{"id":728,"date":"2014-06-18T13:41:29","date_gmt":"2014-06-18T10:41:29","guid":{"rendered":"http:\/\/www.veikkovasama.fi\/?p=728"},"modified":"2021-11-26T10:21:24","modified_gmt":"2021-11-26T08:21:24","slug":"sopuli-lammas-ja-poro","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/?p=728","title":{"rendered":"Sopuli, lammas ja poro"},"content":{"rendered":"<p><a href=\"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstikuvat\/lammas44.jpg\" rel=\"lightbox[14475]\"><img decoding=\"async\" title=\"Norjalaiskaritsa, Store Ekker\u00f6ya 2000\" src=\"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstikuvat\/lammas44.jpg\" alt=\"\" width=\"200\" height=\"x\"><\/a><\/p>\n<p>Erkki A. Kauhanen k\u00e4sitteli 5.6.00 HS:n luontopalstalla tutkijoita ja luonnonyst\u00e4vi\u00e4 kiehtovaa tunturisopulin arvoitusta. Virikkeen\u00e4 lienee ollut TV 1:n 29.5. esitt\u00e4m\u00e4 norjalaisdokumentti, jossa tri Tarald Seldal esitteli tuloksia Hardangerviddan tunturiyl\u00e4ng\u00f6ll\u00e4 Etel\u00e4-Norjassa tehdyist\u00e4 tutkimuksista. Vuoden 1988 massaesiintymisest\u00e4 ja sit\u00e4 seuranneesta sopuleiden joukkokuolemasta alkaneen tutkimuksen t\u00e4m\u00e4nhetkisiin tuloksiin kuuluu mm. teoria, jonka mukaan keskeinen tekij\u00e4 sopuleiden kannanvaihteluissa on ravintokasveissa esiintyv\u00e4n &#8221;puolustautumisaineen&#8221; pitoisuuden vaihtelu.<\/p>\n<p>Suomalaistutkija Heikki Henttonen kertoo Seldalin norjalaisten kollegoiden pahoitelleen kiistanalaisten ideoiden esitt\u00e4mist\u00e4 tosiasioina. Oltiinpa uudesta teoriasta ja sen esitt\u00e4misest\u00e4 mit\u00e4 mielt\u00e4 tahansa, televisiodokumentti oli kokonaisuudessaan mielenkiintoinen ja ajatuksia her\u00e4tt\u00e4v\u00e4.<\/p>\n<p>Dokumentin otsikko &#8221;Onko tunturi-Norjan luonto vaarassa?&#8221; viittaa ylilaidunnukseen. Sopuli puolestaan on niit\u00e4 tunturin alkuper\u00e4isfaunan lajeja, joiden runsauteen ja kannanvaihteluun laidunnuksen on todettu vaikuttavan. Vaikka ylilaidunnuksesta Hardangerviddan alueella vastaakin lammastalous, otsikon kysymys on aiheellinen my\u00f6s nykymuotoisen porotalouden valtaamilla tunturialueilla Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa.<\/p>\n<p>Tri Seldalin mukaan esimerkiksi sopuli-, lapinmyyr\u00e4- ja riekkokannat ovat merkitt\u00e4v\u00e4sti runsaammat laiduntamattomalla kuin laidunnetuilla alueilla. Kannanvaihtelun tasaantuminen Hardangerviddan ylilaidunnetussa osassa muistuttaa tilannetta, joka on vallinnut Kilpisj\u00e4rven alueella 1990-luvun alusta l\u00e4htien. Ehk\u00e4p\u00e4 Henttonen tutkijaryhmineen odottaa sopulin massaesiintymist\u00e4 seudulla, miss\u00e4 se nykyoloissa ei ole lainkaan mahdollinen.<\/p>\n<p>Norjalaistutkija Tarald Seldalin mukaan laajamittainen laiduntaminen voi vaikuttaa haitallisesti koko ravintoketjuun, jolloin monet tunturiluonnon tyypilliset lajit kuten tunturipeura, riekko, naali ja tunturip\u00f6ll\u00f6 joutuvat k\u00e4rsim\u00e4\u00e4n. H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n on aika pohtia, miten Hardangerviddan tunturiluonnon k\u00f6yhtyminen voidaan pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4.<br \/>\n6\/2000<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Erkki A. Kauhanen k\u00e4sitteli 5.6.00 HS:n luontopalstalla tutkijoita ja luonnonyst\u00e4vi\u00e4 kiehtovaa tunturisopulin arvoitusta. Virikkeen\u00e4 lienee ollut TV 1:n 29.5. esitt\u00e4m\u00e4 norjalaisdokumentti, jossa tri Tarald Seldal esitteli tuloksia Hardangerviddan tunturiyl\u00e4ng\u00f6ll\u00e4 Etel\u00e4-Norjassa tehdyist\u00e4 tutkimuksista. Vuoden 1988 massaesiintymisest\u00e4 ja sit\u00e4 seuranneesta sopuleiden joukkokuolemasta alkaneen tutkimuksen t\u00e4m\u00e4nhetkisiin tuloksiin kuuluu mm. teoria, jonka mukaan keskeinen tekij\u00e4 sopuleiden kannanvaihteluissa on ravintokasveissa [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-728","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-luonto-luonnonsuojelu"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/728","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=728"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/728\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4149,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/728\/revisions\/4149"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=728"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=728"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=728"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}