Paluu Naganoon (nosto helmikuulta 2012)

Katselin eilen naisten jääkiekkoa, muistelin vanhoja pelejä ja kaivoin esiin blogipostauksen helmikuulta 2012, jolloin käynnissä olivat Vancouverin olympialaiset. Lainaan postausta:

Vuonna 1998 Naganon olympialaisissa pelattiin hienot ja historialliset jääkiekkoturnaukset: naiset olivat mukana ensi kertaa, samoin NHL-ammattilaiset miesten turnauksessa. Kuten muistetaan, Suomi sai pronssimitalin kummastakin. Se oli kova saavutus, joka vaati miesten puolella voittoa Ruotsista ja Kanadasta.

Vancouverin joukkueissa on seitsemän Naganossa mukana ollutta pelaajaa, kaksi naista ja viisi miestä. Toinen naisista on Emma Laaksonen. Naganossa 16-vuotias Emma oli joukkueen kuopus ja hän lienee edelleen kaikkien aikojen nuorin suomalainen olympiamitalisti. Nyt Emma on joukkueen kapteeni.

Vertasin eilen näkemääni peliä siihen, mitä pelattiin Naganossa. Tämän päivän pelaajat ovat epäilemättä nopeampia ja voimakkaampia ja peli fyysisempää. Eilisen kaltaisia nyrkkitappeluja nähtiin enintään finaalissa, kun Kanada ja USA ratkoivat paremmuuden pelatessaan omilla säännöillään.

Terävimmän kärjen takana pelin taso ei ole mielestäni kovinkaan merkittävästi noussut. Naganon tähdet, keskushyökkääjä Riikka Nieminen ja puolustaja Kirsi Hänninen olisivat tähtiä myös tämän päivän joukkueessa. Emma Laaksonen arvioi, että nykymaajoukkue pystyisi voittamaan sen, jonka osana hän Naganossa pelasi.

Vancouverissa sekä naisten että miesten ylivoimakentällisistä on puuttunut viivapelaajia, jotka pystyvät laukomaan suoraan syötöstä kovaa ja tarkasti. Naganossa Kirsi Hänninen oli tällainen pelaaja; Sami Salo ja vaikkapa Jere Karalahti ovat parhaimmillaan olleet. Näissä kisoissa Samin laukaukset paukkuvat päätypleksiin tai vastapuolen pelaajan polkkareihin.

Uskallan sanoa, että Kirsin lämäri oli laadukkaampi kuin useimpien tämän päivän liigapelaajien. Kun kiekon vauhtia mitattiin tutkalla, Kirsi päihitti maajoukkueessa esiintyneen miespuolustajan.

Sitten tähän päivään. Edellä mainituista pelaajista Riikka Nieminen (nyk. Sallinen) teki paluun ykkösketjun sentteriksi oltuaan välillä 10 vuotta sivussa edustustehtävistä. Kolmet olympialaiset käynyt Emma Laaksonen (Terho) lausui urheilujohtajan roolissa kisojen avaussanat.

Suomi esitti USA:ta vastaan vajaat kaksi erää parasta peliään koskaan, mutta kolmannessa USA meni menojaan. Eilen Kanada ja USA häikäisivät keskinäisessä ottelussaan: kärkimaiden voimasuhteet näyttäisivät pysyneen ennallaan.

Suomen kannalta parasta on ollut nuorten pelaajien esiinmurtautuminen. Petra Nieminen on loistanut kummassakin pelissä, eilen liekeissä oli Suomen vauhdikas nelosketju. Teini-ikäisten Elisa Holopaisen ja Viivi Vainikan mukana viiletti minulle JYP-ajoiltaan tuttu Sanni Hakala. Puolustuspään avainpelaajia ovat jo Vancouverissa mukana olleet Noora Räty ja Jenni Hiirikoski.