Pysyykö pesäpallo pinnalla?

Otsikon kysymys tuli mieleen vieraillessamme viime sunnuntaina Vimpelissä maailman kuuluisimmalla pesäpallostadionilla.

Kenttä oli hiljainen: pesäpalloväki oli kokoontunut Kouvolaan, missä pelattiin tämän vuoden Itä-Länsi -ottelut. Joukko nuorukaisia istuskeli katsomossa ja odotteli televisioinnin alkamista. Moikkasin heitä ja jatkoimme suoraan kolmospesän taakse.

Halusin nähdä haavin, jolla Savonjokeen molskahtanutta palloa pyydystetään. Haaveja oli kaksi, joista toisessa oli todella pitkä varsi. Lyhytvartinen oli luomumallia ja kuntonsa puolesta kypsä samalla paikkakunnalla sijaitsevaan pesäpallomuseoon.

Stadionin ulkopuolella kuulin kahdelta paikkakuntalaiselta, että pallo saadaan jokeen vähintään kerran jokaisen ottelun aikana ja että pelaajien aika ei riitä haavin kanssa hienosteluun. Jos haku on riittävän rivakka, kunnari jää haaveeksi.

Yllätyksekseni en saanut varmaa vastausta otsikon kysymykseen. Oma arvaukseni oli, että veteen joutuessaan pesäpallo uppoaa. Google vastasi välillisesti: löysin edustavan koosteen videoita, joissa palloa haetaan joesta. Ja kelluuhan se!

Samalla selvisi, että vaikuttavimmat puhkaisut ja räpiköinnit tehdään kakkospuolella. Kyseessä on todellakin Saarikenttä: kuivaa maata on oikeastaan vain koppareiden takana eikä sielläkään kovin paljon.