Ennusteen mukaan sateet uhkasivat vasta puolilta päivin, joten kastumisen vaaraa ei pitänyt olla. Mitä vielä!

Ensimmäiset pisarat putoilivat tullessani Jätkänkynttilä-sillan pieleen. Pälyilin taivaalle, muutin reittiä ja lisäsin vauhtia. Sää oli lämmin eikä sade sinällään haitannut, mutta mukana olleiden laitteiden kosteudensietokyky arvelutti.

Valtakadun varteen ehdittyäni vettä tuli jo niin rankasti, että oli pakko hakeutua katon alle. Jäin aluehallintoviraston päätyyn tarkkailemaan tilannetta. Taivas näytti tasaisen harmaalta, joten aivan pienestä kuurosta ei ollut kyse.

Seinässä oli metallilaatta, jota en ollut aiemmin huomannut.

Laatassa kerrotaan ”routsalaisten” vapaaehtoisten suojanneen talvisodassa Lapin asutuskeskuksia ja rintamajoukkoja 75 mm ja 40 mm Bofors ilmatorjuntatykeillä. Suomi sai Ruotsista muutakin apua, mutta jostain syystä tekstissä keskitytään tykkeihin.

Yritin muistella, missä yhteydessä asiasta on viimeksi puhuttu. Mieleen tuli Ruotsin feministihallituksen ex-asuntoministeri Mehmet Kaplan, joka rinnasti talvisotaan osallistuneet ruotsalaiset vapaaehtoiset Syyriaan sotimaan lähteneisiin jihadisteihin.