Eilinen Brasilian ja Saksan välieräottelu tarjosi ikimuistoisen oppitunnin jalkapallon perusasioista.
Antti Pohja epäili ennen ottelua YLEn studiossa Brasilian edustaman hurmosjalkapallon tuloksekkuutta. Mitä tapahtuu kun hurmos hiipuu ja vastassa on Saksan tapainen systemaattisesti pelaava huippujoukkue? Se nähtiin.
Sekin tiedetään, että tunteella ja yksilöinä pelaavan joukkueen suorittaminen ailahtelee herkästi loisteliaasta umpisurkeaan. Eilen Brasilia suli totaalisesti Klosen viimeisteltyä tilanteeksi 2-0. Ottelun alussa tuollaisia numeroita ei yleensä pidetä toivottomina.
MTV:n jalkapalloasiantuntija Pasi Rautiainen puhuu kollektiivisesta lamaantumisesta ja muistaa sellaisen omalta peliuraltaan Bundesliigasta. Tilanne oli vielä puoliajalla 1-1, mutta Pasin joukkue hävisi numeroin 11-1!
Hurmoksella ei pitkälle potkita, jos pelaaminen oman maalin edustalla on puulaaki- tai E-junnutasoa: kun kaikki töllistelevät pelivälinettä, selän takana hiivitään huippupaikoille. Näin pääsi käymään Saksan tehdessä avausmaalinsa kulmapotkun jälkitilanteesta.
Brasilian päävalmentaja on myöntänyt keskittyneensä hyökkäyspelin kehittämiseen puolustamisen kustannuksella. Saksalla pelin osa-alueet ovat paljon paremmin balanssissa, ja puolustuksen lukkona torjuu ja avaa peliä maailmanluokan maalivahti.
Sopivan tunnetilan löytäminen on vaikeaa, kun pelataan kiihkomieleisen kotiyleisön edessä ja odotukset ovat valtavat. Lisäksi epäilen, että hillitön hössöttäminen Neymarin ympärillä häiritsi pahasti muun joukkueen keskittymistä otteluun. Ehkä tuollainen kuuluu brasilialaiseen jalkapallokulttuuriin.
Saksa kärsii edelleen vanhasta maineestaan, jonka mukaan kyseessä on koneen lailla junnaava joukkue, joka lopulta voittaa pelin. Tämän päivän Saksa on kaikkea muuta! Se on kuin Espanja parhaina päivinään, paljon tehokkaampi vain.
Pasi Rautiaisen mielestä ”Saksan hyökkäyspeli on turnausjoukkueista selvästi idea- ja kombinaatiorikkainta.”