{"id":91,"date":"2014-06-08T14:20:32","date_gmt":"2014-06-08T11:20:32","guid":{"rendered":"http:\/\/www.veikkovasama.fi\/?p=91"},"modified":"2021-11-25T21:54:45","modified_gmt":"2021-11-25T19:54:45","slug":"linturetkella-virossa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/?p=91","title":{"rendered":"Linturetkell\u00e4 Virossa"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/a><\/p>\n

S\u00e4\u00e4 suosi alusta saakka: aurinko helotti ja Suomenlahti v\u00e4lkehti l\u00e4hes rasvatyynen\u00e4. Merikihun ja vasta reittiliikenteeseen asetetun Galaxyn lis\u00e4ksi muuta mainittavaa ei n\u00e4kynyt. Lentokent\u00e4lle ajoimme taksilla. Hinta sovittiin etuk\u00e4teen,150 kroonia. Kuski oli onneksi rehellinen eik\u00e4 huolinut h\u00e4nelle vahingossa tyrkytt\u00e4m\u00e4\u00e4ni sadan euron seteli\u00e4.<\/p>\n

Loistavaa suomea puhunut autovuokraamon edustaja luovutti k\u00e4ytt\u00f6\u00f6mme uudenkarhean Clion, mittarissa tuhat kilometri\u00e4. Otimme suunnan kohti Haapsalua. Matkalla selvisi, ett\u00e4 kes\u00e4ntulo ei ollut edennyt juurikaan pidemm\u00e4lle kuin etel\u00e4isess\u00e4 Suomessa: koivuissa vajaa lehti, tammet viel\u00e4 t\u00e4ysin lehdett\u00f6mi\u00e4. Vuokot kukkivat kilpaa tienvarren metsiss\u00e4, valkoiset<\/a> ja keltaiset.<\/p>\n

Ensimm\u00e4inen majapaikkamme oli viihtyis\u00e4 puhkemaja M\u00e4nni Haapsalun esikaupunkialueella: nelj\u00e4 huonetta, v\u00e4lj\u00e4 oleskelutila ja keitti\u00f6nurkkaus. Olimme talon ainoat asukkaat. P\u00e4iv\u00e4\u00e4 oli viel\u00e4 pitk\u00e4sti j\u00e4ljell\u00e4, joten l\u00e4hdimme Matsalunlahdelle tutustumaan lintutilanteeseen.<\/p>\n

Haeskan lintutornista n\u00e4imme yhteens\u00e4 useita satoja valkoposkihanhia. Pikkuparvi toisensa j\u00e4lkeen nousi siivilleen ja suuntasi pohjoiseen. Lahdella py\u00f6ri suurehko kahlaajaparvi, mutta laji j\u00e4i ep\u00e4selv\u00e4ksi. Kalalokit hautoivat l\u00e4hitalon katonharjalla. Paluumatkalla tapasimme suuren parven valkoposkia ja kurkia pellolla muutamia kilometrej\u00e4 lintutornilta sis\u00e4maahan p\u00e4in. Rannalta lentoon nousseet hanhet olivat ehk\u00e4 siirtyneet t\u00e4nne.<\/p>\n

Lauttasatamassa vain k\u00e4v\u00e4istiin, mutta katkennut tehtaanpiippu ja linnanrauniot Pullap\u00e4\u00e4n (!) tiehaaran l\u00e4hell\u00e4 houkuttelivat pys\u00e4htym\u00e4\u00e4n. Kaunista iltavaloa riitti viel\u00e4 kuvaamiseen Haapsalun rautatieasemalla<\/a>.<\/p>\n

10.5.
\nAamutoimien j\u00e4lkeen ajoimme lautalle. Ajoitus onnistui t\u00e4ydellisesti: automme mahtui kyytiin toiseksi viimeisen\u00e4. Mukana oli useita tukkirekkoja muistuttamassa Hiidenmaan elinkeinorakenteesta, joka eroaa naapurisaaresta dramaattisesti.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4timme kiert\u00e4\u00e4 saaren. K\u00e4rdlassa poikkeamatta jatkoimme Tahkunaan, edelleen K\u00f6puun ja Emmasten kautta K\u00e4inanlahdelle ja majutuspaikkaamme Kassariin.<\/p>\n

Min\u00e4 vaikutuin Tahkunan niemen k\u00e4rkeen pystytetyst\u00e4 Estonia-muistomerkist\u00e4 jo edellisell\u00e4 retkell\u00e4, nyt vaikuttumisvuorossa oli sisareni. Uutta oli ven\u00e4l\u00e4isten kaivamassa juoksuhaudassa tavattu kyy. Hyv\u00e4 paikka paistatella suojassa navakalta tuulelta.<\/p>\n

K\u00f6pun majakalla oli ryhm\u00e4 koululaisia mantereelta. Kahvilanpit\u00e4j\u00e4lt\u00e4 kuulimme, ett\u00e4 ryhmi\u00e4 k\u00e4y runsaasti t\u00e4h\u00e4n aikaan vuodesta. Tulee ahdasta, jos puoletkin porukasta haluaa nousta majakkaan. Taas sekoilin seteleiden kanssa, mutta asia huomattiin ajoissa.<\/p>\n

Emmasten kyl\u00e4ss\u00e4 pys\u00e4hdyimme kirkon luona. Kirkkoa erikoisempana n\u00e4ht\u00e4vyyten\u00e4 tekee mieli mainostaa hyyssikk\u00e4\u00e4, joka on pystytetty m\u00e4nnikk\u00f6\u00f6n kirkon etupuolelle eik\u00e4 taakse, niin kuin Suomessa ehk\u00e4 teht\u00e4isiin. Majapaikkamme oli yht\u00e4 korkeatasoinen kuin edellinenkin, lis\u00e4plussana pihalla laulava satakieli.<\/p>\n

K\u00e4inanlahti, varsinainen syy paikalla oloomme, ei tuottanut pettymyst\u00e4. Vakioasukkaiden – harmaahaikaroiden, kyhmyjoutsenten<\/a>, merimetsojen, merihanhien, ristisorsien ja sen sellaisten – lis\u00e4ksi lahdella oleskeli kaksi merikotkaa. Niit\u00e4 ei edellisell\u00e4 k\u00e4ynnill\u00e4 n\u00e4kynyt.<\/p>\n

11.5.
\nNousin aikaisin ja kiiruhdin lintutornille. S\u00e4\u00e4 oli tyyni ja sumuisen kuvauksellinen, lajisto sama kuin illallakin, mutta linnut tietenkin paljon aktiivisempia. Aamupala odotti kahdeksalta; ehdin kuvaamaan ja nautiskelemaan pari tuntia. Muistikortit purettuani loikoilin s\u00e4ngyll\u00e4 ja satuin n\u00e4kem\u00e4\u00e4n, kun aura valkoposkihanhia lensi talon yli pohjoiseen.<\/p>\n

Suosittu luontokohde S\u00e4\u00e4retirp<\/a> on parin kilometrin mittainen niemi, aluksi korkea katajapensaiden valtaama harju, lopuksi matala ja kivikkoinen s\u00e4rkk\u00e4. K\u00e4velimme niemen k\u00e4rkeen, miss\u00e4 merimetsot olivat kansoittaneet erillisen pikkusaaren. Koko it\u00e4inen merialue n\u00e4ytti olevan t\u00e4ynn\u00e4 lep\u00e4ilevi\u00e4 vesilintuja: lapasotkia, mustalintuja ja alleja. L\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 rantaa n\u00e4imme silkkiuikun ja ristisorsia, s\u00e4rk\u00e4ll\u00e4 muutamia suosirrej\u00e4. Kaksi satakielt\u00e4 lauloi innokkaasti katajikossa.<\/p>\n

12.5.
\nSeuraava aamu oli edellist\u00e4 l\u00e4mpim\u00e4mpi, mutta sumut puuttuivat. Vilkasta hanhip\u00e4iv\u00e4\u00e4 enteillen paikalla y\u00f6pynyt valkoposkihanhiparvi nousi siivilleen aivan lintutornin vierest\u00e4. Etel\u00e4st\u00e4 tuli lis\u00e4\u00e4 hanhia koko ajan. L\u00e4hipellolla n\u00e4ytt\u00e4ytyiv\u00e4t mets\u00e4kauris ja kettu; kurjet huutelivat lahden takana.<\/p>\n

Poikkesin jututtamaan kalamiest\u00e4, joka p\u00e4ivysti pitk\u00e4n vapansa kanssa ojan varressa. Toiveissa kuului olevan iso s\u00e4yne, mielell\u00e4\u00e4n parikiloinen. Sy\u00f6tit olivat tyyppi\u00e4 on-off, sellaista kaliiperia, ett\u00e4 pikkusinttien kanssa ei tarvinnut v\u00e4rk\u00e4t\u00e4: katkarapuja ja turilaan toukkia! Viereiselle onkijalle n\u00e4ytti kelpaavan kotiin viet\u00e4v\u00e4ksi kymmensenttinen s\u00e4rki.<\/p>\n

Aamun paikallisista lintulajeista on mainittava erikseen merihanhi ja kottarainen. Parvi merihanhia laidunsi pellolla l\u00e4hell\u00e4 asuttua taloa; kottaraisia n\u00e4kyi yleisesti pihalintuna aivan kuin Suomessa vuosikymmeni\u00e4 sitten.<\/p>\n

Jatkoimme matkaa puolilta p\u00e4ivin. Ajatuksena oli varmistaa p\u00e4\u00e4sy Saarenmaan lautalle, joka ajaa toukokuussa vain kaksi tai kolme vuoroa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4. Onnistuimme loistavasti ja p\u00e4\u00e4simme jonon keulaan, seuraava Saarenmaalle menij\u00e4 ilmestyi vasta 45 minuutin kuluttua!<\/p>\n

Kiertelimme lauttasatamassa, jota parhaillaan ehostettiin EU-tuella. Erityisesti kuiville nostettu suurehko puualus<\/a> kiinnosti. Laiva oli tehnyt viimeiset matkansa j\u00e4rkytt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 kunnossa ja moneen kertaan paikattuna. Paikka-aineena oli k\u00e4ytetty mm. polyuretaania!<\/p>\n

Merimatkan aikana n\u00e4kyi useita vaihteleviin suuntiin lent\u00e4neit\u00e4 valkkariparvia, uimassa lapasotkia, mustalintuja ja erityisen runsaasti alleja. Saarenmaan puolella rehevyys oli silmiinpist\u00e4v\u00e4\u00e4 ja kes\u00e4ntulo pidemm\u00e4ll\u00e4 kuin naapurisaaressa.<\/p>\n

Anglan tuulimyllyill\u00e4 meininki h\u00e4iritsi varmaankin enemm\u00e4n meit\u00e4 kuin naakkaa, joka oli hyv\u00e4ksynyt suurimman myllyn yl\u00e4osan pes\u00e4paikakseen. Erikoinen kontrasti joka tapauksessa: historiallisia rakennuksia ja popmusiikkianupit kaakossa soitettuna.<\/p>\n

Vilkas hanhip\u00e4iv\u00e4 huipentui<\/a> illansuussa Kuressaaren sataman parkkipaikalla. Auto oli tuskin pys\u00e4htynyt, kun hanhia alkoi tulla merelt\u00e4 taivaan t\u00e4ydelt\u00e4, mutta hyv\u00e4ss\u00e4 j\u00e4rjestyksess\u00e4. Tavallisin muodostelma oli aura, mutta v\u00e4lill\u00e4 kaupungin yl\u00e4puolella viiletti pohjoiseen kahden kilometrin mittainen jono. Ihailimme n\u00e4yt\u00f6st\u00e4 yhdess\u00e4 hollantilaisen lintuharrastajan kanssa. H\u00e4n oli n\u00e4hnyt arktisten hanhien massamuuttoa ennenkin, mutta oli n\u00e4kem\u00e4st\u00e4\u00e4n yht\u00e4 haltioissaan kuin min\u00e4kin. Jossain v\u00e4liss\u00e4 kaveri kertoi koiransa l\u00f6yt\u00e4neen edellisen\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 Piispanlinnan l\u00e4helt\u00e4 avosetin pes\u00e4n.<\/p>\n

Y\u00f6pymispaikkamme oli vaihteeksi kodumajutus l\u00e4hell\u00e4 kaupungin keskustaa, erityisen edullinen ja todellakin kotoisa. Sujuvaa suomea puhunut is\u00e4nt\u00e4mme lainasi aamuksi kartan ja paljasti mielipaikkansa saaren l\u00e4nsiosassa. Kuulin harmikseni, ett\u00e4 oman suosikkipaikkani Tagarannan kyl\u00e4n l\u00e4hist\u00f6lle rakennettiin satamaa risteilyaluksille. Kehityst\u00e4 kaiketi, mutta se siit\u00e4 idyllisest\u00e4 kyl\u00e4ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4!<\/p>\n

Udo nimitti merimetsoa Viron kansallislinnuksi, mutta ei tainnut olla aivan tosissaan.<\/p>\n

13.5.
\nS\u00f6rven niemell\u00e4 tuntui liikkuvan pelkki\u00e4 suomalaisia, yhteens\u00e4 nelj\u00e4 autokuntaa. Odottamiani pikkutiiroja ei n\u00e4kynyt, mutta ik\u00e4\u00e4n kuin korvaukseksi jostain ilmestyi riuttatiira. \u00c4\u00e4ni her\u00e4tti huomioni, samoin tiiraksi suuri koko. Digiaikana laijinm\u00e4\u00e4rityksen varmistaminen oli helppoa: mustan nokan keltainen k\u00e4rki n\u00e4kyi selv\u00e4sti kuvassa.<\/p>\n

Ajoimme Kihelkonnan ohi Harilaidin niemelle mieless\u00e4 reipas k\u00e4velyretki majakalle. Mutta samoin kuin edellisell\u00e4 retkell\u00e4, harhauduimme viereiseen niemeen uuden lomakyl\u00e4n maisemiin. Kun tie sivusi meren rantaa, p\u00e4\u00e4simme ihailemaan l\u00e4hiet\u00e4isyydelt\u00e4 lep\u00e4ilev\u00e4\u00e4 valkoposkiparvea<\/a>. Osa linnuista k\u00e4vi kierroksilla, muutamat ruokailivat ja loput lep\u00e4siv\u00e4t. Muuttovire oli kova, sill\u00e4 jo parinkymmenen minuutin kuluttua parvi jatkoi oma-aloitteisesti matkaansa.<\/p>\n

Illalla k\u00e4velimme Piispanlinnan ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 ja kaupungilla. Keskustan hyvinhoidetut vanhat talot miellyttiv\u00e4t sellaisiin tottumattoman rovaniemel\u00e4isen silm\u00e4\u00e4. Moni muukin asia ja yksityiskohta ihastutti tai ihmetytti, esimerkiksi vodka-aiheiseksi somistettu R-kioskin n\u00e4yteikkuna<\/a>. Myytiink\u00f6h\u00e4n siell\u00e4 muutakin kuin ”Myllyn parasta”!<\/p>\n

Pari korttelinv\u00e4li\u00e4 keskustasta alkoi \u00e4\u00e4rimm\u00e4isten kontrastien maailma<\/a>. Toisin kuin Tallinnassa, t\u00e4\u00e4ll\u00e4 rikas ja k\u00f6yh\u00e4 saattoivat asua naapureina, samoin alkuper\u00e4inen virolainen ja ven\u00e4l\u00e4isen v\u00e4hemmist\u00f6n edustaja. Uuden Roomassaaren tien varrelta l\u00f6ytyi mielet\u00f6n palatsi valvontakameroineen ja kauko-ohjattavine portteineen.<\/p>\n

14.5.
\nEmadep\u00e4ev\u00e4n ohjelma alkoi vierailulla piispanlinnassa ja jatkui \u00e4itienp\u00e4iv\u00e4kahveilla Classic-kohvikissa. Matkalla lauttasatamaan poikkesimme Koguvan museokyl\u00e4ss\u00e4. Jututimme kahta opasta, jotka molemmat osoittautuivat loistavaa suomea puhuviksi tietopankeiksi. Saimme kuulla ihastelemiemme ruokokattojen kest\u00e4v\u00e4n parhaimmillaan jopa 50-60 vuotta! Museorakennusten l\u00e4mmityksest\u00e4 puhuttaessa opas kertoi, ett\u00e4 edellinen talvi oli ollut saarilla poikkeuksellisen kylm\u00e4, pakkasta enimmill\u00e4\u00e4n yli 20 astetta. Saarenmaalta mantereelle ja Hiidenmaalle ajettiin j\u00e4\u00e4tiet\u00e4. Koguvassa vierailee vuosittain n.14000 maksanutta k\u00e4vij\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Mantereelle p\u00e4\u00e4sty\u00e4mme suuntasimme Puhdun lehtoon. Se on aluskasvillisuudeltaan rehev\u00e4 vanha mets\u00e4, miss\u00e4 puut ovat p\u00e4\u00e4osin jaloja lehtipuita. Puhdun nimikkotammi<\/a> lienee suurin koskaan n\u00e4kem\u00e4ni puu, Puhtu M\u00e4nd puolestaan suurin m\u00e4nty. Lintutorni niemen nokassa oli kallellaan kuin Harilaidin kuuluisa majakka.<\/p>\n

Majoituimme Lihulan kyl\u00e4n hotelliin, miss\u00e4 n\u00e4ytti asuvan muitakin samoilla asioilla liikkuvia. Iltah\u00e4m\u00e4riss\u00e4 Keemun tornilta palannut Janne Henriksson kertoi vaikuttuneena valkoposkihanhien massoista. Sinne siis aamulla!<\/p>\n

15.5.
\nKeemussa hanhisouvi oli jo k\u00e4ynniss\u00e4: merelt\u00e4 ilmestyi parvi toisensa j\u00e4lkeen, yhteens\u00e4 tuhansia lintuja. Kaksi suomalaisornia oli ehtinyt paikalle ennen meit\u00e4. Toinen heist\u00e4, monena kev\u00e4\u00e4n\u00e4 Matsalussa k\u00e4ynyt arveli, ett\u00e4 kokoontumisvaihe oli viel\u00e4 k\u00e4ynniss\u00e4. Parhaimmillaan valkoposkien m\u00e4\u00e4r\u00e4 alueella nousee yli sadan tuhannen! Bonuksena p\u00e4\u00e4simme ihailemaan rannalle ilmestynytt\u00e4 mets\u00e4kaurista.<\/p>\n

Aamupalan j\u00e4lkeen k\u00e4vimme opastuskeskuksen takapihalla tarkistamassa kuvaajakollega Paavo Hamusen neuvoman kattohaikaran pes\u00e4n ja jatkoimme Haeskan tornille. Hanhien m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli t\u00e4\u00e4ll\u00e4kin moninkertaistunut viiden p\u00e4iv\u00e4n takaisen vierailumme j\u00e4lkeen. Kun merikotka pel\u00e4stytti linnut siivilleen, parvi valehtelematta pimensi auringon!<\/p>\n

Tarkoituksemme oli viett\u00e4\u00e4 retken viimeinen y\u00f6 Haapsalussa, mutta jonkin monip\u00e4iv\u00e4isen tapahtuman vuoksi kaikentasoiset majoituspaikat olivat tupaten t\u00e4ynn\u00e4. Jatkoimme pohjoiseen Roostan m\u00f6kkikyl\u00e4\u00e4n. M\u00f6kki oli hulppea ja ymp\u00e4rist\u00f6 mukavan n\u00e4k\u00f6ist\u00e4 m\u00e4ntymets\u00e4\u00e4, ranta kuin Yyteriss\u00e4.<\/p>\n

P\u00f6\u00f6saspea on Viron luoteisin niemennokka, hyv\u00e4 muutontarkkailupaikka. Linnujaam<\/a>, ”lintuasema” on pikkuruinen m\u00f6kki, joka oli sitten viime n\u00e4kem\u00e4n kunnostettu ja varustettu kamiinalla. Muuttoa on mahdollista tarkkailla miellytt\u00e4v\u00e4sti sis\u00e4tiloista.<\/p>\n

Illan viime valoilla kuvasin karvaisen vuokkokasvin<\/a>, jollaista en ollut aiemmin n\u00e4hnyt. Vieress\u00e4 hiekalla n\u00e4kyi pieni\u00e4 kraatereita, muurahaiskorennon toukan pyyntikuoppia,<\/p>\n

16.5.
\nMuuttoaikana Roostan m\u00f6kkikyl\u00e4 on lintuharrastajien suosiossa: joka toinen asukas ilmestyi aamupalalle suoraan maastosta kiikari kaulassa.<\/p>\n

Koska varsinainen turistikausi ei ollut viel\u00e4 alkanut, kaikki Virossa tapaamamme suomalaiset olivat lintuharrastajia! Muissa merkeiss\u00e4 etel\u00e4iseen naapuriin matkustaneita maanmiehi\u00e4 ja -naisia tapasimme vasta Tallinkin terminaalissa<\/a>.<\/p>\n

PS
\nVilkkaana hanhip\u00e4iv\u00e4n\u00e4 12.5. tapaamamme linnut n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t olleen tosimielell\u00e4 liikkeell\u00e4, sill\u00e4 seuraavan p\u00e4iv\u00e4n aikana Suomenlahdella laskettiin suuria valkoposkim\u00e4\u00e4ri\u00e4, esimerkiksi Virolahdella 41 000.
\n7\/2006<\/p>\n

lintukuviin<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

S\u00e4\u00e4 suosi alusta saakka: aurinko helotti ja Suomenlahti v\u00e4lkehti l\u00e4hes rasvatyynen\u00e4. Merikihun ja vasta reittiliikenteeseen asetetun Galaxyn lis\u00e4ksi muuta mainittavaa ei n\u00e4kynyt. Lentokent\u00e4lle ajoimme taksilla. Hinta sovittiin etuk\u00e4teen,150 kroonia. Kuski oli onneksi rehellinen eik\u00e4 huolinut h\u00e4nelle vahingossa tyrkytt\u00e4m\u00e4\u00e4ni sadan euron seteli\u00e4. Loistavaa suomea puhunut autovuokraamon edustaja luovutti k\u00e4ytt\u00f6\u00f6mme uudenkarhean Clion, mittarissa tuhat kilometri\u00e4. Otimme suunnan […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[],"class_list":["post-91","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-linnut"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/91","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=91"}],"version-history":[{"count":21,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/91\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4141,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/91\/revisions\/4141"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=91"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=91"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=91"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}