Vasa-museo

Ruotsin laivaston ylpeys, sotalaiva Vasa upposi neitsytmatkallaan v.1628. Asialle omistautunut Anders Franzén onnistui monen vuoden etsintöjen jälkeen paikantamaan hylyn v.1956. Kun kuningas sai kuulla löydöstä, päätös yli kolmesataa vuotta pohjassa maanneen Vasan nostamisesta syntyi välittömästi.

Vasa saatiin pintaan 24.4.1961, ja rungon konservointi jatkui lähes kahdenkymmenen vuoden ajan. Laivan nostaminen ja museointi ovat oman alansa huippusuorituksia. Väliaikaisissa tiloissa aloittanut museo siirtyi nykyiseen rakennukseen v.1990. Vasa-museo on Tukholman vetävin matkailunähtävyys ja Skandinavian suosituin museo. Vierailijoita on jo yli 8 miljoonaa.

Vasa oli aikansa suurin ja uljain alus. Rungon pituus oli 63 m ja korkeus kölipuusta maston huippuun 52 m. Laivan peräosassa kansi kohosi peräti 14 metriä merenpinnan yläpuolelle. Uppoamishetkellä tuuli oli heikko; onnettomuuden syynä pidetään vesilinjan yläpuolisten osien massiivisuudesta johtunutta heikkoa stabiliteettia.

Laiva oli koristeltu peräti 700 puuveistoksella, joista ainakin osa lienee ollut kirkkailla väreillä maalattuja. Tykkejä oli kaikkiaan 64 kahdelle kannelle sijoitettuna. Laivan keittiö sijaitsi alimmassa kerroksessa; savun oli määrä nousta ulkoilmaan avoimista ritilöistä.

Elämä laivalla – sellaisena kuin sen piti toteutua – tunnetaan varsin tarkasti. Merenkulkuun ja sotimiseen keskittyneiden ammattilaisten lisäksi laivaväkeen kuului kaksi monitaitoista ja merkittävää henkilöä. Parturi toimi tarvittaessa myös lääkärinä, kirurgina ja apteekkarina. Pappi vastasi osaltaan kurinpidosta. Rangaistusasteikko kuulostaa kovalta: esimerkiksi papin kuullen kiroillut paiskattiin yli laidan.

Miehistön työehtoihin kuului 5 litraa vahvaa olutta päivässä. Jos tämä viralliselta oppaalta kuultu tieto pitää paikkansa, laiva olisi todennäköisesti uponnut joka tapauksessa. Suunnitteluvirheen ”ansiosta” uppoamispaikka on keskellä maailman johtavan museovaltion pääkaupunkia!

Strömmenin vähäsuolaisessa murtovedessä Vasa säästyi puulaivojen hylkyjä tuhoavan laivamadon vaikutuksilta ja on tänään kaikkien kiinnostuneiden nähtävänä.
4/2001