{"id":744,"date":"2014-06-18T13:49:04","date_gmt":"2014-06-18T10:49:04","guid":{"rendered":"http:\/\/www.veikkovasama.fi\/?p=744"},"modified":"2021-11-26T10:19:55","modified_gmt":"2021-11-26T08:19:55","slug":"greenpeace-valehtelee-pyhittaako-tarkoitus-keinot","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/?p=744","title":{"rendered":"Greenpeace valehtelee &#8211; pyhitt\u00e4\u00e4k\u00f6 tarkoitus keinot?"},"content":{"rendered":"<p><a href=\"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstikuvat\/kahlslag.jpg\" rel=\"lightbox[14475]\"><img decoding=\"async\" title=\"Gp valehteli saksalaisille\" src=\"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstikuvat\/kahlslag.jpg\" alt=\"\" width=\"200\" height=\"x\"><\/a><\/p>\n<p>Valokuvassa n\u00e4kyy yksin\u00e4inen kitukasvuinen m\u00e4nty, taustanaan kilometrien laajuinen tasainen lumilakeus. Kuvatekstiss\u00e4 kerrotaan, ett\u00e4 kyseess\u00e4 on &#8221;Kahlschlag am nordfinnischen Peurakairasee&#8221;, avohakkuu pohjoissuomalaisen Peurakairanj\u00e4rven rannalla.<\/p>\n<p>Jokainen v\u00e4h\u00e4nkin Lapin luonnossa liikkunut n\u00e4kee heti, ett\u00e4 kuvan etualalla ei ole avohakkuu, vaan avosuo. Suon takana on j\u00e4rvi, jonka vastaranta erottuu kapeana nauhana kaukana horisontissa. Peurakairanj\u00e4rvi kuvassa ei kuitenkaan ole eik\u00e4 voisikaan olla, sill\u00e4 sen nimist\u00e4 j\u00e4rve\u00e4 ei l\u00f6ydy kartalta, ei ole olemassakaan. Erno Paasilinnaa lainatakseni yksi valokuva valehtelee enemm\u00e4n kuin tuhat sanaa &#8211; jos niin halutaan. Kun Greenpeacen Saksaan suunnatusta Yl\u00e4-Lappi -propagandasta on kyse, haluja ei ole syyt\u00e4 ep\u00e4ill\u00e4.<\/p>\n<p>Kuva liittyy Greenpeace Magazin -lehden numerossa 6\/2005 otsikolla <i>Papier <\/i>julkaistuun laajaan artikkeliin, jonka varsinaisena aiheena on paperin kulutuksen kasvu ja kierr\u00e4tyspaperin osuus. Tekstin suomalaisittain kiinnostava Yl\u00e4-Lappia sivuava osuus sis\u00e4ltyy netist\u00e4 l\u00f6ytyv\u00e4\u00e4n artikkelin suppeaan versioon.<\/p>\n<p>Greenpeacen propagandaa jo muutaman vuoden ajan v\u00e4ritt\u00e4nyt saamelaispoliittinen n\u00e4k\u00f6kulma on t\u00e4ll\u00e4kin kertaa vahvasti esill\u00e4. Paikallisena saamelaisasiantuntijana esiintyy inarilainen toimittaja Ritva Torikka-Gelencser. H\u00e4n mm. v\u00e4itt\u00e4\u00e4 suomalaisten mets\u00e4konsernien hakkaavan hallituksen suostumuksella paljaaksi Euroopan viimeiset aarniomets\u00e4t:<\/p>\n<blockquote><p>&#8221;Ritva Torikka-Gelencs\u00e9r, die Sprecherin des Rates der Sami, ist entsetzt, wie skrupellos die finnischen Holzkonzerne in Eintracht mit der Regierung vorgehen: Sie rauben uns unser Land und schlagen die letzten Urw\u00e4lder Europas kahl.&#8221;<\/p><\/blockquote>\n<p><span style=\"font-family: Verdana,Arial,Helvetica,sans-serif;\"> Jatko on yht\u00e4 paksua: <\/span><\/p>\n<blockquote><p><span style=\"font-family: Verdana,Arial,Helvetica,sans-serif;\">&#8221;Mit jedem Baum, der im Norden Finnlands gef\u00e4llt wird, schrumpft der Lebensraum der rund 7000 Sami, die bis heute traditionell von der Rentierzucht leben.&#8221;<\/span><\/p><\/blockquote>\n<p>Verrataanpa syv\u00e4kurkun &#8221;tietoja&#8221; tosiasioihin. Suomen n.7000 saamelaisesta asuu saamelaisten kotiseutualueella n.4000. Elinkeinorakenne on muuttunut Yl\u00e4-Lapissa l\u00e4hestulkoon samaa vauhtia kuin muualla Suomessa: ty\u00f6ik\u00e4isist\u00e4 saamelaisista t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 alle 10 % on poronhoitajia. Vuonna 1948 luku oli 67.4 % ja v.1984 33.4 %.<\/p>\n<p>Saamelaistoimikunnan mietinn\u00f6n (OM 3.12.2001) selvitysosan sivulla 83 saamelaisv\u00e4est\u00f6n t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n tilannetta kuvataan seuraavasti:<\/p>\n<blockquote><p>&#8221;Luontaiselinkeinojen pienest\u00e4 tuottavuudesta ja pysyvien ty\u00f6paikkojen puutteesta johtuen saamelaisv\u00e4est\u00f6n toimeentulo pohjautuu yh\u00e4 enenev\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin tilap\u00e4isiin palkkat\u00f6ihin ja yhteiskunnan tulonsiirtoihin. Yh\u00e4 suurempi osuus my\u00f6s saamelaisista saa toimeentulonsa t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 my\u00f6s yhteiskunnan tulonsiirroista kuten ty\u00f6tt\u00f6myyskorvauksista ja el\u00e4kkeist\u00e4, esim. Utsjoella vuonna 1999 n. 29%, Inarissa ja Enonteki\u00f6ll\u00e4 vajaat 35%.&#8221;<\/p><\/blockquote>\n<p>Ritva Torikka-Gelencserin osuus p\u00e4\u00e4ttyy tiukkaan vaatimukseen:<\/p>\n<blockquote><p>&#8221;Greenpeace fordert daher, wenigstens die wertvollsten etwa 90.000 Hektar Urw\u00e4lder in Lappland unter Schutz zu stellen. Gelingt dies nicht, w\u00fcrde der Verlust dieser Natursch\u00e4tze nicht nur das indigene Volk der Sami in seiner Existenz gef\u00e4hrden, sondern auch mehr als 500 vom Aussterben bedrohte Tier- und Pflanzenarten. Sie alle fielen dem Papierhunger der Industriestaaten zum Opfer.&#8221;<\/p><\/blockquote>\n<p>Puhe 500 el\u00e4in- ja kasvilajia uhkaavasta sukupuutosta perustuu virheelliseen olettamukseen, jonka mukaan suojeluvaatimusten kohteena oleva yhteens\u00e4 90 000 hehtaarin mets\u00e4alue koostuu kirjaimellisesti Inarin viimeisist\u00e4 er\u00e4maametsist\u00e4. N\u00e4inh\u00e4n ei todellakaan ole, sill\u00e4 Inarin &#8221;ensimm\u00e4iset&#8221; er\u00e4maamets\u00e4t ovat olleet suojeltuna jo pitk\u00e4\u00e4n. Mutta sit\u00e4 Greenpeace ei tietenk\u00e4\u00e4n saksalaisille kerro.<\/p>\n<p>Osatotuudet ja valehtelu ovat leimanneet alusta asti Greenpeacen johdolla k\u00e4yty\u00e4 Yl\u00e4-Lappi -kampanjaa. Olen ihmeekseni joutunut havaitsemaan, kuinka sinisilm\u00e4isen kritiikitt\u00f6m\u00e4sti Greenpeacen toimintaan Suomessa suhtaudutaan, esimerkkin\u00e4 vaikkapa er\u00e4\u00e4t julkisuudessa asiaan kantaa ottaneet Vihre\u00e4n liiton kansanedustajat. Vai onko niin, ett\u00e4 &#8221;meid\u00e4n puolellamme&#8221; tai &#8221;hyv\u00e4ll\u00e4 asialla&#8221; oleva ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4rjest\u00f6 saakin valehdella ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kyseenalaisia keinoja?<\/p>\n<p>PS<br \/>\nGreenpeace Magazin -lehden artikkelista ja\/tai siihen liittyv\u00e4st\u00e4 kuvahuijauksesta kerrottiin Suomessa 31.10.2005 ainakin kolmessa paikassa: Lapin Kansassa, Outoa Taigaa -blogissa ja Suomi24 -keskustelufoorumilla. Blogista ja foorumilta p\u00e4\u00e4si linkki\u00e4 klikkaamalla Greenpeace Magazinin verkkosivuille. Liikenne oli sen verran vilkasta, ett\u00e4 j\u00e4rjest\u00f6n maineen kannalta \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen kiusallinen kuva h\u00e4visi iltap\u00e4iv\u00e4n aikana lehden nettisivuilta.<br \/>\n11\/2005<br \/>\n<a href=\"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/?p=1720\">Auf Deutsch<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Valokuvassa n\u00e4kyy yksin\u00e4inen kitukasvuinen m\u00e4nty, taustanaan kilometrien laajuinen tasainen lumilakeus. Kuvatekstiss\u00e4 kerrotaan, ett\u00e4 kyseess\u00e4 on &#8221;Kahlschlag am nordfinnischen Peurakairasee&#8221;, avohakkuu pohjoissuomalaisen Peurakairanj\u00e4rven rannalla. Jokainen v\u00e4h\u00e4nkin Lapin luonnossa liikkunut n\u00e4kee heti, ett\u00e4 kuvan etualalla ei ole avohakkuu, vaan avosuo. Suon takana on j\u00e4rvi, jonka vastaranta erottuu kapeana nauhana kaukana horisontissa. Peurakairanj\u00e4rvi kuvassa ei kuitenkaan ole eik\u00e4 [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7,10],"tags":[],"class_list":["post-744","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-luonto-luonnonsuojelu","category-saamelais-ja-poropolitiikka"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/744","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=744"}],"version-history":[{"count":11,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/744\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4146,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/744\/revisions\/4146"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=744"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=744"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=744"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}