Samuli Paronen (1917-1974) oli työläiskirjailija jos kuka, mutta järjestäytyneelle työväenliikkeelle hän ei kelvannut. Paronen oli itsenäinen ajattelija eikä suostunut huutamaan kuorossa.

Kaivos-romaanin päähenkilö sanoo juuri nyt ajankohtaisesta ay-liikkeestä näin:

Kastijako on työmiesten kesken lujempi kuin missään. Tärkeimpänä arvona vaalitaan keskinäisiä palkka- ja säätyeroja, vaikka kuuluttais samaan eturyhmäjärjestöön ja puolueeseen. Ollaan keskenämme kuin isännät ja rengit.

Kapinan Jalkanen pohdiskelee vallankäyttöä:

Todellinen valta pyrkii piiloutumaan, ja näkyvä tekee yhä enemmän pelkkää propagandaa, ilveilee, näin ollen ei voi olla järkevää demokraattista vallan kontrollia.