{"id":736,"date":"2014-06-18T13:45:51","date_gmt":"2014-06-18T10:45:51","guid":{"rendered":"http:\/\/www.veikkovasama.fi\/?p=736"},"modified":"2021-11-25T17:07:37","modified_gmt":"2021-11-25T15:07:37","slug":"10-vuotta-eramaalain-saatamisesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/?p=736","title":{"rendered":"Kymmenen vuotta er\u00e4maalain s\u00e4\u00e4t\u00e4misest\u00e4"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/a><\/p>\n

Paatsjoen sillan maalaaminen nosti Inarij\u00e4rven it\u00e4puolella sijaitsevan Kessin alueen valtakunnallisiin uutisotsikoihin kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1987, ja pettymys er\u00e4maalain sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n purkautui suorana toimintana kes\u00e4ll\u00e4 1991. Siihen v\u00e4liin mahtuu hirvitt\u00e4v\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4 Er\u00e4maaliikkeen nimiss\u00e4 tehty\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4\u00e4 kansalaistoimintaa, johon aikanaan aktiivisesti osallistuin.<\/p>\n

Er\u00e4maaliikkeen tavoitteena oli er\u00e4maa-alueita koskeva lakis\u00e4\u00e4teinen, pysyv\u00e4 hakkuukielto. Olisiko toive toteutunut, jos olisimme saaneet er\u00e4maakomiteassa tukea potentiaalisilta liittolaisiltamme eli poromiehilt\u00e4, saamelaispoliitikoilta ja ennen kaikkea Luonnonsuojeluliitolta? Oman arvioni mukaan olisi. Mutta kun Er\u00e4maaliike j\u00e4i yksin vastustamaan hakkuita, ymp\u00e4rist\u00f6ministeri Sirpa Pietik\u00e4inen saattoi puolustella hakkuut sallivaa er\u00e4maalakia vetoamalla komitean yksimielisyyteen.<\/p>\n

Valtiovallan edustajat opettivat k\u00e4dest\u00e4 pit\u00e4en meille nykyisiin verrattuna kovin harmittomille mets\u00e4talouden kriitikoille, ett\u00e4 perinteinen kansalaistoiminta ja perusteellinen paneutuminen asiakysymyksiin ei kannata. Talaskankaalla ja muissa my\u00f6hemmiss\u00e4 mets\u00e4kiistoissa suora toiminta ja varsinkin ulkomaankortilla pelaaminen tuottivat paljon paremman lopputuloksen.<\/p>\n

Er\u00e4maaliike kuopattiin kes\u00e4ll\u00e4 1991 ja hyvin on kuopassa pysynyt. Ainakin minulle kyseess\u00e4 oli m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaiseksi tarkoitettu projekti, jossa en olisi yht\u00e4\u00e4n kauemmin jaksanutkaan. Meit\u00e4 luonnonsuojelijoita on Lapissa niin v\u00e4h\u00e4n ja teht\u00e4v\u00e4\u00e4 niin paljon, ett\u00e4 jatkuva r\u00e4hin\u00f6inti yhden asian ymp\u00e4rill\u00e4 ei kerta kaikkiaan ole mahdollista. Toisaalta kannattaa muistaa, ett\u00e4 metsien suojelutilanne Pohjois-Lapissa on v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin tyydytt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tasolla ja kertaluokkaa parempi kuin maan muissa osissa.<\/p>\n

Mit\u00e4 luonnonsuojelijan n\u00e4k\u00f6kulmasta kymmeness\u00e4 vuodessa on tapahtunut? Minun mielest\u00e4ni er\u00e4maille kuuluu hyv\u00e4\u00e4, ainakin mit\u00e4 mets\u00e4talouteen tulee. Poikkeuksena on kuitenkin Kessi, joka tosin er\u00e4maakomitean mielest\u00e4 ei er\u00e4maata ollutkaan. Alkuper\u00e4isi\u00e4 hakkuusuunnitelmia on merkitt\u00e4v\u00e4sti karsittu ja hakkuita toteutettu tiet\u00e4\u00e4kseni vain yhdess\u00e4 leimikossa Tolosjoen varressa ja siell\u00e4kin niin siististi, ett\u00e4 edes Harald Helanderilla ei ollut huomauttamista muuhun kuin asian periaatteelliseen puoleen. Er\u00e4maaluonnon t\u00e4m\u00e4nhetkiset uhkakuvat eiv\u00e4t mielest\u00e4ni liity mets\u00e4talouteen, vaan saamelaispoliitikkojen valtapyrkimyksiin.<\/span><\/p>\n

Pian er\u00e4maalain s\u00e4\u00e4t\u00e4misen j\u00e4lkeen k\u00e4ynnistyiv\u00e4t saamelaisporomiesten ja Mets\u00e4hallituksen v\u00e4liset mets\u00e4k\u00e4r\u00e4j\u00e4t, jotka ovat ty\u00f6llist\u00e4neet oikeuslaitoksen kaikkia tasoja. Julkisista k\u00e4r\u00e4j\u00e4asiakirjoista kuka tahansa voi todeta, ett\u00e4 luonnonsuojelulla ei ole mink\u00e4\u00e4nlaista roolia saamelaisten mets\u00e4k\u00e4r\u00e4j\u00f6inniss\u00e4. Perimm\u00e4isen\u00e4 tavoitteena on ”saamelaisille mahdollisesti kuuluvan omaisuuden turvaaminen”. Oikeusprosessissa poroa on k\u00e4ytetty v\u00e4likappaleena tavalla, joka ei kest\u00e4 kriittist\u00e4 tarkastelua.<\/p>\n

Kiistaa on k\u00e4yty Mets\u00e4hallituksen hakkuista saamelaisalueen ns. valtionmailla. Lapin paliskunnan kanteeseen marraskuulta 1998 sis\u00e4ltyy uusi n\u00e4k\u00f6kulma, jonka luulisi kiinnostavan kaikkia Yl\u00e4-Lapin luonnossa liikkuvia. Haasteasiakirjan sivulla 24 sanotaan n\u00e4in:<\/p>\n

Uusimpana poronhoidon maank\u00e4ytt\u00f6kilpailijana viimeisten parin – kolmen vuosikymmenen aikana on ilmaantunut voimakkaasti kasvussa oleva matkailu ja er\u00e4retkeily erityisesti paliskunnan tunturialueella Saarisel\u00e4ll\u00e4. P\u00e4\u00e4osin retkeily tapahtuu UK-kansallispuiston sis\u00e4ll\u00e4 ja se n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tekev\u00e4n tyhj\u00e4ksi poronhoidolle muutoin suojelualueesta koituvan rauhoitushy\u00f6dyn.<\/p><\/blockquote>\n

Mainittakoon, ett\u00e4 laki Urho Kekkosen kansallispuistosta m\u00e4\u00e4rittelee luonnonsuojelun puiston t\u00e4rkeimm\u00e4ksi tavoitteeksi. Perinteisen (?) poronhoidon ja er\u00e4retkeilyn edellytysten turvaaminen mainitaan samanarvoisina tavoitteina.<\/p>\n

Retkeilij\u00f6iden syytt\u00e4minen laitumien kulumisesta on osoitus suhteellisuudentajun puutteesta ja saamelaispoliitikkojen kyvytt\u00f6myydest\u00e4 kantaa vastuuta luonnonvarojen kest\u00e4v\u00e4st\u00e4 k\u00e4yt\u00f6st\u00e4. Minua pelottaa mahdollisuus, ett\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n oikeuksiaan korostava ja luonnonsuojeluratkaisuihin sitoutumaton kansalaisryhm\u00e4 saisi m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltaansa Yl\u00e4-Lapin ns. valtionmaat.<\/p>\n

Joulukuussa 2001 mietint\u00f6ns\u00e4 luovuttaneen maaherra Hannele Pokan johtaman toimikunnan hahmottelemassa Yl\u00e4-Lapin valtionmaiden hallintomallissa ehdotetaan perustettavaksi saamelaisten kotiseutualueen luonnonhoitoalueen johtokunta. Sen p\u00e4\u00e4t\u00f6svaltaan siirtyisi mm. t\u00e4h\u00e4n asti ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6lle kuulunut er\u00e4maa- ja luonnonsuojelualueiden hoito- ja k\u00e4ytt\u00f6suunnitelmien sek\u00e4 j\u00e4rjestyss\u00e4\u00e4nt\u00f6jen hyv\u00e4ksyminen. Ehdotuksen mukaan saamelaisk\u00e4r\u00e4j\u00e4t ja Saamelaisalueen kunnat saisivat nimet\u00e4 johtokuntaan saman m\u00e4\u00e4r\u00e4n j\u00e4seni\u00e4; puheenjohtajan nimitt\u00e4isi valtioneuvosto. Toimikunnan saamelaisj\u00e4senet vaativat eri\u00e4v\u00e4ss\u00e4 mielipiteess\u00e4\u00e4n johtokuntaan yksinkertaista saamelaisenemmist\u00f6\u00e4.<\/p>\n

Saamelaispolitiikan todelliset tavoitteet eiv\u00e4t tule esiin juhlapuheissa tai keskusteluissa v\u00e4\u00e4rtien kanssa. Niit\u00e4 on vaivauduttava etsim\u00e4\u00e4n arkistojen k\u00e4tk\u00f6ist\u00e4. Yl\u00e4-Lapin maaoikeuskysymyksen ratkaiseminen saamelaispoliitikkoja tyydytt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla merkitsee takuuvarmasti sit\u00e4, ett\u00e4 luonnonsuojelun intressit ja jokamiehenoikeudet joutuvat v\u00e4istym\u00e4\u00e4n aina kun niiden katsotaan olevan ristiriidassa saamelaisporomiesten perustuslaissa turvattujen oikeuksien kanssa. Luonnonyst\u00e4v\u00e4ll\u00e4 on todellista syyt\u00e4 huoleen.
\n2\/2002<\/p>\n

Teksti on muokattu kommenttipuheenvuorosta, jonka k\u00e4ytin Er\u00e4maaliikkeen edustajana Siidan er\u00e4maaseminaarissa syyskuussa 2001. Otsikkona oli: Kymmenen vuotta er\u00e4maalain s\u00e4\u00e4t\u00e4misest\u00e4 – er\u00e4maiden uudet uhkakuvat.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Paatsjoen sillan maalaaminen nosti Inarij\u00e4rven it\u00e4puolella sijaitsevan Kessin alueen valtakunnallisiin uutisotsikoihin kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1987, ja pettymys er\u00e4maalain sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n purkautui suorana toimintana kes\u00e4ll\u00e4 1991. Siihen v\u00e4liin mahtuu hirvitt\u00e4v\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4 Er\u00e4maaliikkeen nimiss\u00e4 tehty\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4\u00e4 kansalaistoimintaa, johon aikanaan aktiivisesti osallistuin. Er\u00e4maaliikkeen tavoitteena oli er\u00e4maa-alueita koskeva lakis\u00e4\u00e4teinen, pysyv\u00e4 hakkuukielto. Olisiko toive toteutunut, jos olisimme saaneet er\u00e4maakomiteassa tukea potentiaalisilta liittolaisiltamme […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-736","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/736","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=736"}],"version-history":[{"count":13,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/736\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4111,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/736\/revisions\/4111"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=736"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=736"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=736"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}