Keppari ja optari

HS esitteli (maksumuurin takana) 13.7. Ada Filpan (20v), joka harrastaa keppihevosurheilua. Harrastus kiehtoo muitakin kuin pikkutyttöjä: jutussa Suomen yli 10 000 keppihevosharrastajan ikähaitariksi ilmoitetaan 7-30 v. Harrastajat ovat järjestäytyneet, ja vuosittain järjestetään mestaruuskilpailut lajeina koulu-, este- ja lännenratsastus. Tänä vuonna kilpailut tosin jätettiin väliin koronan takia.

Keppihevosharrastus on mainio vaihtoehto kaikille niille, joilla ei ole mahdollisuutta ratsastaa oikealla hevosella. Keppari on edullinen hankkia ja helppo hoitaa. Sille voi antaa nimen ja laatia sukutaulun. Kilpailuvideoita katsottuani voin vakuuttaa, että urheilusta puhuminen ei ole liioittelua.

Kiinnostuin ilmiöstä, kun ”iso koulutyttö” karautti kepparilla Harjulammen lintutornille. Porukka saattoi katsoa ratsukkoa ihmeissään ja ehkä hieman huvittuneenakin, mutta tyttö ei antanut sen häiritä. Asenne oli kohdallaan!

Myös purjehdus on kalliin harrastuksen maineessa, mutta ainakin pienet purjeveneet ovat hevosta paremmin harrastajien ulottuvilla, suuremmatkin jos ei halua tällä vuosituhannella rakennettua. Ruotsi on Suomeen verrattuna purjehduksen suurmaa, ja naapurista esimerkiksi hyvin pidettyjä 1970-luvun retkiveneitä saa hyvinkin edullisesti. Yksi tällainen on minulle hyvinkin tuttu.

Talvikausi saattaa synnyttää tarvetta sijaistoimintaan. Jää estää purjehtimisen ja lumi jään päällä jääpurjehduksen, joka sinällään lienee hyvinkin lajinomaista. Jos viitseliäisyyttä riittää, kautta voi kuitenkin jatkaa sisätiloissa! Kuva omintakeisesta optimistijollasta löytyi Instagramista ja tuotti hyvää mieltä pitkäksi aikaa.

* * *

Kirjoitin sivuston puolelle purjehdukseen liittyvän tekstin Lokikirjailija Lehtinen ja kapteeni Koivistoinen