{"id":758,"date":"2014-06-18T13:56:25","date_gmt":"2014-06-18T10:56:25","guid":{"rendered":"http:\/\/www.veikkovasama.fi\/?p=758"},"modified":"2021-10-07T18:30:39","modified_gmt":"2021-10-07T15:30:39","slug":"pakkina-ja-lukkarina","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/?p=758","title":{"rendered":"Pakkina ja lukkarina"},"content":{"rendered":"<p><a href=\"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstikuvat\/nisulan_monttu.jpg\" rel=\"lightbox[14475]\"><img decoding=\"async\" title=\"Nisulan monttu 1960-luvulla\" src=\"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstikuvat\/nisulan_monttu.jpg\" alt=\"\" width=\"200\" height=\"x\"><\/a><\/p>\n<p>Niin kauan kuin muistan, syntym\u00e4kaupungissani Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4 on pelattu talvisin j\u00e4\u00e4kiekkoa ja kes\u00e4isin pes\u00e4palloa. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kaupungin palloilutarjonta on todella monipuolinen, mutta vanhat valtalajit ovat pit\u00e4neet pintansa.<\/p>\n<p>Omat muistikuvani ulottuvat 1950-luvun loppupuolelle, jolloin j\u00e4\u00e4kiekkoa pelattiin ulkokentill\u00e4. Maan ensimm\u00e4inen tekoj\u00e4\u00e4 valmistui Tampereelle v. 1956 ja j\u00e4\u00e4halli Tampereen MM-kisoihin v.1965. Viime vuosikymmenen talvia ajatellen tuntuu uskomattomalta, ett\u00e4&nbsp; j\u00e4\u00e4kiekkosarjat on pystytty pelaamaan luonnonj\u00e4ill\u00e4 Helsinki\u00e4 ja Turkua my\u00f6ten.<\/p>\n<p>Jyv\u00e4skyl\u00e4n kiekkoilun keskus oli Nisulan monttu, miss\u00e4 JyP pelasi ja harjoitteli. J\u00e4\u00e4kiekko-ottelut olivat interaktiivisia tilaisuuksia. Lumisateella yleis\u00f6 huolehti er\u00e4tauoilla kolaamisesta; pakkasella me junnupelaajat ahtauduimme l\u00e4mmittelem\u00e4\u00e4n kotijoukkueen pukukoppiin. Sis\u00e4maan pakkasraja taisi olla 25 astetta. Er\u00e4\u00e4ss\u00e4 pakkaspeliss\u00e4 tolppaan osunut kiekko halkesi!<\/p>\n<p>Kauden kohokohtia olivat Suomen Cupin avauskierroksen ottelut, joissa JyP sai vastaansa mestaruussarjassa pelaavan yhdistelm\u00e4n. Yleens\u00e4 vieraat keskittyiv\u00e4t hauskanpitoon ja pelasivat vain sen mit\u00e4 voittoon vaadittiin. Erityisen tarkkailun kohteena olivat p\u00e4\u00e4sarjapelaajien luistelutekniikka ja varustemuoti.<\/p>\n<p>Viel\u00e4 60-luvulla oli tavallista, ett\u00e4 suuri osa edustusjoukkuetta kokoontui sunnuntai-aamup\u00e4ivisin Harjun kent\u00e4lle pelailemaan pikkupoikien kanssa. J\u00e4\u00e4kiekkokulttuuri ilmeni sill\u00e4 tavoin, ett\u00e4 kaikki peliss\u00e4 mukana olleet p\u00e4\u00e4siv\u00e4t vuorollaan yritt\u00e4m\u00e4\u00e4n maalintekoa namusy\u00f6t\u00f6st\u00e4. Pelikavereista yksi voitti my\u00f6hemmin Jokereissa Suomen mestaruuden, toisen pelipaita riippuu Hippoksen hallin katossa.<\/p>\n<p>Kaikista mukana olleista ei kehittynyt t\u00e4htipelaajia tai sarjajyri\u00e4, mutta aivan varmasti j\u00e4\u00e4kiekon yst\u00e4vi\u00e4 ja pelin ymm\u00e4rt\u00e4ji\u00e4.<\/p>\n<p>* * *<\/p>\n<p>Kes\u00e4n suosikkilaji oli pes\u00e4pallo. Mestaruussarjassa esiintyi parhaimmillaan kolme jyv\u00e4skyl\u00e4l\u00e4isjoukkuetta, joista moninkertainen Suomen mestari <a href=\"http:\/\/www.jyvaskylankiri.fi\/\">Kiri<\/a> oli minun suosikkini. Harjun muhkurainen tai liejuinen nurmikentt\u00e4 toi pelitapahtumiin omat mausteensa ja sai vierasjoukkueen usein ep\u00e4toivon partaalle. Sateella kotipes\u00e4\u00e4n sy\u00f6ksynyt pelaaja oli pakko pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4, jotta liuku ei olisi jatkunut lyseon pihalle.<\/p>\n<p>Sarjapelit nurmikent\u00e4ll\u00e4 p\u00e4\u00e4ttyiv\u00e4t vuoteen 1967, jonka j\u00e4lkeen siirryttiin Hippoksen pes\u00e4pallostadionille. Pelialusta parani, mutta Harjun ainutlaatuista tunnelmaa ei en\u00e4\u00e4 tavoitettu.<\/p>\n<p>Entisin\u00e4 aikoina sy\u00f6tt\u00f6lautanen oli kiinni kotipes\u00e4n etureunassa, ja pomppuly\u00f6nti onnistui&nbsp; miltei kaikilta pelaajilta. Muistan tapauksen, jossa lukkari erehtyi nostamaan taktisen v\u00e4\u00e4r\u00e4n kent\u00e4n puolelle. Nopea\u00e4lyinen pelimies otti tarvittavat askeleet ja pamautti pallon ulos kakkosrajasta l\u00e4hestulkoon 90 asteen kulmassa.<\/p>\n<p>Polttolinjassa pelasi vain kolme miest\u00e4, pes\u00e4vahdit ja varsinainen polttaja. Sen sijaan koppareita oli kolme. Vaikka kentt\u00e4\u00e4 on sittemmin reilusti jatkettu, nykyisess\u00e4 ryhmityksess\u00e4 takakent\u00e4ll\u00e4 urakoi kaksi pelaajaa.<\/p>\n<p>Nisulan poikien pes\u00e4pallostadion sijaitsi rakentamattomalla tontilla Sopukadun ja Kortesuonkadun risteyksess\u00e4. L\u00e4pily\u00f6nti kolmospuolelta vei pallon paikkaan, miss\u00e4 auto karkasi kuskin hallinnasta ja sy\u00f6ksyi katsojien joukkoon MM-rallissa muutamia vuosia sitten.<\/p>\n<p>&#8221;N\u00e4pp\u00e4rin&#8221; pelit kiinnostivat my\u00f6s edustustason pelaajia. Esimerkiksi uransa alkuvaiheissa hyv\u00e4ll\u00e4 menestyksell\u00e4 sek\u00e4 j\u00e4\u00e4kiekkoa ett\u00e4 pes\u00e4palloa pelannut monilahjakkuus, varsinaisesti pikajuoksijana tunnettu Erik Gustafsson ilmestyi silloin t\u00e4ll\u00f6in paikalle ja pyysi p\u00e4\u00e4st\u00e4 mukaan peliin.<br \/>\n2\/2001<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Niin kauan kuin muistan, syntym\u00e4kaupungissani Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4 on pelattu talvisin j\u00e4\u00e4kiekkoa ja kes\u00e4isin pes\u00e4palloa. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kaupungin palloilutarjonta on todella monipuolinen, mutta vanhat valtalajit ovat pit\u00e4neet pintansa. Omat muistikuvani ulottuvat 1950-luvun loppupuolelle, jolloin j\u00e4\u00e4kiekkoa pelattiin ulkokentill\u00e4. Maan ensimm\u00e4inen tekoj\u00e4\u00e4 valmistui Tampereelle v. 1956 ja j\u00e4\u00e4halli Tampereen MM-kisoihin v.1965. Viime vuosikymmenen talvia ajatellen tuntuu uskomattomalta, ett\u00e4&nbsp; j\u00e4\u00e4kiekkosarjat [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[9],"tags":[14,17],"class_list":["post-758","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-jaakiekko-urheilu","tag-jyp","tag-jyvaskylan-kiri"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/758","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=758"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/758\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4088,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/758\/revisions\/4088"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=758"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=758"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=758"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}