Koulutie

Viimeksi Jyväskylässä käydessäni tarkistin, mitä koulutieni varrella on runsaan 60 vuoden aikana tapahtunut. Kartalla reitti kotoa koululle ja Nisulan monttu, JyP:n ensimmäinen kotikaukalo:

Lähtöpaikka, Nisulan omakotialueella sijaitseva Sopukatu oli nimensä mukaisesti rauhallinen ja lienee sitä edelleen; taloja on remontoitu, muutamia kokonaan purettu ja rakennettu tilalle uusia. Komea kolmihaarainen mänty seisoo maamerkkinä taannoisella kotipihalla.

Alakoulussa ollessani melkein naapurissa asui hevonen! Hevosen nimen olen unohtanut, mutta omistaja oli Varjonen.

Omakotialue päättyi maisemoidun hiekkakuopan laitaan. Vasemmalla, Nisulankadun varrella oli leipomo, josta sopivalla tuulella tuli huumaava leivän tuoksu. Aukion toista laitaa hallitsi Keski-Suomen keskusammattikoulu, jättimäinen rakennuskompleksi, johon on ammattikoulun lisäksi sijoitettu kolme lukiota.

Kuvan metsä on kasvanut paikalle kouluaikojeni jälkeen; ammattikoulu oikealla.

Muisti saattaa tehdä tepposet, mutta loppumatka Sepänkadulta koululle tuntuu muuttuneen ihmeen vähän.

Jyväskylän keskuskansakoulu oli aikanaan oppilasmäärältään Suomen suurin. Koulua käytiin kahdessa vuorossa, ja rinnakkaisluokkia saattoi olla peräti 9. Muistan tämän siitä, että sisareni oli i-luokalla. Aloitin opintieni (1+2 lk) matalassa osassa vasemmalla ja jatkoin (3+4) oikeanpuoleisessa rakennuksessa.

Entisissä keskuskansakoulun tiloissa toimii nykyisin ammattikorkeakoulu.