{"id":721,"date":"2014-06-18T13:37:10","date_gmt":"2014-06-18T10:37:10","guid":{"rendered":"http:\/\/www.veikkovasama.fi\/?p=721"},"modified":"2021-11-26T14:12:03","modified_gmt":"2021-11-26T12:12:03","slug":"kirje-saamelaisaktivistille","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/?p=721","title":{"rendered":"Kirje saamelaisaktivistille"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/a><\/p>\n

Saamelaispoliitikkojen tavoitteena on yhdist\u00e4\u00e4 saamelaisten vanhat oikeudet nykyiseen tekniikkaan, elintasoon ja rahantarpeeseen. Minun mielest\u00e4ni yht\u00e4l\u00f6 on kaikella tavalla mahdoton.<\/em><\/p>\n

Kiit\u00e4n viel\u00e4 l\u00e4hett\u00e4m\u00e4st\u00e4si palautteesta. Vastaukseni viipyi mm. sen vuoksi, ett\u00e4 jouduin miettim\u00e4\u00e4n uusia perusteluja ja panemaan osan niist\u00e4 ensi kertaa tekstin muotoon.<\/p>\n

Luonnehdit saamelaistekstej\u00e4ni huolellisesti kirjoitetuiksi. Aikaa niiden v\u00e4kert\u00e4miseen ainakin on mennyt! Toisaalta huolellisuus ei paljon auta, jos kirjoittaja on ”v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4” mielt\u00e4 asioista. Tuntuu jokseenkin mahdottomalta saada kriittisi\u00e4 saamelaistekstej\u00e4 julki merkitt\u00e4viss\u00e4 etel\u00e4n lehdiss\u00e4.<\/p>\n

On mukava huomata, ett\u00e4 monissa luonnonsuojeluun ja luonnonvarojen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n liittyviss\u00e4 asioissa n\u00e4ytt\u00e4isimme olevan samoilla linjoilla. Niihin olen toki kirjoituksissani keskittynytkin. Poliittisella ja periaatteellisella puolella n\u00e4kemyksemme sen sijaan poikkeavat melko tavalla.<\/p>\n

Erno Paasilinna oli suorapuheinen mies, jolla ei ollut tarvetta kumarrella mihink\u00e4\u00e4n suuntaan. Arvovaltaiselta taholta tuleva saamelaispolitiikan julkinen arvostelu on t\u00e4ss\u00e4 maassa niin harvinaista, ett\u00e4 en mitenk\u00e4\u00e4n voinut j\u00e4tt\u00e4\u00e4 sitaattia<\/a> k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4. Minunlaiseni rivikansalaisen esitt\u00e4m\u00e4 kritiikki on helppo sensuroida tai leimata kyl\u00e4hullun jupinaksi.<\/p>\n

Tutkijoista puhuessaan EP varmaankin tarkoitti erityisesti Pekka Aikiota, jolloin saamelaispolitiikassa ryvettym\u00e4tt\u00f6m\u00e4t tutkijat joutuvat  sijaisk\u00e4rsij\u00f6iksi. Samainen Erno Paasilinna t\u00f6lv\u00e4isi aikanaan omaa ammattikuntaani toteamalla, ett\u00e4 valokuvaajien ammattitauti on sokeus.<\/p>\n

Minun kannaltani sitaatin pointti on siin\u00e4, ett\u00e4 ”jatkuvan sorron julistamisella” poliittinen iltalypsy saadaan n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n oikeustaistelulta. Vai oletko sin\u00e4 mahdollisesti sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 saamelaisten oikeudet\/yhteiskunnallinen asema\/elintaso jne olisivat valtav\u00e4est\u00f6\u00f6n verrattuna alemmalla tasolla? Ja jos olet, mihin k\u00e4sityksesi perustuu?<\/p>\n

Kaisa Korpijaakko-Labban tuore tutkimus on her\u00e4tt\u00e4nyt monenlaisia ajatuksia. Uutisoinnissa j\u00e4i v\u00e4h\u00e4lle huomiolle, ett\u00e4 K-L valottaa saamelais-lappalaiskiistan huonosti tunnettua taustaa t\u00e4hdent\u00e4ess\u00e4\u00e4n (Lapin radion mukaan), ett\u00e4 saamelaiset ovat etninen ryhm\u00e4, kun taas lappalaisuus on kiinteist\u00f6oikeudellinen asema. Ja ett\u00e4 suurelta osalta saamelaisia t\u00e4m\u00e4 kiinteist\u00f6oikeudellinen asema puuttuu, sen sijaan monilla saamelaisrekisterin ulkopuolelle j\u00e4tetyill\u00e4 lappalaisilla se on.<\/p>\n

Panin my\u00f6s merkille, ett\u00e4 STT otsikoi tutkimuksen julkistamista koskevan uutisensa: ”Uusi tutkimus v\u00e4itt\u00e4\u00e4: Lappalaisten maaoikeuksille selke\u00e4t perusteet”. Sen sijaan ajoittain j\u00e4rkytt\u00e4v\u00e4n yksipuolisesti saamelaiskysymyst\u00e4 k\u00e4sittelev\u00e4 Helsingin Sanomat puhuu saamelaisten maaoikeuksista ja haukkuu lappalaisia ”pyrkyreiksi”.<\/p>\n

Jos maanomistusta tutkitaan K-L:n tavoin asiakirjojen pohjalta ja oikeustieteen n\u00e4k\u00f6kulmasta, samaa metodia tulisi mielest\u00e4ni k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s riitojen ratkaisussa. Ymm\u00e4rr\u00e4n toki saamelaispoliitikoiden n\u00e4k\u00f6kulman asiaan: vaikka oikeusk\u00e4sittely johtaisikin maiden ”palauttamiseen”, se p\u00e4\u00e4st\u00e4isi lappalaisia osille ja j\u00e4tt\u00e4isi saamelaisia nuolemaan n\u00e4ppej\u00e4\u00e4n. Poliittinen p\u00e4\u00e4t\u00f6s, n\u00e4ill\u00e4 n\u00e4kymin ILO-sopimuksen ratifioiminen, rajaisi (K-L:n tulkinnan mukaan) maaoikeusratkaisusta hy\u00f6tyv\u00e4ksi osapuoleksi pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n saamelaiset.<\/p>\n

Lapin Kansa julkaisi runsas viikko sitten Matti Enbusken kirjoittaman arvion Korpijaakko-Labban uusimmasta tutkimuksesta. Arvio ei ollut erityisen mairitteleva. Esimerkiksi syyt\u00f6s omien mielipiteiden sotkemisesta tieteelliseen tekstiin on vakava. Enbuske tuntui v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin rivien v\u00e4liss\u00e4 viestitt\u00e4v\u00e4n, ett\u00e4 terveen j\u00e4rjen k\u00e4ytt\u00e4minen ei ole kielletty\u00e4 oikeushistorian tutkijalta, paremminkin se on suotavaa.<\/p>\n

Min\u00e4kin olen ihmetellyt saamelaisten vanhojen oikeuksien ja toisaalta muun v\u00e4est\u00f6n maanomistuksen suoraa rinnastamista. Pinta-alaltaan valtavien laidun-, mets\u00e4stys- ja kalastusalueiden tarkka jakaminen siidojen ja sukujen kesken on tietenkin ollut v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, mutta kyse on ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 ollut nautintaoikeuksista eik\u00e4 omistamisesta sanan varsinaisessa merkityksess\u00e4. On vaikea kuvitella, ett\u00e4 ennen viime vuosisadan alkua valtiolla ja viel\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n saamelaisilla olisi ollut pienint\u00e4k\u00e4\u00e4n tarvetta omistaa laajoja takamaita. Tilanne muuttui totaalisesti vasta siin\u00e4 vaiheessa, kun puusta tuli myyntiartikkeli ja pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kotitarvek\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olleet Yl\u00e4-Lapin mets\u00e4varat otettiin tehok\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n

Tied\u00e4t paremmin kuin min\u00e4, ett\u00e4 porosaamelaisten keskuudessa on ollut hyvin tavallista l\u00e4hte\u00e4 tokan per\u00e4\u00e4n ja asettua pysyv\u00e4sti uusille asuin- ja laidunalueille. Mit\u00e4 t\u00e4llainen menettely mielest\u00e4si kertoo maan omistamisesta? Eik\u00f6 esim. porosaamelaisten asettuminen Vuotson seudulle nimenomaan osoita, ett\u00e4 poromiesten n\u00e4k\u00f6kulmasta v\u00e4h\u00e4poroisten sompiolaisten asuttama alue oli porotyhji\u00f6 ja ”ei-kenenk\u00e4\u00e4n-maata”, jonka uudet tulokkaat ottivat laidunalueekseen vahvemman oikeudella? Vuotson nykysaamelaisasutus on niin nuorta perua, ett\u00e4 mahdolliset kauppakirjat tai muut aluevaltauksen luonnetta valaisevat yksityiskohdat olisi haluttaessa mahdollista kaivaa esiin. Taitaa olla turha odottaa, ett\u00e4 kukaan ns. saamelaistutkija kiinnostuisi asian t\u00e4st\u00e4 puolesta?<\/p>\n

Sanot saamelaisia riitaisaksi porukaksi. Miten sitten on selitett\u00e4viss\u00e4, ett\u00e4 Heikki Hyv\u00e4rinen ja Pekka Aikio johtavat saamelaispolitiikkaa ik\u00e4\u00e4n kuin heill\u00e4 olisi koko saamelaisv\u00e4est\u00f6lt\u00e4 saatu avoin valtakirja. Hyv\u00e4rinen ei ole poliittisessa vastuussa tekemisist\u00e4\u00e4n, vaikka k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kirjoittanee useimmat saamelaisten nimiss\u00e4 annettavat kannanotot. Saamelaisk\u00e4r\u00e4jien roolina n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan hyv\u00e4ksy\u00e4 Hyv\u00e4risen hengentuotteet – usein vasta sen j\u00e4lkeen, kun ne on jo julkaistu tai toimitettu eteenp\u00e4in. Pekka Aikio nauttii saamelaispoliitikkojen laajaa kannatusta, mutta kansan keskuudessa menestys on ylivertaiseen mediajulkisuuteen n\u00e4hden j\u00e4\u00e4nyt perin keskinkertaiseksi.<\/p>\n

Saamelaisten kulttuuri-itsehallintolaki odotti viel\u00e4 voimaantuloaan, kun H & A jo aloittivat uuden vy\u00f6rytyksen. Eduskunnan maa- ja mets\u00e4talousvaliokunnalle 20.9.1995 luovutetussa  saamelaisvaltuuskunnan muistiossa vaaditaan erityisen saamelaislain pikaista s\u00e4\u00e4t\u00e4mist\u00e4, tavoitteena maanomistusolojen muuttaminen ja saamelaisten asettaminen Yl\u00e4-Lapin muun v\u00e4est\u00f6n yl\u00e4puolelle poronhoitoa, mets\u00e4styst\u00e4 ja kalastusta koskevissa asioissa. Hyv\u00e4risen kirjoittamassa muistiossa saamelaiset esitet\u00e4\u00e4n maahan ja veteen kohdistuvien oikeuksien osalta harhaanjohtavasti ”lappalaisten oikeudenomistajina”.<\/p>\n

Ei ihme, ett\u00e4 lappalaisv\u00e4est\u00f6 nousi puolustamaan oikeuksiaan. Viimeist\u00e4\u00e4n K-L:n uusimman tutkimuksen j\u00e4lkeen lappalaisten kapinaa voidaan pit\u00e4\u00e4 aiheellisena ja oikeutettuna. Riidoissa ei siis viime k\u00e4dess\u00e4 ole kyse siit\u00e4, kuka on saamelainen tai kuka edustaa alkuper\u00e4iskansaa vaan siit\u00e4, ett\u00e4 saamelaisstatukseen yritet\u00e4\u00e4n (poliittisella p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4) j\u00e4lkik\u00e4teen koplata etuja ja oikeuksia. Niist\u00e4 pit\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 erikseen ja puhua asioista oikeilla nimill\u00e4, jotta kansanedustajat ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen sis\u00e4ll\u00f6n ja seuraukset.<\/p>\n

Mit\u00e4 Hyv\u00e4risen ja Aikion viiden vuoden takaisiin vaatimuksiin muuten tulee, ne ovat vaikutuksiltaan kumouksellisimpia, mit\u00e4 suomalaisessa politiikassa on esitetty sen j\u00e4lkeen, kun kommunistit omine vaatimuksineen poistuivat takavasemmalle.<\/p>\n

Noudatetun saamelaispolitiikan todellista kannatusta voidaan vain arvailla. Saamelaisvaalit k\u00e4yd\u00e4\u00e4n sammutetuin lyhdyin, vaikka suhtautuminen radikaaliin saamelaislakiin jakaa saamelaisv\u00e4est\u00f6\u00e4 selke\u00e4mmin kuin nykyinen puoluejako jakaa suomalaisia. Millaiseksi sin\u00e4 arvioit Hyv\u00e4risen & Aikion edustaman ja toteuttaman politiikan kannatuksen? Mist\u00e4 mielest\u00e4si kertoo saamelaisvaalien perinteisesti alhainen \u00e4\u00e4nestysprosentti ja se, ett\u00e4 kunnallisvaalissa saamelaislistojen kannatus j\u00e4i vaatimattomaksi?<\/p>\n

Henkil\u00f6kohtaisesti uskon, ett\u00e4 saamelaisten enemmist\u00f6 on jokseenkin tyytyv\u00e4inen oloihinsa ja oikeuksiinsa eik\u00e4 johtajiensa tapaan tavoittele valtav\u00e4est\u00f6\u00e4 parempaa asemaa. Se ainakin on selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 saamelaisalueella asuva saamelainen suhtautuu asiaan eri tavalla kuin p\u00e4\u00e4t\u00f6ikseen seminaareja surffaileva poliitikko tai yhteiskunnan pelkkin\u00e4 lakipyk\u00e4lin\u00e4 hahmottava oikeustieteilij\u00e4.<\/p>\n

Porotalouden laidunkriisi ja heikko kannattavuus kuuluvat ammattimaisen porotalouden yhteisiin ongelmiin, joita minun mielest\u00e4ni pit\u00e4\u00e4 pyrki\u00e4 ratkomaan kokonaisvaltaisesti, siis asettamatta elinkeinon harjoittajia syntyper\u00e4n tai kielen perusteella eriarvoiseen asemaan. Lainasin Sompio -lehdess\u00e4 julkaistuun kirjoitukseeni p\u00e4tk\u00e4n saamelaisk\u00e4r\u00e4jien hallituksen lausuntoa, jossa vaaditaan saamelaisille poroasioissa Suomen valtios\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00f6n kirjatun tasa-arvoperiaatteen vastaista erityisasemaa.<\/p>\n

Jonkinlaista erotuomaria poroasioissa on joka tapauksessa  tarvittu ja tarvitaan jatkossakin. Taitaa vain olla niin, ett\u00e4 maailmasta ei l\u00f6ydy tahoa, jota saamelaiset pit\u00e4isiv\u00e4t puolueettomana. Kuten tied\u00e4t, tri Martin Scheininin tulkintoja saamelaisten perustuslaillisista oikeuksista on mets\u00e4k\u00e4r\u00e4jien yhteydess\u00e4 testattu kymmenen vuoden ajan Suomen oikeuslaitoksen kaikilla tasoilla. Saamelaisten mielest\u00e4 k\u00e4r\u00e4j\u00e4prosessin lopputulos on varmaankin osoitus suomalaisen oikeuslaitoksen puolueellisuudesta. Minun mielest\u00e4ni ratkaisu oli sek\u00e4 puolueeton ett\u00e4 oikeuslaitoksen uskottavuuden kannalta ainoa mahdollinen – olen perehtynyt perusteellisesti k\u00e4siteltyyn ongelmakentt\u00e4\u00e4n ja oikeuden p\u00f6yt\u00e4kirjoihin. Tappio Genevess\u00e4 – jonne ilmeisesti koko ajan varsinaisesti t\u00e4hd\u00e4ttiin – lienee kirvellyt saamelaisosapuolta paljon enemm\u00e4n. Mihin seuraavaksi valitettaisiin?<\/p>\n

Saamelaisosapuolen ainoa johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s kiville menneist\u00e4 k\u00e4r\u00e4jist\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan vaatimus, ett\u00e4 vastaavanlaisen k\u00e4r\u00e4j\u00f6innin kustannukset on jatkossa maksettava verovaroista – siis k\u00e4r\u00e4jien lopputuloksesta riippumatta. Touhua seuratessa on tullut mieleen, ett\u00e4 kun el\u00e4intieteilij\u00e4 testaa uusia teorioitaan mittaussarjoilla tai el\u00e4inkokeilla, oikeustieteilij\u00e4n koelaboratoriona on oikeuslaitos. Ei k\u00e4y kateeksi niit\u00e4 poromiehi\u00e4, jotka ovat antautuneet saamelaisporomiesten nimiss\u00e4 py\u00f6ritetyn k\u00e4r\u00e4j\u00e4rumban ”koe-el\u00e4imiksi”!<\/p>\n

Min\u00e4kin olen odottanut saamelaispoliitikoilta sen suuntaisia kannanottoja ja sitoumuksia, ett\u00e4 voisin suhtautua luottavaisemmin luonnonsuojelualueiden tulevaisuuteen mahdollisessa saamelaisomistuksessa.<\/p>\n

Pid\u00e4n todellakin alkuper\u00e4ist\u00e4 luontoa ja sen suojelemista niin arvokkaana asiana, ett\u00e4 siihen verrattuna saamelaisten ja muidenkin v\u00e4est\u00f6ryhmien ikuinen pyrkimys omien etujen ja oikeuksien lis\u00e4\u00e4miseen on Suomen tapaisessa korkean elintason maassa toisarvoista n\u00e4pertely\u00e4. Saamelaispoliitikkojen tavoitteena on yhdist\u00e4\u00e4 saamelaisten vanhat oikeudet nykyiseen tekniikkaan, elintasoon ja rahantarpeeseen. Minun mielest\u00e4ni yht\u00e4l\u00f6 on kaikella tavalla mahdoton. Jos haluat pit\u00e4\u00e4 ajatteluani kolonialistisena, niin siit\u00e4 vain. Valtav\u00e4est\u00f6n piiriss\u00e4 sit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n elitistisen\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 haluan huomauttaa, ett\u00e4 en ole herraskakara ja ett\u00e4 minua persaukisempaa luuseria saa hakea.<\/p>\n

Tein 80-luvulla hartiavoimin t\u00f6it\u00e4 Er\u00e4maaliikkeess\u00e4, jonka tavoitteena oli saada pysyv\u00e4 hakkuukielto perustettavien er\u00e4maa-alueiden mets\u00e4isiin osiin. T\u00e4lt\u00e4 osin toive ei toteutunut, mutta 90-luvulla ulkomaiset mets\u00e4teollisuuden asiakkaat pakottivat Mets\u00e4hallituksen ja koko mets\u00e4sektorin opettelemaan uutta ajattelua ja uusia toimintatapoja. Opittavaa on viel\u00e4 paljon, mutta t\u00e4m\u00e4nhetkisen arvioni mukaan valtiovalta\/Mets\u00e4hallitus hallitsee Yl\u00e4-Lapin luonnonvaroja ja luonnonsuojelualueita vastuullisemmin kuin saamelaiset tekisiv\u00e4t. Muuhun johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kseen on vaikea p\u00e4\u00e4ty\u00e4, jos kulkee molemmat silm\u00e4t auki saamelaisalueen metsiss\u00e4 ja tuntureilla. Lis\u00e4perusteluja t\u00e4lle k\u00e4sitykselleni l\u00f6ytyy nettisivujeni teksteist\u00e4 ja kuvista.<\/p>\n

Sodankyl\u00e4ss\u00e4 31.11.2000
\nparhain terveisin
\nVV<\/p>\n

Lyhennetty ja tehty v\u00e4h\u00e4isi\u00e4 muutoksia 12\/2001<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Saamelaispoliitikkojen tavoitteena on yhdist\u00e4\u00e4 saamelaisten vanhat oikeudet nykyiseen tekniikkaan, elintasoon ja rahantarpeeseen. Minun mielest\u00e4ni yht\u00e4l\u00f6 on kaikella tavalla mahdoton. Kiit\u00e4n viel\u00e4 l\u00e4hett\u00e4m\u00e4st\u00e4si palautteesta. Vastaukseni viipyi mm. sen vuoksi, ett\u00e4 jouduin miettim\u00e4\u00e4n uusia perusteluja ja panemaan osan niist\u00e4 ensi kertaa tekstin muotoon. Luonnehdit saamelaistekstej\u00e4ni huolellisesti kirjoitetuiksi. Aikaa niiden v\u00e4kert\u00e4miseen ainakin on mennyt! Toisaalta huolellisuus ei paljon […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[10],"tags":[],"class_list":["post-721","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-saamelais-ja-poropolitiikka"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/721","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=721"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/721\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4222,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/721\/revisions\/4222"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=721"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=721"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=721"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}