Oli syytä olla hereillä, kun kirjastot maaliskuun puolivälissä ilmoittivat sulkevansa ovensa. Koska olin ikäni vuoksi jonkinasteisessa karanteenissa, pyysin Arjaa tuomaan valikoiman Maupassantin novelleja ja jotain muuta ranskalaista klassikkokirjallisuutta. Bonuksena tuli kolme Balzacin teosta ja Haruki Murakamin Komtuurin surma. Arjan aiemmin itselleen lainaamista kirjoista luin Shaun Bythellin Elämäni kirjakauppiaana ja Yu Huan Kiina kymmenellä sanalla.
Naapurin Riitta teki tilaa hyllyynsä, ja meille muuttivat Erno Paasilinnan kirjallinen elämä (Matti Salminen), Suolamänty (Joni Skiftesvik) ja Pentti Haanpään parhaat.
Omasta hyllystä luin ties monennenko kerran J.M.Syngen Aransaaret ja pitkästä aikaa Huhtanen-Kilpi-Montosen Lapinkorven.
Varattuina olleista kirjoista sopivasti tositarpeeseen tulivat Jaan Krossin Uppiniskaisuuden kronikka ja sen eräänlainen rinnakkaislukemisto Russowin Liivinmaan kronikka, Tapio Koivukarin Pirtumiehet ja Tapio Lehtisen pitkästä purjehduksesta kertova Yksin seitsemällä merellä (Ari Pusa).
Koronakevään aikana tulin liitetyksi perhejäsenenä Storytelin asiakaskuntaan, ja ulottuvilleni tuli valtava valikoima kirjallisuutta. Lehtisen-Pusan purjehduskirjasta oli tarkoitus kuunnella/lukea pienet maistiaiset, mutta suoritus pääsi ryöstäytymään. Toinen kuunneltu/luettu urheilukirja on mestarisuunnistaja Minna Kaupin tarina nimeltä Suunta-Vaisto (Ari Väntänen).
Arviona kirjoista totean, että kaikilla on joitakin ansioita, ei tosin välttämättä kirjallisia. Maupassantin kertomuksista pidin todella paljon, mutta Balzac ei napannut.
Uppiniskaisuuden kronikka otti ensi riveillään pitävään niskalenkkiin ja tuntui vieläkin paremmalta kuin ensimmäisellä lukukerralla. Muutkin vanhat suosikit pitivät mainiosti pintansa: Haanpää, Synge ja Skiftesvik.
Murakamin tiiliskivi oli helppolukuinen ja viihdyttävä. Päädyin taas pohtimaan, voiko Murakami tämäntyyppisillä ansioilla koskaan saada Nobelia. Päähenkilön havainto Fuji-vuorta kuvaavista turisteista tuntui tutulta: on vaikea käsittää, että samalla välineellä voi ottaa kuvia, harjoittaa viestintää ja viihdyttää itseään.
En ole koskaan tullut ajatelleeksi, että käytettyjen kirjojen ostaminen ja myyminen olisi erityisen hauskaa. Ehkä ei olekaan, mutta tavattoman hauskan kirjan Shaun Bythell on kokemuksistaan kirjoittanut: Elämäni kirjakauppiaana.
Kaiken kaikkiaan voin tunnustaa, että minulle koronakevät ei ollut pahakaan koettelemus. Ennen kaikkea pysyin terveenä, ja aktiivisen ulkoilun, lintujen ja hyvien kirjojen ansiosta vapaa-ajan ongelmat eivät vaivanneet. Televisiota katselin tavallista vähemmän. Silti aika kului vähintään yhtä vauhdikkaasti kuin sillä on viime vuosina ollut tapana kulua.
Lista lukemistani kirjoista sattumanvaraisessa järjestyksessä:
Jaan Kross: Uppiniskaisuuden kronikka
Guy de Maupassant: Novelleja
Guy de Maupassant: Valitut novellit
Shaun Bythell: Elämäni kirjakauppiaana
J.M.Synge: Aransaaret
Guy de Maupassant: Elämän tarina
Yu Hua: Kiina kymmenellä sanalla
Haruki Murakami: Komtuurin surma
Joni Skiftesvik: Suolamänty
Tapio Lehtinen-Ari Pusa: Yksin seitsemällä merellä
Ari Väntänen: Minna Kauppi Suunta-Vaisto
Matti Salminen: Erno Paasilinnan kirjallinen elämä
Tapio Koivukari: Pirtumiehet
Huhtanen-Kilpi-Montonen: Lapinkorpi
Pentti Haanpään parhaat