Päivittäisten kävelyreittien varrella on montakin rakennustyömaata, mutta yksi pääsi maaliskuussa erityiseen tarkkailuun. Näytti nimittäin siltä, että taloon tulee kovin vähän ikkunoita. Mieleen tulivat hölmöläiset, jotka puhkoivat ikkunansa jälkikäteen, kulloisenkin valontarpeen mukaan.

Ymmärsin toki, mistä asiassa oli kysymys. Talon runko oli koottu elementeistä, joissa ikkuna-aukkoja oli aivan normaali määrä. Seuraavaksi nosteltiin paikalleen lämpöeristelevyt, jolloin aukot menivät umpeen. Kuva on siitä vaiheesta.

Parhaillaan muurataan tiiliverhousta. Se tapahtuu nykyaikaisesti ilman telineitä, nostettavaa lavaa käyttäen. Vanhanaikaista on se, että muurari tekee työtään tiili kerrallaan.

Ennen elementtirakentamisen aikaa tiilitalo muurattiin tällä tyylillä alusta alkaen. Muurarit tekivät työtään kuten Kairatien raksalla, mutta erikseen rakennetuilla telineillä. Aputyöntekijät kantoivat laastin ja tiilet heidän käyttöönsä. Jos raksa oli suuri, töissä ahersi satamäärin työmiehiä.