Aihearkisto: Yleinen

Satiiri kukkii

Helsingin Sanomat ansaitsee kunniamaininnan tarjoamastaan foorumista, missä kansalaiset voivat kehittää valmiuksiaan satiirin, tuon tyylilajeista vaikeimman tuottajina ja ymmärtäjinä.

Tänään Verkkohesarissa keskustellaan amerikankampamaneeteista, joita on löydetty huolestuttavina pitoisuuksina Itämeren syvänteistä. Keskustelun avaaja on huomaavinaan ksenofobiaa ja nuivuutta suhtautumisessa uuteen tulokkaaseen: “Jutussa lähestyminen uutta tulokaslajia kohtaan oli aika vihamielinen, vaikka emme vielä tunne kuinka uusi laji kotoutuu Itämereemme”.

Monen asiallisen vastauksen jälkeen päästään normaaliin päiväjärjestykseen. Nimimerkki Keskustaporvari kommentoi:

Olin hämmästyksestä mykkyrällä, kun tämän uuden tulokkaan ilmestymistä ei ole jo ensimmäisissä uutisissa yritetty laittaa maanviljelijöiden syyksi. No, eiköhän asiaan tule korjaus jo hyvinkin pian.

Nimimerkki Gloria Hallelujah tarttuu hanakasti täkyyn otsikolla Selkeä yhteys on:

Kapinallinen maanviljelijän poika ryhtyi merimieheksi ja Uudelle mantereelle seilattuaan toimi vihreän kapteenin käskyjen vastaisesti. Pumppasi pohjavesilastiksi sikäläistä merivettä, jonka sitten puosupumpparina tyhjeni kampaviiner….kampamagneett…kampamane eein…olkoon.. Mustaanmereen.

Keleen manesiilivijelijät varsinkin Pekkarinen, joka muutenkin on kuin portugalinsotalaiva.”

Voi olla arveluttavaa pilailla näinkin vakavan asian kustannuksella. Tässä tapauksessa vastuun kantavat kuitenkin Hesarin toimittajat, joiden tapa sensuroida ja kaunistella tietyn aihepiirin uutisia on synnyttänyt luonnollisen vastareaktion.

Satiiri kukkii Verkkohesarissa päivittäin, mutta ylittämätön klassikko on keskustelu, jonka innoittajana oli uutinen Göteborgin sähkökatkoksen aikana riehuneesta “nuorisosta”.
8/2007

Koira löysi aarteen

Jokirannassa edelläni käveli mies ja kaksi pientä koiraa, jotka oli puettu tyylikkäisiin kevätasuihin. Rodusta en ole varma mutta jos veikata pitää, sanon että chihuahua.

Kolmikko käveli aluksi katua, mutta sitten omistaja siirtyi rantatörmän hyvin tampatulle baanalle. Toinen koira hyväksyi ratkaisun välittömästi, mutta omapäisempi jatkoi valitsemallaan linjalla. Pohjanhovin kohdalla saavutin kolmikon.

Omistaja houkutteli koiraa kadulta luokseen herkkupalan avulla, mutta sekään ei auttanut. Eikä ihme: koira oli löytänyt lumipenkasta aarteen!

Olimme hetken aivan ymmällämme, mutta sitten minulla välähti. Aiemmin keväällä Rovaniemellä järjestettiin formulakisat katuradalla, ja varikkoalue sijaitsi Koskikadun alapäässä.

Satuin kävelemään ohi juuri kun ensimmäiset kilpailijat saapuivat paikalle.

Koiran löytämä aarre oli varmaankin huoltoautosta pudonnut varaosa.

Lumelle läikkynyt polttoaine ei kiinnostunut kumpaakaan koiraa.
4/2012