Aihearkisto: Luonto

Sulan vaiheilla

Kovien yöpakkasten päätyttyä Ounaskoskella on alkanut tapahtua.

Näin eilen sulan vaiheilla 22 naurulokkia, 3 harmaalokkia, 15 telkkää, 7 sinisorsaa, kaksi joutsenta ja 19 pulmusta. Tänään lokit ja pienemmät vesilinnut olivat paikalla, mutta joutsenia ja pulmusia ei näkynyt.

Yleensä rantatörmillä ja jyväruokinnoilla viihtyvät pulmuset olivat tulleet Ounaskoskelle herkuttelemaan koskikorennoilla. Monet muutkin linnut napsivat jäällä ja lumen pinnalla vaeltavia korentoja: esimerkiksi varikset, naurulokit ja västäräkit (sitten kun saapuvat paikalle). Tänään näin ensi kertaa sinisorsan niissä puuhissa.

Eilen ja tänään Lapin muuttolintulistaan on lisätty monta lajia. Omista havainnoistani toistaiseksi mainittavin on eilen nähty kurki. Se viiletti myötätuulessa kaupungin keskustan yli pohjoiseen.

Muiden Tiiraan ilmoittamista havainnoista ehdottomasti hupaisin on Äkäslompoloon etsiytynyt nokikana. Lintu oli pyrkinyt 1.4.2014 takaoven kautta Hotelli Ylläskaltioon.

Koskelta vaaralle

Jurmosta palattuani olen käynyt Ounaskoskella jo seitsemänä päivänä saukkoa tapaamatta. Sunnuntaina näin sentään tuoreita jälkiä: saukko oli käynyt sulalla kalastamassa ja nukkumassa rantatörmän kolossa.

Samana päivänä törmäsin toisiin tuoreisiin jälkiin Kirkonjyrhämän jäällä. Emo ja poikanen olivat olleet tulossa kohti Ounaskoskea, mutta sitten olikin tehty u-käännös ja palattu Rantavitikan suuntaan.

Olen melko varma, että ainakin viimeksi mainitut saukot olivat liikkuneet pimeän aikaan, ehkä myös Ounaskoskella käväissyt yksilö.

Tänään nousimme Raunon kanssa koskelta vaaralle ja tapasimme Markon sattumoisin Urheiluopiston kohdalla. Seurasimme tunnin verran lintujen touhuja Ounasvaaran poikkeuksellisen laadukkaalla ja hyvin hoidetulla ruokintapaikalla.

Näimme viisi lajia tiaisia, puukiipijän, pähkinähakin ja kaksi kuukkelia. Lisäksi lähistöllä naputteli käpytikka, tällä kertaa kuitenkin omia eväitään.

Yllättäviä sääilmiöitä

Untuvatakille tuli käyttöä ensi kerran tämän talven aikana. Kun lähdin aamulla Ounaskoskelle, Rovaniemen rautatieasemalla (virallinen mittauspiste) oli lähes kolmekymmentä astetta pakkasta.

Viivyin lenkillä kaksi ja puoli tuntia ja sinä aikana pakkanen hellitti kymmenellä asteella. Untuvatakki oli kävellessä aivan liikaa. Lauhtuminen taittui n. klo 13.30, jolloin pakkasta oli enää 7.5 astetta.

Poikkeuksellisen nopea lauhtuminen liittyy lounaistuulen voimistumiseen. Aamulla oli lähes tyyntä, mutta iltapäivällä ja illalla puuskissa mitattiin jo kymmenen sekuntimetrin lukemia.

Tämän päivän sääilmiöitä edelsi voimakas lämpötilan lasku: pakkanen kiristyi reilun vuorokauden aikana yli kaksikymmentä astetta.

Viiksekäs hurmuri on oikukas esiintyjä

Ounaskoskella touhunnut saukko pääsi viime viikolla Ylen uutisiin ja esiintyi luontevasti turhia jännittämättä. Laji sai runsaasti uusia ystäviä.

Palasin Jurmosta maanantaina aamupäivällä. Silloin sauna houkutteli saukkoja enemmän, mutta eilisaamuna riensin koskelle. Rannoilla odotteli toistakymmentä fanittajaa, muun muassa iskuryhmä päiväkodista. Valitettavasti esiintyjät puuttuivat.

Saukkoja ei näkynyt tänäänkään. Harmin paikka: aamun valo oli kaunis ja sitä oli joulunajan harmaisiin päiviin verrattuna ruhtinaallisesti.

Erikoisia kirvestöitä

Villisika lienee saapunut Jurmoon Virosta, alkumatkan luultavasti uimalla ja lopun kellumalla. Torahampaista päätellen kyseessä oli nuori koiras (?). Saapumisajankohdasta ei ole tietoa.

Löysimme sian tiistaina saaren pohjoisrannalta osittain kivikkoon hautautuneena. Kaivoimme sen esiin lintujen iloksi, ja Aarni viimeisteli kattauksen kirveellä. Ruho oli niin umpijäässä, että kirveen hamarapuolella kokeiltaessa kuului kilahdus.

Erikoistarjous pantiin merkille heti poistuttuamme paikalta: sattumoisin ohi lentäneet merikotka ja korppi pudottivat korkeutta ja kaartelivat sian yläpuolella.

Seuraavana aamuna nousimme Tykkikallion laelle tähystämään, mitä haaskalla tapahtuu. Merikotkia oli kolme; vanha lintu pelästyi siluettejamme ja nousi siivilleen. Todella arka lintu, matkaa oli kartalta mitattuna tasan kilometri. Haaskan lähistölle jäi kahden merikotkan lisäksi kaksi korppia, viisi varista ja kalalokki.

Erikoiset kaivu- ja kirvestyöt jatkuivat perjantaina saaren etelärannalla. Puoliksi hiekkaan hautautunut harmaahylje kaivettiin esiin ja jätettiin kirveellä viimeisteltynä odottamaan ruokavieraita. Paksun rasvakerroksen ansiosta ruho oli sula ja meidän mielestämme herkullisen oloinen.

Lauantaina haaskan vaiheilla näyttäytyi merikotka, mutta hylje oli koskematon. Sama juttu sunnuntaina. Merikotkan epäluuloisuus ei yllättänyt, mutta ihmettelin korppien ja varisten puuttumista. Olisikohan niin, että veneet ja tervaleppämetsä ovat lintujen mielestä liian lähellä.

Jos pakkaset jatkuvat, linnut tuskin pystyvät vastustamaan traanin houkutusta.

Talvi tuli etelään

Hartaasti odotettu talvi tuli tänne Jurmoon viime viikon lopulla, ensimmäiset lumet satoivat lauantaina. Lunta ei ole vieläkään kuin nimeksi, mutta pikkupakkasia pitelee ja rantavedet jäätyvät hyvää vauhtia. Aarni ja minä saavuimme saareen sunnuntaina; lintuasemalla oli ennestään Markus.

Maanantain havainnointi tuotti 27 lajia, mukavimpina kiuru, 21 pulmusta ja 2-3 muuttohaukkaa. Jäätyneistä rannoista johtuen merisirrejä ei taida tällä kertaa näkyä. Tiistain ainoa kahlaaja ei ollut lintu laisinkaan.

Joutsenia on paikalla vähemmän kuin edellisillä käynneilläni, kyhmyjoutsenia joitakin kymmeniä ja laulujoutsenia vielä vähemmän. Kuvassa kaksi kyhmyjoutsenta iltalennolla.

Aattona töissä

Lauantaina kaupunkilaisia ihastuttaneet saukot hävisivät muualle kahden päivän ajaksi, mutta tänään kolmikko oli palannut Ounaskoskelle.

Emo ahkeroi täyden työpäivän, teki ehkä sata sukellusta kolmen tunnin aikana. Poikaset odottelivat ruokaa jään reunalla eivätkä turhaan. Yleisin saaliskala näyttäisi olevan vaaksan mittainen made.

Toivotan blogin lukijoille hyvää ja rauhallista joulua.

Rantaremmi koolla

Wednesday, December 23rd, 2009

Saukko oli päällimmäisenä puheenaiheena, kun rantojen miehet tapasivat pitkästä aikaa.

Eilen Rauno oli jo kaukaa huomannut, että sillalta näkyy jotain erityisen mielenkiintoista. Naapurin mieshän se siellä kuvasi saukkoa oikein urakalla.

Vesa puolestaan kertoi, että saukko oli asustellut Ounaskoskella jo melkein viikon.

Tänään saukkoa ei enää näkynyt, puluja sentään. Jano oli päässyt yllättämään.

Odotettuja vieraita

Olin kaupassa kun Rauno soitti Ounaskoskelta: täällä on kaksi saukkoa. Oli jo aikakin, edelliset nähtiin Koivusaaren rannassa melkein kaksi kuukautta sitten.

Vein ostokset kotiin ja lähdin koskelle. Tapasin Markon ja Raunon sillalla ja sain raportin tapahtuneesta. Rotevampi yksilö oli sukellellut aktiivisesti ja antanut toiselle ruokaa, kerran kokonaisen kalan. Päättelimme, että emo piti poikaselle selviytymiskurssia.

Pienen odottelun jälkeen minäkin pääsin kuvaamaan. Harmaa päivä alkoi jo hämärtyä, joten kameran turboruuvi piti kiristää ääriasentoon.

Joutsenia ja saukkoja

Monday, October 28th, 2013

Kemijärven (1600) ja Rovaniemen (400) joutsensumat ehtivät purkautua ennen viikonlopun valtakunnallista joutsenlaskentaa: kummallakin paikkakunnalla summattiin alle sata lintua.

Lauantaiaamu tuhraantui pyörää huoltaessa, ja käväisin Lainaalla vasta iltapäivällä. Sunnuntaina sonnustauduin Koivusaareen heti aamun sarastaessa. Yöllä oli siirrytty talviaikaan.

8.00 Paikalla oli yhdeksän joutsenta, kaikki aikuispukuisia lintuja.

8.28 Huomasin syrjäsilmällä tumman hahmon sukeltavan yläjuoksun puolella lähellä rantaa. Luulin telkäksi, mutta kyseessä olikin saukko. Hetken kuluttua saukkoja oli kolme! Ehdin ottaa kaksi kuvaa.

8.32 Paikallisten joutsenten ääntely paljasti, että lajitovereita oli liikkeellä. Vastaus kuului ilmasta Ounasvaaran puolelta jokea: perhe, emot ja kaksi poikasta lensi määrätietoisesti kohti Jätkänkynttilää ja Kemiä.

8.45 Viisi joutsenta, emot ja kolme poikasta lensi joen yläpuolella itään. Yksi paikallisista linnuista nousi siivilleen ja lähti perään.

Aamun joutsenhavainnot olivat siinä, mutta saukoista vielä sananen. Lähdin seuraamaan tuoreita jälkiä ja sata metriä tarkkailupaikalta yläjuoksulle päin löysin sinisorsan siivet, pyrstön ja toisen jalan.

Tulkintani mukaan saukot olivat yllättäneet rannalla nukkuneen sorsan. Saukon pääravintoa ovat kalat, mutta tilaisuuden tullen muukin eläinravinto kelpaa. Epäilin toissa talvena Ounaskoskella talvehtineen telkän joutuneen minkin tai saukon saaliiksi.

9.45 Kun lopetin tarkkailun, kahdeksan joutsenta oli edelleen paikalla.