{"id":726,"date":"2014-06-18T13:40:09","date_gmt":"2014-06-18T10:40:09","guid":{"rendered":"http:\/\/www.veikkovasama.fi\/?p=726"},"modified":"2021-11-25T17:09:58","modified_gmt":"2021-11-25T15:09:58","slug":"tiedetta-vai-poropolitiikkaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/?p=726","title":{"rendered":"Tiedett\u00e4 vai poropolitiikkaa?"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/a><\/p>\n

”J\u00e4k\u00e4l\u00e4 on poronhoidon vastaisen vallank\u00e4yt\u00f6n v\u00e4line.”<\/em><\/p>\n

RENMAN -hanke (2001-03) on EU:n rahoittama kansainv\u00e4linen monitieteinen tutkimushanke, jossa tutkitaan kest\u00e4v\u00e4n poronhoidon mahdollisuuksia Euroopan pohjoisilla alueilla. Teknillisen korkeakoulun ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelun laboratorion julkaisussa ”POROMIEHET PUHUVAT – Poronhoidon ongelmat, ratkaisumahdollisuudet ja tutkimustarpeet Suomen Lapissa poromiesten n\u00e4k\u00f6kulmasta” (1\/02) RENMAN -hankkeen l\u00e4ht\u00f6kohta m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n n\u00e4in:<\/p>\n

Huomattava osa aiemmin tehdyist\u00e4 (poro)tutkimuksista on ollut valtion alaisissa tutkimuslaitoksissa ty\u00f6skentelevien tutkijoiden tekemi\u00e4, mik\u00e4 on saattanut osaltaan vaikuttaa siihen, ett\u00e4 tutkimusten keskeinen vaikutus poronhoitoon on ollut suurimpien sallittujen porom\u00e4\u00e4rien asettaminen. N\u00e4in ollen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 asiaan liittyv\u00e4\u00e4 tutkimusta tekev\u00e4t my\u00f6s valtiollisesta porohallinnosta riippumattomat tutkimusyksik\u00f6t. Niill\u00e4 on erinomaiset edellytykset tuottaa syv\u00e4llinen, avoin ja tietopohjaltaan tasapuolinen arvio poronhoidon paikallisista huolenaiheista ja tarpeista.<\/p><\/blockquote>\n

T\u00e4h\u00e4n on syyt\u00e4 huomauttaa, ett\u00e4 Suomessa valtiovalta on m\u00e4\u00e4r\u00e4nnyt suurimmat sallitut poroluvut niin kauan kuin j\u00e4rjest\u00e4ytynytt\u00e4 poronhoitoa on ollut olemassa. Laitumet ovat jo monen vuosikymmenen ajan olleet tarkan seurannan kohteena. Useimpien mielest\u00e4 lienee oikein ja kohtuullista perustella porom\u00e4\u00e4rien s\u00e4\u00e4ntely\u00e4 tutkitulla tiedolla silloin kun sellaista on k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4.<\/p>\n

Satelliittikuvat vahvistivat 1990-luvun loppupuolella sen yleisesti tiedetyn tosiasian, ett\u00e4 porojen laitumet ovat huonossa kunnossa koko poronhoitoalueella. Erityisen huolestuttava tilanne on pohjoisissa tunturipaliskunnissa. Monet saamelaispoliitikot ja -poromiehet ovat kiist\u00e4neet laidunongelmien vakavuuden ja kyseenalaistaneet tutkijoiden p\u00e4tevyyden ja puolueettomuuden. Saamelaisk\u00e4r\u00e4jien vuosikertomuksessa vuodelta 1999 porolukup\u00e4\u00e4t\u00f6ksen v\u00e4itet\u00e4\u00e4n perustuvan ”l\u00e4hinn\u00e4 mielivaltaan”.<\/p>\n

Viime vuosina porotalouden piiriss\u00e4 on viritelty omaa tutkimustoimintaa, jonka tuloksille vaaditaan samaa painoarvoa kuin viralliselle tutkimustiedolle. RENMAN -hanke voidaan n\u00e4hd\u00e4 jatkona t\u00e4lle suuntaukselle. Uutta on muhkea, liki 2 milj. euron EU-rahoitus ja joidenkin tunnettujen tutkijoiden ryhtyminen hankkeen tieteellisen tason takuumiehiksi. Erikseen per\u00e4\u00e4nkuulutettu tasapuolisuus on varmistettu rekrytoimalla tutkimusryhm\u00e4\u00e4n poro- ja saamelaispolitiikasta innostuneita jatko-opiskelijoita, joille j\u00e4\u00e4viys ja valikoiva kriittisyys kaiketi katsotaan lis\u00e4ansioksi. N\u00e4ill\u00e4 taustoilla poromiesten huolenaiheiden kirjaaminen ja muu edunvalvonta sopii hyvin RENMANin teht\u00e4v\u00e4kentt\u00e4\u00e4n, mutta varsinaisessa tutkimusty\u00f6ss\u00e4 ajaudutaan v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 uskottavuusongelmiin.<\/p>\n

Ensihavaintoni RENMAN-hankkeesta on Lapin yliopistolla syksyll\u00e4 01 j\u00e4rjestetyst\u00e4 seminaarista. Olin kiinnostunut kuulemaan, mit\u00e4 nuoren polven tutkijat ajattelevat poropolitiikasta ja ymp\u00e4rist\u00f6konflikteista. RENMAN -tutkija Ari Laakso esitteli virallista laiduntutkimusta tyylill\u00e4, joka sopii ehk\u00e4 poromiesten tupailtoihin, mutta tuskin yliopistolle. Laakso tuntui el\u00e4v\u00e4n siin\u00e4 uskossa, ett\u00e4 toisen tieteenalan edustajien estoton mollaaminen on omiaan lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n oman sanottavan tasoa ja kiinnostavuutta.<\/p>\n

Toisen kuulemistani puheenvuoroista k\u00e4ytti VTM Lydia Heikkil\u00e4, RENMAN -tutkija ja v\u00e4it\u00f6skirjaa valmisteleva Lapin yliopiston jatko-opiskelija. H\u00e4nen otsikkonaan oli kysymys Onko poronhoito modernin luonnon suurin uhkatekij\u00e4? Ep\u00e4selv\u00e4ksi j\u00e4i, onko joku n\u00e4in sanonut vai onko v\u00e4ite Heikkil\u00e4n itsens\u00e4 keksim\u00e4; poliitikothan ovat i\u00e4t ja ajat kehitelleet uhkakuvia, joita sitten ovat p\u00e4\u00e4sseet sankarillisesti torjumaan. Heikkil\u00e4n puheenvuoro on julkaistu Lapin yliopiston Kide -verkkolehden numerossa 5\/01.<\/p>\n

Lainaus tekstist\u00e4:<\/p>\n

Poronhoito representoidaan modernin luonnon suurimpana uhkatekij\u00e4n\u00e4. Diskurssi sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 samansuuntaisia selontekoja nykyisest\u00e4 luonnontilasta, laidunten kunnosta, poronhoidon roolista luonnon k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n\u00e4 sek\u00e4 tavoiteltavasta luonnon tilasta. Diskurssi tuottaa kuvan edesvastuuttomista poronhoitajista\/poromiehist\u00e4, jotka eiv\u00e4t joko ymm\u00e4rr\u00e4 tai halua tunnustaa vakavaa luonnon h\u00e4iri\u00f6tilaa, jonka ovat itse aiheuttaneet. T\u00e4m\u00e4 on selke\u00e4 kannanotto kyseist\u00e4 ammattiryhm\u00e4\u00e4 kohtaan. Koska poronhoito on yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 saamelaiselinkeinoista, on kannanotolla my\u00f6s etninen ulottuvuus.<\/em><\/p><\/blockquote>\n

Heikkil\u00e4n mielest\u00e4 tieteellinen tutkimus on v\u00e4\u00e4r\u00e4 tapa selvitt\u00e4\u00e4, ovatko porojen laitumet mahdollisesti kuluneet. Oikea tapa on ”symmetrinen” vuoropuhelu, jossa poronhoitajat ja yhteiskunnan p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t ovat tasavertaisia kumppaneita. Toisaalta keskustelukaan ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 onnistu, koska Heikkil\u00e4n mukaan<\/p>\n

Ymp\u00e4rist\u00f6n hallintaa m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 tietty hegemonistinen puhetapa. \u2026Muut toimijat joutuvat k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n hegemonistisen diskurssin merkityksellist\u00e4mistapoja tullakseen ymm\u00e4rretyksi. Eri toimijoiden puhetta ei siten tulkita kontekstisena puheena, joka rakentuu kulttuurisesti spesifeihin merkitysj\u00e4rjestelmiin vaan oman position puolustuspuheena.<\/p><\/blockquote>\n

Heikkil\u00e4 hengenheimolaisineen ei hyv\u00e4ksy sit\u00e4, ett\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksia arvioitaessa poromiehet pannaan samalle viivalle kuin muutkin luonnonvarojen k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t. Menettely\u00e4 ei Heikkil\u00e4n tavoin voi tulkita osoitukseksi yhteiskunnan porotalous- tai saamelaisvastaisuudesta, vaan se perustuu Suomea velvoittaviin kansainv\u00e4lisiin ymp\u00e4rist\u00f6n- ja luonnonsuojelusopimuksiin.<\/p>\n

Heikkil\u00e4n snobbailuun verrattuna osana RENMAN -hanketta julkaistu em. kooste poromiesten mielipiteit\u00e4 on selkokielisess\u00e4 populismissaan kuin raikas tuulenhenk\u00e4ys. Poromiehet purkivat patoutumiaan kolmep\u00e4iv\u00e4isess\u00e4 kokoontumisessa, joka j\u00e4rjestettiin elokuussa 2001. Tutkijoita haukuttiin antaumuksella Vuotsossakin, esimerkiksi t\u00e4h\u00e4n tapaan:<\/p>\n

Poronhoitoa koskevan tutkimuksen l\u00e4ht\u00f6kohdat, relevanssi ja tulokset ovat kyseenalaisia. \u2026Suomen kasvitieteilij\u00f6ille ja ekologeille tuntuu muodostuneen j\u00e4k\u00e4l\u00e4st\u00e4 p\u00e4\u00e4h\u00e4npinttym\u00e4, joka heijastuu yliopistojen opetukseen. J\u00e4k\u00e4l\u00e4 on poronhoidon vastaisen vallank\u00e4yt\u00f6n v\u00e4line.<\/p><\/blockquote>\n

J\u00e4k\u00e4l\u00e4n merkityst\u00e4 poron t\u00e4m\u00e4nhetkisess\u00e4 ruokavaliossa arvioitiin mm. n\u00e4in:<\/p>\n

J\u00e4k\u00e4l\u00e4 ei ole poron kannalta v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, koska poro pystyy sopeutumaan olemassa olevaan ravintoon.<\/p><\/blockquote>\n

T\u00e4m\u00e4 on totta, mutta samalla melkoinen osatotuus: jos j\u00e4k\u00e4l\u00e4t on sy\u00f6ty, poro todellakin tyytyy muuhun ravintoon.<\/p>\n

Maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6 saa oman osansa ry\u00f6pytyksest\u00e4 ja sit\u00e4 parempana hallinnoitsijana n\u00e4hd\u00e4\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6. Ehk\u00e4 parhaiten perimm\u00e4isten kysymysten \u00e4\u00e4relle p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n seuraavassa puheenvuorossa:<\/p>\n

Poronhoidolle voisi l\u00f6yty\u00e4 jokin aivan muu profiili kuin lihantuotanto. Poronhoidossa ei lihantuotannolla yksin el\u00e4, koska se johtaa vain konflikteihin muiden maank\u00e4ytt\u00e4jien kanssa. Ehk\u00e4 poronhoito pit\u00e4isi siirt\u00e4\u00e4 osaksi ymp\u00e4rist\u00f6hallintoa ja tarkastella elinkeinoa enemm\u00e4nkin ymp\u00e4rist\u00f6nhoitona, paikallisen kulttuurin yll\u00e4pit\u00e4misen\u00e4 ja perinteisen\u00e4 elinkeinona.<\/p><\/blockquote>\n

Rahoitusongelman lis\u00e4ksi sin\u00e4ns\u00e4 hyv\u00e4ss\u00e4 ajatuksessa on toinenkin iso mutta. T\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n porotalous lieveilmi\u00f6ineen ei muutu ymp\u00e4rist\u00f6nhoidoksi pelkill\u00e4 puheilla tai julistuksilla, olivatpa ne kuinka ”symmetrisi\u00e4” hyv\u00e4ns\u00e4.
\n3\/2002<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

”J\u00e4k\u00e4l\u00e4 on poronhoidon vastaisen vallank\u00e4yt\u00f6n v\u00e4line.” RENMAN -hanke (2001-03) on EU:n rahoittama kansainv\u00e4linen monitieteinen tutkimushanke, jossa tutkitaan kest\u00e4v\u00e4n poronhoidon mahdollisuuksia Euroopan pohjoisilla alueilla. Teknillisen korkeakoulun ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelun laboratorion julkaisussa ”POROMIEHET PUHUVAT – Poronhoidon ongelmat, ratkaisumahdollisuudet ja tutkimustarpeet Suomen Lapissa poromiesten n\u00e4k\u00f6kulmasta” (1\/02) RENMAN -hankkeen l\u00e4ht\u00f6kohta m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n n\u00e4in: Huomattava osa aiemmin tehdyist\u00e4 (poro)tutkimuksista on ollut valtion alaisissa […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-726","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/726","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=726"}],"version-history":[{"count":17,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/726\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4114,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/726\/revisions\/4114"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=726"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=726"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=726"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}