilun vuorokauden aikana yli kaksikymmentä astetta.

Viiksekäs hurmuri on oikukas esiintyjä

Ounaskoskella touhunnut saukko pääsi viime viikolla Ylen uutisiin ja esiintyi luontevasti turhia jännittämättä. Laji sai runsaasti uusia ystäviä.

Palasin Jurmosta maanantaina aamupäivällä. Silloin sauna houkutteli saukkoja enemmän, mutta eilisaamuna riensin koskelle. Rannoilla odotteli toistakymmentä fanittajaa, muun muassa iskuryhmä päiväkodista. Valitettavasti esiintyjät puuttuivat.

Saukkoja ei näkynyt tänäänkään. Harmin paikka: aamun valo oli kaunis ja sitä oli joulunajan harmaisiin päiviin verrattuna ruhtinaallisesti.

Aattona töissä

Lauantaina kaupunkilaisia ihastuttaneet saukot hävisivät muualle kahden päivän ajaksi, mutta tänään kolmikko oli palannut Ounaskoskelle.

Emo ahkeroi täyden työpäivän, teki ehkä sata sukellusta kolmen tunnin aikana. Poikaset odottelivat ruokaa jään reunalla eivätkä turhaan. Yleisin saaliskala näyttäisi olevan vaaksan mittainen made.

Toivotan blogin lukijoille hyvää ja rauhallista joulua.

Onnistunut ostosmatka

Shoppailu ei kuulu harrastuksiini, päinvastoin. Menen kauppaan tietoisena siitä mitä tarvitsen. Tänään sorruin heräteostoksiin eikä edes hävetä.

Aikomuksena oli ostaa pakkaskeliin sopivat housut ja pitkähelmainen flanellipaita. Löysin nopeasti molemmat, ja housuihin olen erityisen tyytyväinen. Ne ovat taatusti lämpimät ja tuulenpitävät, niissä on henkselit ja vetoketjulliset taskut.

Malli lienee alkujaan suunniteltu laskettelijoille, mutta sopii yhtä hyvin minun tarpeisiini. Hinta oli perin kohtuullinen, kuusi euroa. Paita oli vielä edullisempi, 4 €.

Ostoksia maksaessani huomasin salin perällä kirjahyllyn. Sisältö yllätti positiivisesti, ja mukaan tarttui kaksi kirjaa: Raittilan Canal Grande ja Tuurin Kylmien kyytimies, hinnat 2,50 ja 3 €.

Olen toki lukenut nuo kirjat, mutta ajattelin panna hyvän kiertämään.

Harmaan päivän värikäs ilta

Saukkopäivä oli harmaa ja vähävaloinen, mutta kotiin kävellessäni taivas oli uskomattoman värikäs. Tällainen:

Seuraavana päivänä valoa olisi ollut enemmän, mutta saukot olivat jatkaneet kierrostaan. Vierailu jäi tällä kertaa vuorokauden mittaiseksi.

Vesa kertoi nähneensä pari viikkoa sitten Ounaskoskella kolme saukkoa, emon ja kaksi poikasta. Kyseessä oli ehkä sama kolmikko, jonka minä näin lokakuussa Koivusaaressa.

Jos emo oli sama kuin tiistaina näkemämme, se oli menettänyt toisen poikasistaan.

* * *

Metsäviikko toi Lordin aukiolle paljon nähtävää, esimerkiksi poroja ja taiteilijan, jonka työkaluna oli moottorisaha ja lopputuotteena karhu.

Torstaina paikalle ilmestyi kaivattu Ponssen mies. Saimme vastauksen kaikkiin keksimiimme kysymyksiin. Tiedämme nyt, että paikalla olleessa motossa on 300 litraa hydrauliöljyä.

Jälkikäteen harmittaa, että poliisiporo Artturin työpari jäi tenttaamatta. Kiinnostaisi tietää, rajoittuuko työnkuva pr-tehtäviin vai auttaako Artturi myös ottamaan rosvoja kiinni.

Odotettuja vieraita

Olin kaupassa kun Rauno soitti Ounaskoskelta: täällä on kaksi saukkoa. Oli jo aikakin, edelliset nähtiin Koivusaaren rannassa melkein kaksi kuukautta sitten.

Vein ostokset kotiin ja lähdin koskelle. Tapasin Markon ja Raunon sillalla ja sain raportin tapahtuneesta. Rotevampi yksilö oli sukellellut aktiivisesti ja antanut toiselle ruokaa, kerran kokonaisen kalan. Päättelimme, että emo piti poikaselle selviytymiskurssia.

Pienen odottelun jälkeen minäkin pääsin kuvaamaan. Harmaa päivä alkoi jo hämärtyä, joten kameran turboruuvi piti kiristää ääriasentoon.