Palasin illalla keskiseen Suomeen suuntautuneelta matkaltani. Lumi lisääntyi Rovaniemeä lähestyttäessä, mutta keli ei ollut merkittävästi kylmempi kuin etelämpänä. Aurinko paistoi, mutta ei lämmittänyt.

Aamulla pihalla vieraillut jänis oli yhtä valkoinen kuin vappuna 2012 samassa paikassa kuvattu lajitoveri. Jänis tietää ihmistä paremmin, että puvunvaihdon kanssa ei kannata hätäillä.

Täällä Lapissa kylmiin keväisiin on totuttu, mutta etelässä tilanne herättää ihmetystä ja hysteerisiä naurukohtauksia. Minua ei naurattanut, kun tämänkertaisen matkan hartaasti odotettu urheiluosuus eli Kirittärien sarja-avaus peruttiin.

Pesisväkeä on muutenkin koeteltu kovalla kädellä: kuuluisa Saarikenttä oli harjoituspelin alla hiihtostadion, ja torstaina Tamperella pelattua Mansen ja Rauman ottelua nimitettiin leikkisästi Talviklassikoksi.

Jyväsjärvi oli juuri vapautunut jäistä, mutta Pielisen suuret selät hohtivat viikko sitten valkoisina. Hattusaaren ja mantereen välisen salmen vaiheille oli auennut pieni sula. Ounaskoskelle en ole vielä ehtinyt, mutta tuskinpa sula sielläkään on mainittavasti suurentunut.