{"id":738,"date":"2014-06-18T13:46:40","date_gmt":"2014-06-18T10:46:40","guid":{"rendered":"http:\/\/www.veikkovasama.fi\/?p=738"},"modified":"2021-11-25T17:07:10","modified_gmt":"2021-11-25T15:07:10","slug":"lapin-metsasodan-historiaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/?p=738","title":{"rendered":"Lapin mets\u00e4sodan historiaa"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/a><\/p>\n

Lapin metsist\u00e4 on riidelty pitk\u00e4\u00e4n. Esimerkiksi Suomen Luonto -lehden numero 3\/1970 tulkittiin mets\u00e4ammattilaisten piiriss\u00e4 avoimeksi sodanjulistukseksi. Yl\u00e4-Lappiin rajautuneena mets\u00e4kiista nousi ensi kertaa otsikoihin kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1987, kun joukko etel\u00e4suomalaisia asianharrastajia maalasi iskulauseita ja symboleja Paatsjoen siltaan. Kessist\u00e4 alkanut konflikti laajeni yli rajojensa ja johti er\u00e4maakomitean perustamiseen. V.1991 vahvistettu er\u00e4maalaki oli vakava yritys ratkaista pysyv\u00e4sti kiista maamme pohjoisimpien talousmetsien k\u00e4yt\u00f6st\u00e4. Kuten tiedet\u00e4\u00e4n, tavoite ei toteutunut.<\/p>\n

Komiteasta k\u00e4r\u00e4j\u00e4saliin<\/p>\n

Mets\u00e4kiistan kipupisteet ja osapuolet ovat muuttuneet vuosien varrella. Laajapohjaisessa er\u00e4maakomiteassa luonnonsuojelua edustivat Suomen luonnonsuojeluliitto ja Er\u00e4maaliike, Sll tosin liittoutuneena Mets\u00e4hallituksen ja ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n kanssa. Luonto-Liiton aktiivinen rooli metsien suojelussa k\u00e4ynnistyi Kessi\u00e4 seuranneessa Talaskangas -aktiossa. N\u00e4ihin aikoihin Greenpeace vasta aloitteli toimintaansa Suomessa.<\/p>\n

My\u00f6s poromiehill\u00e4 ja saamelaispoliitikoilla oli er\u00e4maakomiteassa edustajansa, mutta luonnonsuojelijoiden pettymykseksi hakkuut eiv\u00e4t heit\u00e4 siin\u00e4 vaiheessa kiinnostaneet. Kun k\u00e4r\u00e4j\u00e4kierros k\u00e4ynnistyi kaksi vuotta er\u00e4maalain s\u00e4\u00e4t\u00e4misen j\u00e4lkeen, aiheena olivat saamelaisporomiesten ihmisoikeudet (joita Mets\u00e4hallituksen hakkuiden v\u00e4itettiin loukkaavan). Tuomioistuimet korkeinta oikeutta my\u00f6ten k\u00e4sitteliv\u00e4t kanteen, mutta eiv\u00e4t kielt\u00e4neet Mets\u00e4hallitusta jatkamasta hakkuita. Saamelaisosapuoli vei asian v.1995 YK:n ihmisoikeuskomitean k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4ksi – yht\u00e4 laihoin tuloksin. Viisi vuotta my\u00f6hemmin hakkuista valitettiin uudelleen, ja lopullinen tuomio saatiin t\u00e4m\u00e4n vuoden kev\u00e4\u00e4ll\u00e4: sek\u00e4\u00e4n ei ole saamelaisosapuolen toiveiden mukainen. On syyt\u00e4 todeta, ett\u00e4 k\u00e4r\u00e4j\u00f6inti ja YK:n komitealle tehty valitus ovat puhtaasti saamelaisten toimintaa, jolla ei ole luonnonsuojelullisia tavoitteita.<\/p>\n

Greenpeacen mukaantulo kuumensi tunteet<\/p>\n

Lapin kolmekymment\u00e4vuotisen mets\u00e4sodan toistaiseksi kiivain kahakka k\u00e4ytiin kuluvan vuoden kev\u00e4\u00e4ll\u00e4. Toimeenpanevaksi voimaksi oli nyt noussut ylikansallinen ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4rjest\u00f6 Greenpeace, joka kertoi tulleensa Inariin joidenkin saamelaisporomiesten kutsumana. Muita toimintaan n\u00e4kyv\u00e4sti osallistuneita tahoja olivat mm. mets\u00e4alan ty\u00f6ntekij\u00f6iden etuj\u00e4rjest\u00f6t, Saamelaisk\u00e4r\u00e4j\u00e4t ja Suomen luonnonsuojeluliitto. Greenpeace nimesi liittolaisekseen my\u00f6s WWF Suomen, mutta sen antama tuki oli ”hiljaista” ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 n\u00e4kym\u00e4t\u00f6nt\u00e4. Profiilin pit\u00e4minen matalana on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, koska Kemij\u00e4rven tehtaalleen puuta mm. Yl\u00e4-Lapista hankkiva Stora Enso kuuluu WWF Suomen p\u00e4\u00e4tukijoihin.<\/p>\n

Tilanne alkoi nopeasti kuumentua Stora Enson ilmoitettua 7.3. lopettavansa kiista-alueilta hakatun puun ostamisen. P\u00e4\u00e4t\u00f6ksen taustalla oli Stora Enson ulkomaisiin asiakkaisiin kohdistunut Greenpeacen organisoima painostus. Mets\u00e4hallitus reagoi Stora Enson ratkaisuun keskeytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 hakkuut kyseisill\u00e4 alueilla.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 johti paikallisiin vastatoimiin: suuri joukko inarilaisia allekirjoitti kunnan alullepaneman kansalaisaddressin, jossa vaadittiin Greenpeacen poistumista alueelta. Jo aiemmin talvella julkaistu Mets\u00e4ntutkimuslaitoksen selvitys osoitti Yl\u00e4-Lapin asukkaiden selv\u00e4n enemmist\u00f6n toivovan, ett\u00e4 mets\u00e4riidat ratkottaisiin ilman ulkopuolisiksi koettujen tahojen – nimelt\u00e4 mainittiin Greenpeace ja EU – sotkeutumista asiaan.<\/p>\n

Mist\u00e4 lopulta kiistell\u00e4\u00e4n?<\/p>\n

Kev\u00e4\u00e4n aikana tapahtumia seuranneilla oli tilaisuus havaita, ett\u00e4 k\u00e4sitykset ja tulkinnat Yl\u00e4-Lapin kiistan todellisista syist\u00e4 vaihtelevat laajasti. Greenpeace ja Suomen luonnonsuojeluliitto korostivat helmikuussa Helsingiss\u00e4 j\u00e4rjestetyss\u00e4 seminaarissa vanhojen metsien merkityst\u00e4 porojen laitumina. ”Luppomets\u00e4t” julistettiin kampanjan tarkoitusperi\u00e4 palvelevasti porojen t\u00e4rkeimmiksi talvikauden laidunmaiksi ja niiden hakkuut keskeiseksi syyksi Yl\u00e4-Lapin porotalouden ongelmiin. Esimerkiksi 24.3. p\u00e4iv\u00e4tyss\u00e4 yhteisess\u00e4 kannanotossaan Greenpeace ja Sll julistivat, ett\u00e4 koko ”mets\u00e4kiistan ytimess\u00e4 on laidunten riitt\u00e4vyys”. Samalla j\u00e4rjest\u00f6t vakuuttivat tukevansa Saamelaisk\u00e4r\u00e4jien ratkaisuehdotuksia mets\u00e4kiistaan.<\/p>\n

Poroa ja poronhoitoa ly\u00f6m\u00e4aseenaan k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t sulkevat silm\u00e4ns\u00e4 silt\u00e4 tosiasialta, ett\u00e4 laiduntilanne voi olla (ja on) kehno my\u00f6s mets\u00e4taloudelta s\u00e4\u00e4styneiss\u00e4 paliskunnissa. Siksi laidunongelmien yhteist\u00e4 nimitt\u00e4j\u00e4\u00e4 on syyt\u00e4 etsi\u00e4 porotalouden omasta toiminnasta eli ylimitoitetuista porokarjoista.<\/p>\n

Saamelaisk\u00e4r\u00e4jien puheenjohtaja Pekka Aikio totesi maaherra Hannele Pokan koollekutsumassa ns. py\u00f6re\u00e4n p\u00f6yd\u00e4n neuvottelussa 23.3, ett\u00e4 ”Inarin mets\u00e4kiistassa on kyse Yl\u00e4-Lapin valtionmaiden hallinnasta”. Ja ett\u00e4 maank\u00e4ytt\u00f6kiistat jatkuvat, kunnes Suomi ratkaisee saamelaisten kotiseutualueen maakysymyksen (saamelaisosapuolen vaatimalla tai hyv\u00e4ksym\u00e4ll\u00e4 tavalla).<\/p>\n

Yll\u00e4tt\u00e4en paikalle ilmestynyt mets\u00e4vastaava Phil Aikman kuumensi neuvottelun ilmapiiri\u00e4 kertomalla, ett\u00e4 Greenpeace oli kehottanut Stora Enson eurooppalaisia asiakkaita boikotoimaan paperia, joka on valmistettu Inarin laidunmetsist\u00e4 hakatuista puista.<\/p>\n

Pohjoiset luonnonsuojelijat pahoittelivat julkilausumassaan 10.4, ett\u00e4 kiistely on painottunut poro- ja mets\u00e4talouteen: ”On unohdettu, ett\u00e4 riidan keskipisteen\u00e4 on alueita, jotka ovat koko Euroopan mittakaavassa poikkeuksellisen hienoja ja harvinaisen laajoja er\u00e4maisia mets\u00e4alueita…”<\/p>\n

Poromiesten enemmist\u00f6 hylk\u00e4si tarjouksen<\/p>\n

Kun Inarin paliskuntien enemmist\u00f6 hylk\u00e4si kes\u00e4kuun alussa viimeisimm\u00e4n kompromissiesityksen, Mets\u00e4hallitus ilmoitti jatkavansa hakkuita alkuper\u00e4isten suunnitelmien mukaan. Juuri t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 vallitseva rauhantila j\u00e4\u00e4nee tilap\u00e4iseksi, sill\u00e4 Greenpeace k\u00e4ynnist\u00e4nee vastatoimensa Keski-Euroopan kes\u00e4lomakauden p\u00e4\u00e4tytty\u00e4.<\/p>\n

On syyt\u00e4 kysy\u00e4, mit\u00e4 viimeisimm\u00e4ll\u00e4 k\u00e4rh\u00e4m\u00e4ll\u00e4 lopulta saavutettiin. Ellei muuta, niin ainakin katkeruutta ja ep\u00e4luuloa. Inarin kunnan asukkaat riitely jakoi kyr\u00e4ileviin leireihin: vaikka ei itse poromies tai metsuri olisikaan, puolueettomaksi asiassa on vaikea j\u00e4tt\u00e4yty\u00e4. Toisaalta rivit repeiliv\u00e4t my\u00f6s rintamien sis\u00e4ll\u00e4, niin poromiesten, saamelaisten kuin luonnonsuojelijoidenkin keskuudessa.<\/p>\n

Muitakin seurauksia kev\u00e4\u00e4n tapahtumilla oli. Mets\u00e4sektorin ja sen taustavoimien \u00e4\u00e4nenpainot kovenivat, mit\u00e4 osaltaan todistaa kahdesta suunnasta painostetun Mh:n ilmoitus paluusta l\u00e4ht\u00f6ruutuun. Ns. dialogiprosessin tuloksena syntynyt Mets\u00e4hallituksen oma pohjoisten metsien lis\u00e4suojelup\u00e4\u00e4t\u00f6s (ei koske Yl\u00e4-Lappia) on uhattu kaataa eduskunnassa.<\/p>\n

Mit\u00e4 itse ajattelen?<\/p>\n

Totta kai haluaisin, ett\u00e4 j\u00e4ljell\u00e4 olevat vanhat mets\u00e4t s\u00e4\u00e4stett\u00e4isiin hakkuilta. Toisaalta suojeluvaatimusten vastustaminen on sik\u00e4li ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 l\u00e4hes puolet Inarin metsist\u00e4 on jo nyt suojeltu. Olen surullisena seurannut olemassa olevien suojelualueiden v\u00e4h\u00e4ttely\u00e4 mm. sill\u00e4 perusteella, ett\u00e4 niiden mets\u00e4t ovat v\u00e4\u00e4r\u00e4nlaisia tai ett\u00e4 ne sijaitsevat v\u00e4\u00e4riss\u00e4 paikoissa.<\/p>\n

Luonnonsuojelijoiden teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on muistuttaa luonnon itseisarvosta ja ainutlaatuisuudesta. Jos emme pysty perustelemaan lis\u00e4suojelun tarvetta omilla argumenteillamme ja tosiasioissa pit\u00e4ytyen, mielest\u00e4ni on parempi tyyty\u00e4 tilanteeseen kuin turvautua kyseenalaisiin keinoihin. Metsien suojelusta aidosti kiinnostuneille riitt\u00e4\u00e4 ty\u00f6sarkaa Etel\u00e4-Suomessa.<\/p>\n

En hyv\u00e4ksy Greenpeacen toimintatapoihin kuuluvaa konfliktihakuisuutta, virheellisen tiedon levitt\u00e4mist\u00e4<\/a> ja h\u00e4rski\u00e4 ulkomaankortilla pelaamista. Pid\u00e4n valitettavana ja lyhytn\u00e4k\u00f6isen\u00e4, ett\u00e4 ”oma” j\u00e4rjest\u00f6ni Suomen luonnonsuojeluliitto l\u00e4hti mukaan Greenpeacen johdolla k\u00e4ytyyn kampanjaan.<\/p>\n

Kirjoitettu 8\/2005, julkaistu Luontokuva -lehdess\u00e4 3\/2005<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Lapin metsist\u00e4 on riidelty pitk\u00e4\u00e4n. Esimerkiksi Suomen Luonto -lehden numero 3\/1970 tulkittiin mets\u00e4ammattilaisten piiriss\u00e4 avoimeksi sodanjulistukseksi. Yl\u00e4-Lappiin rajautuneena mets\u00e4kiista nousi ensi kertaa otsikoihin kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1987, kun joukko etel\u00e4suomalaisia asianharrastajia maalasi iskulauseita ja symboleja Paatsjoen siltaan. Kessist\u00e4 alkanut konflikti laajeni yli rajojensa ja johti er\u00e4maakomitean perustamiseen. V.1991 vahvistettu er\u00e4maalaki oli vakava yritys ratkaista pysyv\u00e4sti kiista maamme […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-738","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/738","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=738"}],"version-history":[{"count":17,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/738\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4110,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/738\/revisions\/4110"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=738"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=738"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=738"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}