Aihearkisto: Muut aiheet

White Pearl

Jos sattuu olemaan miljardööri eikä keksi mihin ylimääräisiä rahojaan sänkkäisi, yksi ratkaisu on rakennuttaa White Pearl.

Nimi voi olla mikä tahansa, mutta koosta tai materiaaleista ei pidä tinkiä. Erityisen tärkeää on palkata projektiin parhaat saatavissa olevat suunnittelijat ja riittävästi osaavaa suoritustason henkilöstöä.

Venäläismiljardööri Andrei Melnitshenko on yrittänyt tosissaan, ja hänen maksettavakseen lankeaa 400 miljoonan euron lasku. Tässä tapauksessa on kovin suhteellista, onko summa pieni vai keskisuuri.

White Pearl on maailman suurin purjealus, jota rakennetaan Kielissä. Alusta on päästy kokeilemaan ja löysin sen Marinetrafficin seurannasta.

Ilta-Sanomien uutisessa kerrotaan, että aluksen pituus on 143 metriä ja hiilikuituisten mastojen korkeus yli sata metriä. Tarkistin huvikseni, että Suomessakin vierailleen venäläisen Sedov-aluksen mastot ovat reilusti alle 60-metrisiä.

Akkuja & latureita

Huushollissamme on neljä digikameraa, joista kaikissa käytetään erilaista akkua. Ensimmäiseen G-sarjan kameraan ja järkkäriin kävi sama akku, mutta pokkareiden pienennyttyä tilanne muuttui.

Akut puolestaan vaativat omat laturinsa; kaikille yhteistä on vain johto. Kuva akkulataamosta on erään aamun aito tilanne.

Puhelimia ladataan akku paikallaan, mutta siitä huolimatta puhelimetkin vaativat omanlaisensa laturin. Pitänee olla kiitollinen siitä, että kaikki laitteet toimivat sentään samalla sähköllä!

Audimies ottaa etäisyyttä

Viime viikolla Rovaniemellä järjestetyn bussitapahtuman yhteydessä oli nähtävänä myös hienossa iskussa ollut sivuvaunullinen moottoripyörä Panther 100. Koska Panther-merkin valmistus päättyi 1960-luvun puolivälissä, kaunottarella oli ikää vähintään viisikymmentä vuotta.

Omistaja esitteli värikkäästi ajokkiaan ja kertoi muun muassa, että alan miesten kokoontumisajoissa kilpaillaan siitä, kuka saa moottorin käymään pienimmillä kierroksilla. Voittajan tulos kuuluu asettuvan tasolle 140 kierrosta minuutissa.

Harvakseltaan iskevä kone on yksipyttyinen ja 600-kuutioinen, vauhtipyörä massiivinen 14 kiloa painava limppu. Erikoisuutena on mahdollisuus säätää sytytyksen ajoitusta ajon aikana.

Viimeksi mainitusta ominaisuudesta on hyötyä tien päällä, jos turhan lähelle tuppautuva ei reagoi jarruvalon vilkutteluun. Hitaalla sytytyksellä saa aikaan efektin, joka esittelijän sanoin saa audimiehen ottamaan etäisyyttä:

Masiina pamahtaa kuin haulikolla ammuttaisiin, ja pakoputkista lyövät parin metrin lieskat.

Lääkettä suomeksi

Katselin apteekkivuoroa odotellessani mainoksia ja panin merkille, että tuotteiden nimet ovat väkisin väännettyä ulkomaankieltä, jossa b,c ja d -kirjaimet ovat rankasti yliedustettuna. Yritetäänkö hienoilla nimillä lisätä lääkkeen uskottavuutta?

Palvelupisteessä silmiin sattui ilahduttava poikkeus säännöstä: kyypakkaus. Lääkettä suomeksi!

Vetoomus Norwegianille

Lentoyhtiö Norwegian liikennöi Rovaniemelle kuutena päivänä viikossa, joten yhtiön koneiden punainen nokka on tuttu näky kaupunkimme ilmatilassa. Sen sijaan pyrstöihin maalattuihin kuviin tutustuin vasta käydessäni Oslossa.

Näin Helsinki-Vantaalla ja myöhemmin Gardermoenin kentällä kymmenkunta Norwegianin konetta (yhteensä niitä on 98). Useimpien pyrstössä oli kuva, ei kuitenkaan kaikkien. Jouni ja minä lensimme koneella, jota komisti Carl von Linne.

Selailin matkan aikana yhtiön julkaisua, jossa esiteltiin koko sankarigalleria otsikolla Our Heroes. Norjalaisia oli mukana pilvin pimein, ruotsalaisia ja tanskalaisia paljon vähemmän ja suomalaisia vain kaksi: Minna Canth ja Johan Ludvig Runeberg.

Kotiin päästyäni kävin yhtiön sivuilla ja totesin joukon kasvaneen, mutta suomalaisia oli edelleenkin mukana vain mainitut kaksi! Miksi ihmeessä pahaa vinoutumaa ei edes yritetä oikaista, vaikka tilaa uusille kuville olisi?

Purnauksen taustaksi on syytä kertoa, että yhtiön verkkosivuilla pyrstögallerian kerrotaan ilmentävän nimenomaan Norwegianin pohjoismaisuutta:

Vuonna 2002 olimme norjalainen yhtiö, mutta nyt olemme pohjoismainen yhtiö ja siksi on luonnollista että koneitamme koristavat nyt pohjoismaalaiset sankarit. 

Vaikka leijonanosa gallerian henkilöistä pysyisi jatkossakin norjalaisena, mielestäni muiden Pohjoismaiden näkyvyyttä olisi kohtuullista vahvistaa. Lisäksi Suomen osuus pitäisi nostaa Ruotsia ja Tanskaa vastaavaksi; nyt tilanne näyttää vähintäänkin omituiselta.

Jos naapurimaista ei kerta kaikkiaan löydy enempää mitat täyttäviä sankareita, olisi ehkä tyylikkäämpää pitäytyä pelkissä norjalaisissa.

Korvaamaton aarre

Suomi on sananvapauden kärkimaa, ainakin jos kysytään Helsingin Sanomien toimituksesta. No kysytään:

Meillä Suomessa, sananvapauden kärkimaassa on käsissämme korvaamaton aarre, josta meidän tulee pitää hyvää huolta. Mutta jos emme oikeasti usko siihen – sen jakamattomuuteen ja sen universaaliin tavoiteltavuuteen – mitätöimme itse aarteemme arvon.

Antero Mukka kirjoittaa näin Helsingin Sanomissa. Mukka on päätoimittaja ja tietää vielä rivitoimittajiakin paremmin, mitä mieltä asioista kuuluu olla.

Iltalehti kertoo suomalaisten sanomalehtien pilapiirtäjien tarttuneen kynään sananvapauden puolesta. Lehden julkaisema kuvakimara löytyy täältä.

Kaikki piirrokset ovat ”vastuullisia”, mutta jotenkin varovaisen oloisia. Oma suosikkini on alla, piirtäjänä Kerberos Etelä-Suomen Sanomista.

Pidän edesmennyttä Kari Suomalaista Suomen kaikkien aikojen merkittävimpänä pilapiirtäjänä. Käynnissä olevan sananvapaushurskastelun tiimellyksessä on hyvä muistaa, miten Helsingin Sanomat kohteli omaa ”aarrettaan”.

JK
Suomalaisen sananvapauden rajat tulevat pian vastaan, jos sattuu olemaan toimittajan kanssa asioista eri mieltä.

Kirjoitan omista havainnoistani blogissa Matin ja Maijan sananvapaus.

 

Aurinko näyttäytyi

Vuoden lyhyimmät päivät eivät ole olleet vuoden pimeimpiä, kaukana niistä. Kun taivas on pitkästä aikaa ollut pilvetön, valoa tuntuu olevan ruhtinaallisesti. Pakkasta on ollut sopivasti, tänään 20 astetta.

Kuva on otettu tänään kahdeltatoista. Aurinko kurkistaa ujosti Kemijokivarren vaarojen takaa.

Hyvää Joulua!

Koillisväylä

Kolmemastoinen, pienellä höyrykoneella varustettu Vega oli ensimmäinen alus, joka onnistui purjehtimaan Koillisväylän v. 1878-79. Vähältä piti, ettei väylää selvitetty yhden purjehduskauden aikana.

A.E. Nordenskiöldin johdolla toteutettu uroteko jäi merenkulun historiaan, mutta pohjoinen meritie Aasiaan pysyi pitkään hiljaisena. Heikki Haapavaaran ja Jarmo Vehkakosken Koillisväylä (Auditorium 2014) on tietopaketti siitä, mitä Koillisväylällä tapahtuu reilut sata vuotta jälkeen ensipurjehduksen.

Jarmo Vehkakosken hyytävät kaamoskuvat ovat Beringin salmen suunnalta ja matkalta Koillisväylää Kirkenesiin.

Saattueeseen kuuluivat ydinkäyttöiset venäläismurtajat Rossija ja Vaigats sekä suomalaiset monitoimimurtajat Fennica ja Nordica; neljästä murtajasta kolme on valmistettu Suomessa. YLE:n toimittaja Risto Makkosen tunnelmia matkalta esitettiin Ajankohtaisessa kakkosessa 18.12.2012.

Novaja Zemljan länsipuolella meri lainehti jäättömänä, ja venäläismurtajat jäivät odottamaan uusia tehtäviä. Nordican matkalaisten taival oli lopuillaan:

Otamme suoran suunnan Norjan Kirkkoniemeen, jossa jäämme kauas merelle. Hyppäämme lankongilta ja pois laivasta pikkualukseen. Se on melkein liian mutkatonta. Tuntuu haikealta. Emme aja murtajalla lähellekään Kirkkoniemen satamaa. Syy on selvä – kippari ei halua lähemmäksi, jottei pohjoisen vesillä laivan ympärille synny ympäristöhässäkkää tai näyttäviä provokaatioita. Näin kauas aktivistit eivät osaa tulla. Tuntuu viistolta, että rehellistä työtä tekevän laivaväen tarvitsee pelätä tuollaista.

Haapavaara viittaa vuoden 2012 tapahtumiin keväällä Helsingissä ja syksyllä Barentsin merellä. Vappuna Greenpeace yritti vaurioittaa Nordicaa tarkoituksenaan estää aluksen lähtö avustustöihin Beaufortin merelle. Lainaus YLEn uutisesta:

Poliisin mukaan toukokuun vappupäivän mielenosoituksesta Helsingissä
jäänmurtaja Nordicalla jäänmurtajayhtiö vaatii rangaistuksia. Arctia Shipping –
jäänmurtajayhtiötä edustava lakimies vahvistaa, että vaateet ovat voimassa.
(…)

Jäänmurtaja Nordican lähtöä yritettiin estää vaijereiden ja betonin avulla. Jos
yritystä ei olisi huomattu ja jäänmurtaja olisi lähtenyt liikkeelle, aluksen
potkurijärjestelmä olisi vahingoittunut.

Poliisin tutkinta mielenosoituksen yhteydessä tehdystä vaijerointiyrityksestä
on edelleen kesken. Tutkintanimike on törkeä tuhotyön yritys.

Murtajakeissi nousi hetkeksi esiin lokakuussa 2013 tapaus Heidi Hautalan yhteydessä. Hautala joutui eroamaan ministerin tehtävästä menetettyään pääministeri Kataisen luottamuksen.

Mitä saatiin aikaan? Tietääkseni venäläiset jatkavat oljynporausta, Fennica ja Nordica lomailevat Raumalla, ja Greenpeace häiriköi vaihteeksi kuivalla maalla. Poliisi tutkii edelleen Nordican sabotointiyritystä…

 

Kellot

Normaaliaikaan siirtyminen oli mahdoton ruljanssi.

Huushollista löytyi kaksitoista ajantajulla varustettua laitetta, joista viisi varsinaista kelloa. Koko joukosta vain kolme ymmärsi itse, mitä tänään kuuluu tehdä.

Työllistävin laite oli rannekello. Koska viisarit liikkuvat vain eteenpäin, niitä piti pyörittää melkein täysi kierros.

Ylätusina

Tänään urakkansa päättäneen Suomen lentopallomaajoukkueen lopullinen sijoitus lajin MM-kisoissa riippuu myöhemmin illalla pelattavan ottelun tuloksesta. Se kuitenkin tiedetään, että Suomi sijoittuu 24 osanottajamaan parempaan puoliskoon, ylätusinaan.

Joukkue haastoi tosissaan lajin suurmaita ja tarjosi penkkiurheilijoille huikeaa jännitystä. Kiitos siitä!

* * *

Olen lähdössä huomisaamuna Muotkatuntureille vaeltamaan. Iltaisin juurakkotulet korvaavat television ja netin, lisäksi toivon saavani ihailla revontulia.