{"id":746,"date":"2014-06-18T13:49:55","date_gmt":"2014-06-18T10:49:55","guid":{"rendered":"http:\/\/www.veikkovasama.fi\/?p=746"},"modified":"2021-11-26T10:19:11","modified_gmt":"2021-11-26T08:19:11","slug":"valikoivaa-huolta-monimuotoisuudesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/?p=746","title":{"rendered":"Valikoivaa huolta monimuotoisuudesta"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/a><\/p>\n

Yrit\u00e4n n\u00e4iss\u00e4 kirjoituksissani viimeiseen saakka v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 lukijoiden aliarvioimista. Toisinaan asiat pit\u00e4isi varmaankin muotoilla selvemmin ja ennen kaikkea monisanaisemmin. Esimerkiksi toissap\u00e4iv\u00e4n (13.3.07) postauksen viimeinen kappale ei ehk\u00e4 auennut kaikille lukijoille. Kirjoitin, ett\u00e4 tiettyihin uhanalaisiin k\u00e4\u00e4piin verrattuna susi ja ahma ovat Lapissa oikeasti uhanalaisia. Selit\u00e4n tarkemmin, mit\u00e4 ajoin takaa.<\/p>\n

Havainnot uhanalaisiksi luokitelluista k\u00e4\u00e4vist\u00e4 keskittyv\u00e4t l\u00e4hes taianomaisesti hakkuiden uhkaamille alueille. T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan tarkoita sit\u00e4, ett\u00e4 toteutuessaan hakkuut aiheuttavat automaattisesti n\u00e4iden k\u00e4\u00e4p\u00e4lajien h\u00e4vi\u00e4misen Suomen Lapista. Jos k\u00e4\u00e4pien tehoetsint\u00f6j\u00e4 kohdennettaisiin jo suojeltuihin metsiin, kokonaiskuva lajien esiintymisest\u00e4 ja uhananalaisuudesta muuttuisi merkitt\u00e4v\u00e4sti.<\/p>\n

K\u00e4\u00e4p\u00e4lajien uhanalaisuutta arvioitaessa on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 ottaa huomioon metsien suojelutilanne tarkasteltavalla alueella. Mets\u00e4-Lapissa se on hyv\u00e4, ellei erinomainen. Greenpeacen tyylill\u00e4 toimittaessa suojeluprosentit joko \u201cunohdetaan\u201d kokonaan tai kerrotaan metsien suojelutilanne koko Suomessa tai sopivasti valitulla suuralueella.<\/p>\n

Vastaavanlaiseen tarkoitushakuisuuteen on sorruttu my\u00f6s tutkijoiden ministeri Korkeaojalle osoittamassa vetoomuskirjeess\u00e4. Sen nelj\u00e4nness\u00e4 kappaleessa puhutaan luonnontilaisen kaltaisten metsien suojelutilanteesta pohjoisboreaalisella vy\u00f6hykkeell\u00e4 ja kauhistellaan, ett\u00e4 n\u00e4iden metsien osuus on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 en\u00e4\u00e4 14,5% alueen metsist\u00e4.<\/p>\n

Pohjois-boreaalinen vy\u00f6hyke kattaa suuren osan Lappia ja lis\u00e4ksi Kuusamon ja Kainuun. Suojeltaviksi vaaditut mets\u00e4t sijaitsevat valtaosin Mets\u00e4-Lapin mets\u00e4kasvillisuusvy\u00f6hykkeell\u00e4, miss\u00e4 vastaavalla tavalla laskettu suojeluprosentti lienee yli 40.<\/p>\n

Tutkijavetoomuksen keskeisen\u00e4 puuhamiehen\u00e4 esiintyv\u00e4 professori Ilkka Hanski on aiemmin arvioinut omien tutkimustensa perusteella, ett\u00e4 n. 10 % suojelutaso riitt\u00e4\u00e4 turvaamaan mets\u00e4luonnon monimuotoisuuden s\u00e4ilymisen. Hanski itse tai kukaan muukaan ei tiet\u00e4\u00e4kseni ole suostunut kertomaan, miksi Mets\u00e4-Lapin yli nelj\u00e4 kertaa korkeampi suojelutaso ei t\u00e4h\u00e4n riit\u00e4.<\/p>\n

Yhdistin kartalle kasvillisuusvy\u00f6hykkeet, kiistamets\u00e4t (punaiset) ja suojeluelueet (vihre\u00e4t). Valitettavasti suojelualuekartta katkeaa; pohjoiseen ment\u00e4ess\u00e4 vihre\u00e4 v\u00e4ri lis\u00e4\u00e4ntyy entisest\u00e4\u00e4n, etel\u00e4\u00e4 kohti v\u00e4henee.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Tutkijavetoomuksessa kiistanalaisista metsist\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n samassa tarkoituksessa nelj\u00e4\u00e4 laatum\u00e4\u00e4rett\u00e4: puhutaan luonnonmetsist\u00e4, luonnontilaisista metsist\u00e4, luonnontilaisen kaltaisista metsist\u00e4 ja koskemattomasta mets\u00e4luonnosta. Vain luonnontilaisen kaltainen mets\u00e4 m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n tarkemmin: se on mets\u00e4, jonka puusto on yli 140-vuotias ja joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 \u201cluonnontilaisuutta indikoivia elementtej\u00e4\u201d.<\/p>\n

Joitakin viikkoja sitten televisiossa esitetyss\u00e4 luontoaktivismin vaiheita esittelev\u00e4ss\u00e4 ohjelmassa n\u00e4ytettiin, kuinka t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n mets\u00e4aktivistit arvioivat mets\u00e4n luonnontilaisuutta l\u00f6yt\u00e4miens\u00e4 indikaattorik\u00e4\u00e4pien perusteella. Tapahtumapaikkana oli Inarin kuuluisa Kessi, joka Suomen luonnonsuojeluliiton 26.10.2005 julkaiseman tiedotteen<\/a> mukaan on \u201cEuroopan laajimpia luonnontilaisia m\u00e4ntymets\u00e4er\u00e4maita\u201d.<\/p>\n

Kun retkeilin 1980-luvun lopulla Er\u00e4maaliikkeen aktivistina ensi kertaa Kessin alueella, mets\u00e4t tuottivat pahan pettymyksen. Minulle aihkit, maapuut ja pystykelot ovat aina olleet k\u00e4\u00e4pi\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mpi\u00e4 luonnontilaisen vanhan mets\u00e4n tunnusmerkkej\u00e4, mutta Kessist\u00e4 nimenomaan kelot n\u00e4yttiv\u00e4t puuttuvan l\u00e4hes kokonaan. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n el\u00e4v\u00e4 puusto ei ollut erityisen j\u00e4re\u00e4\u00e4. Koska olin kes\u00e4aikaan liikkeell\u00e4, kantoja ei voinut olla huomaamatta. Lis\u00e4ksi osuin savottarakennusten raunioihin.<\/p>\n

Tapio Tynyksen toimittamassa v. 2000 julkaistussa kirjassa V\u00e4ts\u00e4ri – er\u00e4maa j\u00e4rven takana kerrotaan, ett\u00e4 norjalais-englantilainen Atif osti v.1915 konsessiokauppana mets\u00e4hallitukselta Inarin Paatsjoen vesist\u00f6alueelta 2 miljoonaa tukkia, jotka oli hakattava 15 vuoden aikana. Kessin alue tuli n\u00e4iden hakkuiden piiriin talvella 1929-30. Muistona massiivisesta savotasta ovat kymmenet k\u00e4mp\u00e4nrauniot ja kannot. M\u00e4\u00e4r\u00e4mittaharsinta j\u00e4tti Kessin mets\u00e4kuvaan pysyv\u00e4t merkkins\u00e4, ja huomattava osa alueen j\u00e4reist\u00e4 keloista kaadettiin polttopuiksi.<\/p>\n

Saksan Greenpeacen kampanjak\u00e4ytt\u00f6\u00f6n loppukes\u00e4ll\u00e4 2005 kirjoittamassaan lausunnossa Ilkka Hanski mm. julistaa professorin arvovallalla, ett\u00e4 laajamittainen teollinen mets\u00e4talous aloitettiin Yl\u00e4-Lapissa vasta toisen maailmansodan j\u00e4lkeen! Professori Hanski on arvostettu tutkija, jonka ei ehk\u00e4 kannattaisi vaarantaa mainettaan t\u00e4m\u00e4ntasoisilla lausunnoilla tai ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n osallistumisella Greenpeacen keinoiltaan perin kyseenalaiseen kampanjointiin.<\/p>\n

Monimuotoisuuskysymykseen palatakseni: luonnonsuojelualueilla k\u00e4\u00e4v\u00e4t ovat turvassa, mutta ahmalle ja sudelle Lapin suojelualueet eiv\u00e4t tarjoa mink\u00e4\u00e4nlaista turvaa. Porotalous on ainoa elinkeino, jonka ei k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tarvitse v\u00e4litt\u00e4\u00e4 suojelualueiden rajoista. Petoel\u00e4inten vainoaminen ja laidunnuksen ymp\u00e4rist\u00f6vaikutukset ovat p\u00e4\u00e4asiallinen syy siihen, ett\u00e4 kansainv\u00e4lisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) luokituksessa Lapin kansallispuistoja ei pidet\u00e4 varsinaisina luonnonsuojelualueina.<\/p>\n

Ja viel\u00e4 lopuksi: Esitetyist\u00e4 vastav\u00e4itteist\u00e4 huolimatta pid\u00e4n itse\u00e4ni luonnonsuojelijana, ja olen aikanaan tehnyt hartiavoimin t\u00f6it\u00e4 Lapin metsien puolesta. Toivon hartaasti, ett\u00e4 yksimielisyys kiistametsien suojelemisesta saavutetaan, riitely loppuu ja kaikki voivat olla tyytyv\u00e4isi\u00e4.<\/p>\n

Valitettavasti olen nykyisten aktivistien kanssa eri mielt\u00e4 keinoista, joilla tavoitteeseen tulisi pyrki\u00e4. Erityisen vastenmielien\u00e4 pid\u00e4n Greenpeacen tapaa levitt\u00e4\u00e4 Lapin mets\u00e4asioista ulkomaille virheellist\u00e4 tietoa. Lis\u00e4ksi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 sovun saavuttaminen ei edes ole kaikkien toimijoiden tavoitteena.
\n3\/2007<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Yrit\u00e4n n\u00e4iss\u00e4 kirjoituksissani viimeiseen saakka v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 lukijoiden aliarvioimista. Toisinaan asiat pit\u00e4isi varmaankin muotoilla selvemmin ja ennen kaikkea monisanaisemmin. Esimerkiksi toissap\u00e4iv\u00e4n (13.3.07) postauksen viimeinen kappale ei ehk\u00e4 auennut kaikille lukijoille. Kirjoitin, ett\u00e4 tiettyihin uhanalaisiin k\u00e4\u00e4piin verrattuna susi ja ahma ovat Lapissa oikeasti uhanalaisia. Selit\u00e4n tarkemmin, mit\u00e4 ajoin takaa. Havainnot uhanalaisiksi luokitelluista k\u00e4\u00e4vist\u00e4 keskittyv\u00e4t l\u00e4hes taianomaisesti hakkuiden […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-746","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-luonto-luonnonsuojelu"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/746","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=746"}],"version-history":[{"count":23,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/746\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4145,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/746\/revisions\/4145"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=746"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=746"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=746"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}