Raimo Helminen on normaalisti rauhallisen oloinen kiekkopersoona ja herrasmies, mutta ottelun aikana silkkaa tulta ja tappuraa. Viime viikolla Tampereella pelatussa Ilveksen ja SaiPan välisessä ottelussa Raipe kommentoi joukkueensa saamaa jäähytuomiota siihen malliin, että hänet komennettiin suihkuun. Aamulehti paljastaa Raipen kysyneen kahteen kertaan päätuomarilta: ”Mitä v****a sää touhuat?”

Raipe ei ole ainoa ottelutapahtumissa kuumana käyvä valmentaja. Tammikuussa 2009 SM-liigan kurinpitoryhmä määräsi Porin Ässien päävalmentaja Alpo Suhoselle sakkorangaistuksen sopimattomasta ja jääkiekon julkisuuskuvalle haitallisesta avautumisesta Ässät vs. Kärpät -ottelun jälkeisessä lehdistötilaisuudessa. Suhonen haukkui tuomaritoiminnan ja epäili kollegansa Matti Alatalon käskyttäneen roolipelaaja Antti Aarniota. Lisäksi Suhosen kerrotaan arvioineen Alatalon ulkonäköä.

Suhonen kommentoi saamaansa rangaistusta seuraavan ottelun jälkitunnelmissa:
– Tuomas Huhtanen (Aarnion taklaama pelaaja) on ollut kaksi päivää pois harjoituksista, ei pystynyt pelaamaan, aivotärähdys. Ja minusta tehdään syyllinen. […] Sama jätkä veteli IFK:ta vastaan jonkun suoraksi ja nyt sitten kaksi ottelua pelikieltoa.

“Sama jätkä” on Kärpissä peliuransa aloittanut Antti Aarnio, jonka muistan oikein hyvin. IFK-pelin ulosajo tuli polvitaklauksesta ja kurinpitoryhmän langettama kahden ottelun pelikielto rötöshistorian perusteella. Usein pienelle peliajalle jäänyt Aarnio oli aina jäälle päästessään täynnä virtaa eikä erillisiä käskytyksiä tarvittu. Hänet tunnettiin liigan ansioituneimpana hyppytaklaajana: lyhytkasvuinen ihmiskuula joutui hyppäämään saadakseen parempia osumia.

JYPin Hall of Fame sai eilen kaksi uutta jäsentä, kun valmentajat Risto Dufva ja Marko Virtanen lisättiin kunniagalleriaan järjestysnumeroilla 20 ja 21. Pitkän linjan Jyppiläisenä muistan jäältä kaikki gallerian 10 entistä pelaajaa, joukossa yksi sukulainen ja yksi luokkakaveri.

Risto Dufva on keskeinen henkilö JYPin ensimmäisen mestaruuden taustalla, osaava, vaativa ja tunteita herättävä. Valmennusuransa viime keväänä päättänyt Dufva tullaan muistamaan omanlaisestaan huumorista, jota hän viljeli otteluiden jälkeisissä lehdistötilaisuuksissa.

Suosikkijoukkueen ensimmäinen mestaruus keväällä 2009 meni tunteisiin voimakkaammin kuin yksikään toinen urheiluteko – Leijonien ensimmäinen maailmanmestaruus mukaan luettuna. Pelaajien tunnelmista kertoo maalivahti Sinuhe Wallinheimon onnittelusuukko mestaruuden ratkettua.

Näin eilen paikan päällä Hipposhallissa Järvi-Suomen derbyn ensimmäisen osaottelun, joka oli vauhdikas, jännittävä, yleisöystävällinen ja jypiläisittäin voitokas. Tunnelma loppuunmyydyssä hallissa oli huikea.

KalPa hallitsi hienokseltaan ottelun alkua, mutta avausmaalin teki kuitenkin kotijoukkue JYP. Maalipörssiä johtava Leevi Tukiainen pääsi 1 vs 1 -tilanteeseen, pyörähti irti puolustajasta ja iski kiekon rystyltä verkkoon. Maali kuuluu kauden hienoimpiin. Jatkossa maaleja tehtiin vuorotahtiin, ja kolmannessa erässä vierasjoukkue siirtyi 4-3 johtoon.

Kotijoukkue ei kuitenkaan luovuttanut, vaan otti pelin hallintaansa. Ensin nähtiin tasoitusmaali ja ottelun loppuhetkillä voittomaali. Yleisön riemu oli rajaton.

Tänään jatkettiin Kuopiossa. JYP pelasi hienon vierasottelun varamiehisellä joukkueella ja kuittasi voiton selvin numeroin 2-5. Viides maali oli erikoinen. Tilanteessa tuomittiin sääntöjen mukaisesti maali, vaikka kiekko ei mennyt verkkoon: Tukiaista rikottiin läpiajotilanteessa KalPan pelatessa ilman maalivahtia.

JYP sai derbystä täydet kuusi pistettä ja jatkaa sarjakakkosena.

Eilinen kiekkopäivä oli vilkas, värikäs ja joidenkin mielestä ehkä dramaattinenkin. Maksukanavan asiakkana näen jääkiekkoa riittävästi, mutta en aivan: muutaman kerran kaudessa tekee mieli nauttia lajista livenä. Eilen tartuin Tapparan tekemään erikoistarjoukseen eli A-nuorten paikallisotteluun Nokiareenassa.

Ottelu oli vauhdikas ja vähämaalinen. Tappara hallitsi selkeästi ensimmäistä erää, toisessa osat vaihtuivat. Ilves painosti ja onnistui tasoittamaan; Tapparan mahdollista pukukoppimaalia tutkittiin videolta, mutta sitä ei hyväksytty. Ottelu oli siisti, mutta maalien edustoilla toki nähtiin kaikenlaisia hässäköitä.

Kolmaannessa erässä kumpikin onnistui maalinteossa kertaalleen, ja varsinaisen peliajan päättyessä tilanne oli 2-2. Kun jatkoajalla ei nähty maaleja, tarvittiin rankkarikisa. Näin sen aitiopaikalta, koska siirryin ensimmäisellä erätauolla päätykatsomoon.

Rankkarikisassa Ilves oli parempi maalein 2-1. Ipan voittomaalin viimeisteli Kalle Karttu, ja toinen onnistuja oli katsomossa istuneiden isänsä ja veljensä riemuksi Dan Harkimo.

Lauantain jääkiekkoherkkua riitti vielä, koska Liigassa pelattiin täysi kahdeksan ottelun kierros. Ottelut oli nimetty perhepeleiksi, ja Rauman Lukon sometiimi kunnioitti päivän teemaa julkaistessaan joukkueen kokoonpanot. Mainiota!

Minä keskityin luonnollisesti JYPin ja Vaasan Sportin otteluun. Kotijoukkue hankkiutui toisessa erässä jo 4-1 johtoon, mutta ilmeisesti liian helposti saavutettu reilu johto kostautui. Sport kavensi ja nousi kolmannessa erässä tasoihin erikoisella maalilla: Brad Hunt laukoi oman siniviivan tuntumasta tulisen lämärin kohti JYPin maalia, ja Sebastian Stålbergin keskialueella tekemä ohjaus yllätti totaalisesti JYPin maalilla pelanneen Oskari Salmisen.

Santeri Huovila ja Valtteri Ojantakanen tekivät voittomaalin jatkoajan toisella minuutilla, joten JYP jatkoi kotivoittoputkensa seitsemän ottelun mittaiseksi. Voiton lisäksi JYPin kannattajia ilahduttivat Pekka Jormakan ja Huovilan kauden avausmaalit. Huovila nousi pistepörssin kärkeen tehoin 1+18!

Sori: jääkiekko on minulle tärkeä juttu, ja nyt on ihan pakko kirjoittaa siitä. Liigan sarjataulukko näyttää kääntyneen ylösalaisin! Monta vuotta pohjamudissa rämpinyt suosikkijoukkueeni JYP on ykkösenä ja ns. asiantuntijoiden tyvipäähän rankkaama Kiekko-Espoo kakkosena. Hännänhuippuna ovat mestariehdokkaana pidetty Ilves ja pohjoisen suurseura Kärpät.

Sarja on vasta alussa ja tilanne ehtii vielä muuttua moneen kertaan, normalisoitua jos niin haluaa sanoa. Moni haluaa, mutta minä uskon JYPin suunnan lopultakin muuttuneen. Taustalla on kaksi merkittävää muutosta: Petri Matikaisen tulo valmentajaksi ja Sami Vatasen paluu kasvattajaseuransa takalinjoille. Matikainen palautti riittävän vaatimustason ja määritteli pelitavan pääpiirteet, Vatasen liittyminen joukkueeseen mullisti ilmapiirin ja teki kaikista pykälää parempia pelaajia.

JYPin uuden tulemisen ilmentymä on kakkosketju, jonka sentterinä pelaa Liigan nuorin kapteeni Jere Lassila (21v) laidoillaan maalipörssiä johtava Leevi Tukiainen ja syöttäjien ykkönen Santeri Huovila. Ketju on tehtaillut jo 30 tehopistettä!

Ratkaisuvaiheisiin edennyt Liigakausi on ollut kiinnostavin vuosikausiin, paljolti siksi että pitkän tauon jälkeen putoaminen ja nousu (pelaamalla) on tehty mahdolliseksi. Muutos kulminoitui runkosarjan viimeisellä kierroksella, jolloin jännitystä riitti sarjataulukon kummassakin päässä. Viime vuosina ikäväksi tavaksi tulleita joukkueiden tyhjennysmyyntejä ei nyt nähty. Karsintasarjan ensimmäinen otatus oli tyyppiä isät vastaan pojat, mutta Jokereiden voitto kakkospelissä palautti mielenkiinnon. (Blogin kuvituksena näkymiä U18 finaalisarjan otteluista Tappara vs. JYP.)

Runkosarjan lopulliset sijoitukset poikkesivat erittäin paljon ns. asiantuntijoiden syksyisistä ennakoinneista. Pahnanpohjimmaiseksi veikattu SaiPa pelaa mitaleista ja voitti eilen ensimmäisen välieräottelunsa, ja sarjatulokas Kiekko-Espoo selviytyi pudotuspelien ensimmäiselle kierrokselle. Tapparan dynastia mureni Ilveksen käsittelyssä numeroin 4-0 ja kahtena edellisenä keväänä finaalipeleihin yltänyt Pelicans karsii sarjapaikastaan! Suurella pelaajabudjetilla operoivista kestosuosikeista HIFK ja Kärpät floppasivat rumasti.

Jo pitkään kesälomalla olleen oman suosikkijoukkueeni JYP:n tekemiset nousivat tänään uutiseksi, kun lyhyellä varoitusajalla järjestetyn tiedotustilaisuuden ykkösasiaksi paljastui päävalmentajan vaihtuminen. Harmaanhillitty herrasmies Johan Pennerborn sai väistyä räväkänrosoisen Petu Matikaisen tieltä. Äkkiseltään arvioituna ratkaisu tuntuu oikealta: jos vaatimustasoa halutaan nostaa, viesti menee ehkä paremmin perille selkosuomeksi jyrähtämällä kuin ruotsalaisittain diskuteeraamalla.

Juuri pelatut ensimmäiset välieräottelut sopivat kiekkotalven kokonaiskuvaan: runkosarjan ykkönen ja kakkonen joutuivat nöyrtymään kotikaukaloissaan. Seurasin vuoroin kumpaakin peliä ja nautin tasokkaasta kiekkoviihteestä koko rahan edestä. Varsinkin KalPan nousu kahden maalin tappioasemasta oli vaikuttava suoritus; Saipan voittoa en osaa pitää edes suurena yllätyksenä.

Vaikka Tappara hävisikin puolivälieräsarjan Ilvekselle puhtaasti 4-0, voittolaulu soi edelleen junnupeleissä. U18-finaalisarjassa Tappara sai vastaansa JYPin ja otti vakuuttavalla tavalla tarvittavat kolme voittoa. Näin Hakametsän hallissa pelatut ensimmäisen ja kolmannen ottelun ja voin sanoa, että Tappara oli selvästi parempi. JYPille maalinteko oli ylivoimaisen vaikeaa, vaikka sitä päästiin yrittämään rankkarista (1. peli) ja kahden miehen ylivoimalla (3. peli).

Tappiostaan huolimatta JYPin pojat voivat olla tyytyväisiä kauteensa, sillä finaaliin selvitäkseen piti voittaa ensin runkosarjan voittanut Lukko (2-3) ja sen jälkeen runkosarjan kakkonen eli Pelicans (1-3). JYP selviytyi pudotuspeleihin runkosarjan sijaluvulta 8. JYPin tärkein yksittäinen pelaaja oli maalivahti Aarni Riihimäki, joka torjui 12 pelissä 453 kertaa kovalla prosentilla 93.0. Finaalisarjassa Tapparan William Gammals oli vielä parempi, kolmannessa ottelussa aivan ohittamaton.

Aikuisten pelit jatkuvat tänään Kisapuistossa, Niiralassa ja Isku-Areenalla Lahdessa. Mitalipeleissä huomaan olevani vahvasti pienten puolella, mutta karsintasarjaa seuraan yllättävän puolueettomasti. Playout-sarjassa kannatin Jukureita.

Edit 22.4. Saatiin toivomani keltamusta finaalisarja. Vasta pelitilanne peljastaa, kumpaako joukkuetta kannatan. Mutta hyvät fiilikset joka tapauksessa uudesta mestarista.

Alan vähitellen palautua hengästyttävän vilkkaasta penkkiurheiluviikonlopusta, jota vietin Jyväskylässä samanmielisessä seurassa. Ajoituksen taustalla oli naisten talvisuperin päätöskierros; hiihdon MM-kisat ja halliyleisurheilun EM-kisat tulivat sattumoisin bonuksena. Päällekkäisyyksiltä ei voinut välttyä: Kirittäret ja JYP pelasivat kotiottelunsa samaan aikaan arvokisatapahtumien kanssa.

Aloitetaan paikallisista tapahtumista. Vaikka Kirittärien talvikauden kotiareena Huhtahalli oli komea ja tilava laitos, pallo kopsahteli aina välillä kattoon. Pelialusta sopinee sekä pesä- että jalkapalloilijoille, ainakaan en ole kuullut moitteita. Minulle sen sijaan halli oli paha pettymys. Pelin seuraamista vaikeutti yllättävän matala katsomo ja suojaverkko, joka oli tarpeettoman tiheäsilmäinen ja kaiken lisäksi valkoinen. Kun JoMa vielä peittosi kotijoukkueen, ensivierailu jäi miinusmerkkiseksi.

Onneksi JYP kompensoi Kirittärien kompurointia ottamalla viikonlopun otteluista tuikitarpeelliset kuusi pistettä. Jo monena keväänä merkityksettömiä otteluita pelailleen JYPin tilanne on tällä kertaa aivan toisenlainen: kun runkosarjaa on jäljellä kaksi kierrosta, JYP voi teoriassa selviytyä pudotuspeleihin tai joutua playout-sarjaan Jukureiden kanssa. Paikkakunnan valtalehden otsikko kuvaa oivallisesti JYPin tilannetta ja suorittamista: jonglöörillä on kaikki pallot ilmassa!

Trondheimin hiihtokisat menivät Iivo Niskasen sairastettua suomalaisittain alakanttiin, jos kohta ilonaiheitakin oli. Lasken mitaleiden ohella sellaisiksi Remi Lindholmin ja Krista Pärmäkosken sinnittelyt kuninkuusmatkalla. Isommassa kuvassa kisoista jäävät mieleen Kläbun kuusi kultamitalia, Norjan mäkijoukkueen vilunkipeli ja järjestäjien osaamattomuus hiihtokilpailujen järjestämisessä. Olosuhteille ei tietenkään mitään voida, ei varsinkaan jos ei välttämättä edes haluta. Eero Hirvonen kiteytti tilanteen toteamalla, että ”täällä alamäet ovat yhtä raskaita kuin ylämäet”.

Viikonlopun sykähdyttävin suomalaisurheilija oli tietysti Saga Vanninen. Suoritus oli mykistävä. Jo muutenkin mukavat fiilikset vain paranivat Erki Noolia kuunnellessa: yhteistyö ei olisi voinut alkaa lupaavammin!