{"id":734,"date":"2014-06-18T13:44:43","date_gmt":"2014-06-18T10:44:43","guid":{"rendered":"http:\/\/www.veikkovasama.fi\/?p=734"},"modified":"2021-11-26T10:21:02","modified_gmt":"2021-11-26T08:21:02","slug":"porot-ja-luppo","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/?p=734","title":{"rendered":"Porot ja luppo"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/a><\/p>\n

Greenpeacen ja Suomen luonnonsuojeluliiton 26.1.2005 Helsingiss\u00e4 j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4n poroseminaarin tiedotteessa<\/a> julistetaan kategorisesti, ett\u00e4 luppomets\u00e4t ovat ”porojen t\u00e4rkeimpi\u00e4 talvikauden laidunmaita”. Tiedotteen otsikko kuuluu: ”Hakkuut uhkaavat perinteist\u00e4 poronhoitoa”.<\/p>\n

Luontoj\u00e4rjest\u00f6jen k\u00e4sitys poron talviravinnosta poikkeaa merkitt\u00e4v\u00e4sti siit\u00e4, mit\u00e4 yliopistoissa asiasta tiedet\u00e4\u00e4n ja opetetaan. N\u00e4ihin p\u00e4iviin asti porojen t\u00e4rkeimpin\u00e4 talviravintokasveina on pidetty maassa kasvavia j\u00e4k\u00e4li\u00e4 ja vastaavasti t\u00e4rkeimpin\u00e4 talvilaitumina runsasj\u00e4k\u00e4l\u00e4isi\u00e4 mets\u00e4- ja tunturialueita. Jos j\u00e4k\u00e4l\u00e4\u00e4 on v\u00e4h\u00e4n, porojen tiedet\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n korvaavana ravintona mm. hein\u00e4kasveja, saroja ja varpuja.<\/p>\n

Puilla kasvavan tai hangelle putoilevan lupon merkitys on suurimmillaan kev\u00e4ttalvella, jolloin lumiolosuhteet vaikeuttavat ravinnon kaivamista. Loppukev\u00e4\u00e4n ter\u00e4shanget ovat luku sin\u00e4ns\u00e4, mutta paksukaan lumi ei muodostu l\u00e4pip\u00e4\u00e4sem\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi ongelmaksi, jos laitumet ovat kunnossa. Porojen kaivamishalut riippuvat aivan ratkaisevasti hy\u00f6tysuhteesta eli siit\u00e4, kuinka paljon kuopan pohjalta l\u00f6ytyy j\u00e4k\u00e4l\u00e4\u00e4 tai muuta ravintoa. Olen omin silmin n\u00e4hnyt porojen kaivavan t\u00e4ytt\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00e4, vaikka lunta oli reilusti toista metri\u00e4<\/a>. Jos\/kun jo puolimetrinen lumipeite on liikaa t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n poroille, syyn\u00e4 on j\u00e4k\u00e4l\u00e4n v\u00e4hyys.<\/p>\n

Perinteisess\u00e4 poronhoidossa j\u00e4k\u00e4l\u00e4laitumet ja porojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 olivat sidoksissa toisiinsa: suuri porom\u00e4\u00e4r\u00e4 johti v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 porokannan romahtamiseen, jolloin laitumet saivat aikaa elpy\u00e4. Nykymuotoisessa porotaloudessa porojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n lis\u00e4ruokinnan avulla pysyv\u00e4sti l\u00e4hell\u00e4 sallittua maksimiaan.<\/p>\n

Helsingin Sanomat tuki luontoj\u00e4rjest\u00f6jen ja saamelaisporomiesten\/poliitikkojen yhteist\u00e4 kampanjaa julkaisemalla 2.2.2005 Lapin paliskunnan ex-porois\u00e4nt\u00e4 Hannu Maggan haastattelun. Magga jatkoi luppohehkuttelua kertomalla, ett\u00e4 paliskunnan alueella Porttipahdan tekoaltaan pohjoispuolella sijaitsevan Peurakairan vanhoissa metsiss\u00e4 on luppoa keskim\u00e4\u00e4rin 573 kg hehtaarilla. Magga ihasteli lupon paljoutta hakkaamattomassa mets\u00e4ss\u00e4 katsomatta aiheelliseksi t\u00e4sment\u00e4\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nen mainitsemansa muhkeat kilom\u00e4\u00e4r\u00e4t tarkoittavat mets\u00e4n koko luppobiomassaa puiden tyvelt\u00e4 latvaan saakka.<\/p>\n

Kommentoin haastattelua nettip\u00e4iv\u00e4kirjassani ja huomautin, ett\u00e4 porojen ulottuvilla olevan lupon m\u00e4\u00e4r\u00e4 j\u00e4\u00e4 murto-osaan Maggan ilmoittamasta. Poron kannalta merkityst\u00e4 on my\u00f6s puista tuulen ja lumen vaikutuksesta putoilevalla lupolla. Sen m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 ei kirjoitushetkell\u00e4 ollut k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 tutkittua tietoa, mutta nyt on: erikoistutkija Timo Helteen mukaan<\/a> lupon vuotuinen ”sadanta” on keskim\u00e4\u00e4rin n. 10% biomassasta. Kun talven aikana pudonnut ja sy\u00f6m\u00e4tt\u00e4 j\u00e4\u00e4nyt luppo kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 lumen sulaessa tulee esiin, poroilla on lyhyen aikaa saatavillaan runsaasti laadukasta ravintoa.<\/p>\n

Helteen mukaan Inarin puolella kunnanrajaa luppoa on selv\u00e4sti v\u00e4hemm\u00e4n kuin Peurakairassa, parhaissa 150-200 -vuotiaissa m\u00e4nnik\u00f6iss\u00e4 keskim\u00e4\u00e4rin 135 kg\/ha koko puusto huomioon otettuna. T\u00e4st\u00e4 n. 5% on porojen ulottuvilla ja sadanta alun toistakymment\u00e4 kiloa vuodessa. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tam\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 kuluneillakin laitumilla j\u00e4k\u00e4l\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4 on luppoon verrattuna helposti kaksikymment\u00e4kertainen. Toisin kuin luppo, j\u00e4k\u00e4l\u00e4 on suurimman osan talvea porojen saatavilla.<\/p>\n

Maggan Peurakairasta ilmoittama koko puuston luppom\u00e4\u00e4r\u00e4 on hehtaaria kohti suurempi kuin j\u00e4k\u00e4l\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4 samalla alueella. Ilmeisesti t\u00e4m\u00e4 sin\u00e4ns\u00e4 paikkansa pit\u00e4v\u00e4, mutta kokonaisuuden hahmottamisen kannalta harhaanjohtava tieto houkutteli Greenpeacen ja Sll:n ”asiantuntijat” tekem\u00e4\u00e4n h\u00e4t\u00e4iset p\u00e4\u00e4telm\u00e4ns\u00e4. Tiedotteen v\u00e4ite ei siis pid\u00e4 paikkaansa edes Inarissa, koko pohjoisesta poronhoitoalueesta puhumattakaan. Kannattaa pit\u00e4\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 esimerkiksi tunturipaliskunnista luppomets\u00e4t – Greenpeacen tarkoittamassa merkityksess\u00e4 – puuttuvat kokonaan.<\/p>\n

Asialleen vihkiytyneet \u00e4\u00e4rilaidan luonnonsuojelijat hallitsevat osatotuuksilla pelaamisen. Luposta puhuttaessa ei vahingossakaan kerrota, ett\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4 luppoa tulee porojen sy\u00f6t\u00e4v\u00e4ksi jokatalvisissa hakkuissa, tasaisesti ja s\u00e4iden oikuista riippumatta. Niin kauan kuin Yl\u00e4-Lapin metsi\u00e4 ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n hakataan, toimintaa kannattaisi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ongelmien uhallakin keskitt\u00e4\u00e4 porojen ravinnonsaannin kannalta kriittiseen kev\u00e4ttalveen.<\/p>\n

Toinen mets\u00e4sotureiden systemaattisesti ”unohtama” tosiasia on se, ett\u00e4 metsien suojelutilanne on Inarissa kertaluokkaa parempi kuin miss\u00e4\u00e4n muualla Suomessa. Likipit\u00e4en puolet paljon puhutuista luppometsist\u00e4 on suojeltu!<\/p>\n

Palaan mets\u00e4kiistan avainkysymykseen: miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin porotalouden ahdinko on seurausta Mets\u00e4hallituksen hakkuista? Taustaksi on syyt\u00e4 todeta, ett\u00e4 porotalous on ongelmissa sellaisillakin alueilla, miss\u00e4 mets\u00e4taloutta ei luonnonoloista johtuen harjoiteta.<\/p>\n

Inarissa asiaa voitaisiin selvitt\u00e4\u00e4 vertaamalla paliskuntia kesken\u00e4\u00e4n. Ovatko porotalouden keskeiset tunnusluvut (lihantuotto\/lukuporo, lis\u00e4ruokintakustannukset % teurastulosta) suojelualueiden ansiosta l\u00e4hes t\u00e4ysin hakkuilta s\u00e4\u00e4styneess\u00e4 Sallivaaran paliskunnassa paremmat kuin kauttaaltaan hakatussa Ivalon paliskunnassa?<\/p>\n

Jos ongelmat johtuisivat hakkuista, ero Sallivaaran eduksi olisi dramaattinen. Mutta ei ole: viimeksi tilastoja tutkiessani huomasin yll\u00e4tyksekseni, ett\u00e4 Ivalon paliskunnan tunnusluvut olivat paremmat. Viimeisimpi\u00e4 tilastoja en ole n\u00e4hnyt, mutta joka tapauksessa on selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tilanne ei ole niin mustavalkoinen kuin Greenpeace propagandassaan v\u00e4itt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Mik\u00e4 panee j\u00e4rkevilt\u00e4 vaikuttavat ihmiset laukomaan p\u00e4\u00e4tt\u00f6myyksi\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 nimenomaisessa asiassa? Luonnonsuojelijoiden osalta kyse on paljolti siit\u00e4, ett\u00e4 Inarissa metsien laaja-alaista lis\u00e4suojelua on vaikea perustella luonnonsuojelun omillla tarpeilla. Poronhoidosta puhuttaessa lupon merkityksen (yli)korostaminen tukee oivallisesti kampanjan varsinaista p\u00e4\u00e4v\u00e4itt\u00e4m\u00e4\u00e4 hakkuiden turmiollisisuudesta.<\/p>\n

Greenpeace valjasti joitakin vuosia sitten poron ja ”sorretun” saamelaisporomiehen mielikuvakampanjointinsa keulakuviksi. Yhdistelm\u00e4 toimii erityisen hyvin ulkomailla, miss\u00e4 tieto Suomen porotalouden ongelmien syist\u00e4 ja saamelaisten asemasta on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen v\u00e4h\u00e4ist\u00e4 ja v\u00e4rittynytt\u00e4. Er\u00e4s toiminnassa edelleen mukana oleva mets\u00e4soturi on kiteytt\u00e4nyt osuvasti taistelun perimm\u00e4isen tavoitteen: pannaan saamelaisten avulla Mets\u00e4hallitus kontalleen.<\/p>\n

Poromiehet puolustavat omia lyhyen ja pitk\u00e4n t\u00e4ht\u00e4imen taloudellisia etujaan, toisin sanoen politikoivat. Hy\u00f6kk\u00e4ys on paras puolustus: syit\u00e4 porotalouden ahdinkoon haetaan vain ja ainoastaan elinkeinon ulkopuolelta, sen sijaan ett\u00e4 rehdisti my\u00f6nnett\u00e4isiin laidunongelmien olevan suurelta osin perua porotalouden hullujen vuosien rajusta ylilaidunnuksesta. Hakkuiden lis\u00e4ksi syytetyn asemaan ovat joutuneet mm. tekoaltaat, kaivostoiminta, massamatkailu, er\u00e4retkeily ja jopa luonto\u00e4iti itse.<\/p>\n

Saamelaisporomiesten ja -poliitikoiden tavoitteena on Mets\u00e4hallituksen hakkuiden v\u00e4lit\u00f6n keskeytt\u00e4minen nimetyiss\u00e4 kohteissa. Pitk\u00e4ll\u00e4 t\u00e4ht\u00e4imell\u00e4 varmaankin tavoitellaan korvauksia valtiovallalta ja mahdollisesti muiltakin maank\u00e4ytt\u00e4jilt\u00e4, joiden toiminnasta porotalouden ongelmien v\u00e4itet\u00e4\u00e4n johtuvan.<\/p>\n

PS
\nViimeistelen teksti\u00e4 7.3.2005. Uutisp\u00e4iv\u00e4 on ollut vilkas:<\/p>\n

-Yle 24 Uutiset kertoi aamulla, ett\u00e4 Mets\u00e4hallitus keskeytt\u00e4\u00e4 Stora Enson vaatimuksesta hakkuuty\u00f6t Nellimin kohteessa. Yhti\u00f6 on saanut huolestuneita yhteydenottoja Keski-Euroopan asiakkailtaan, jotka puolestaan ovat joutuneet Greenpeacen painostuksen kohteeksi.<\/p>\n

-Maaherra Hannele Pokka on pyydett\u00e4ess\u00e4 suostunut Inarin mets\u00e4kiistan sovittelijaksi sill\u00e4 ehdolla, ett\u00e4 kaikki osaspuolet saadaan neuvottelup\u00f6yd\u00e4n \u00e4\u00e4reen.<\/p>\n

-Inarin kunnanhallitus toteaa yksimielisesti, ett\u00e4 riidasta neuvotteleminen kuuluu inarilaisille ja kehottaa muita toimijoita pid\u00e4tt\u00e4ytym\u00e4\u00e4n enemmist\u00e4 toimista.<\/p>\n

-MTT-taloustutkimuksen selvityksen mukaan porotalous tuottaa huonosti ja joillakin porotiloilla k\u00e4ytt\u00f6kate on jopa negatiivinen. MTT:n ja Paliskuntain yhdistyksen kehitt\u00e4m\u00e4n kannattavuusvertailun mukaan porotalouden yritt\u00e4j\u00e4tulo oli viime poronhoitovuonna vajaat 9 000 euroa tilaa kohden.
\n3\/2005<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Greenpeacen ja Suomen luonnonsuojeluliiton 26.1.2005 Helsingiss\u00e4 j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4n poroseminaarin tiedotteessa julistetaan kategorisesti, ett\u00e4 luppomets\u00e4t ovat ”porojen t\u00e4rkeimpi\u00e4 talvikauden laidunmaita”. Tiedotteen otsikko kuuluu: ”Hakkuut uhkaavat perinteist\u00e4 poronhoitoa”. Luontoj\u00e4rjest\u00f6jen k\u00e4sitys poron talviravinnosta poikkeaa merkitt\u00e4v\u00e4sti siit\u00e4, mit\u00e4 yliopistoissa asiasta tiedet\u00e4\u00e4n ja opetetaan. N\u00e4ihin p\u00e4iviin asti porojen t\u00e4rkeimpin\u00e4 talviravintokasveina on pidetty maassa kasvavia j\u00e4k\u00e4li\u00e4 ja vastaavasti t\u00e4rkeimpin\u00e4 talvilaitumina runsasj\u00e4k\u00e4l\u00e4isi\u00e4 mets\u00e4- […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7,10],"tags":[],"class_list":["post-734","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-luonto-luonnonsuojelu","category-saamelais-ja-poropolitiikka"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/734","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=734"}],"version-history":[{"count":26,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/734\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4148,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/734\/revisions\/4148"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=734"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=734"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=734"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}