{"id":3966,"date":"2020-12-17T09:23:11","date_gmt":"2020-12-17T07:23:11","guid":{"rendered":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/?p=3966"},"modified":"2023-08-29T22:35:05","modified_gmt":"2023-08-29T19:35:05","slug":"viivastyneet-klassikot","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/?p=3966","title":{"rendered":"Viiv\u00e4styneet klassikot"},"content":{"rendered":"\n

Minulle syksyn vaikutuksiltaan merkitt\u00e4vin kirja on Viv Groskopin \u00c4l\u00e4 heitt\u00e4ydy junan alle ja muita el\u00e4m\u00e4noppeja ven\u00e4l\u00e4isist\u00e4 klassikoista<\/em> (Atena 2019). Kirjailija on brittil\u00e4inen ven\u00e4j\u00e4n kielen maisteri ja ven\u00e4l\u00e4isen kirjallisuuden tuntija. Takaliepeess\u00e4 Groskop kannustaa: kenenk\u00e4\u00e4n ei tarvitse olla asiaan vihkiytyneen salaseuran j\u00e4sen lukeakseen ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 klassikoita. Totta!<\/p>\n\n\n

\"\"<\/a><\/p>\n\n\n

Groskop k\u00e4sittelee suosikkikirjailijoiltaan valitsemiaan yht\u00e4toista teosta. Useimmat ovat minulle entuudestaan tuttuja, eiv\u00e4t kuitenkaan kaikki. Innostuin lukemaan kaksi syyst\u00e4 tai toisesta v\u00e4liin j\u00e4\u00e4nytt\u00e4 merkkiteosta: Mihail Bulgakovin Saatana saapuu Moskovaan<\/em> ja Boris Pasternakin Tohtori Zivago<\/em>. N\u00e4m\u00e4 viime vuosisadan merkit\u00e4vimpiin kuuluvat teokset nousivat maailmanmaineeseen l\u00e4nness\u00e4: Zivago<\/em> julkaistiin Italiassa v. 1957 ja pian sen j\u00e4lkeen useissa l\u00e4nsimaissa, mutta Neuvostoliitossa lyhent\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 vasta v. 1988. Ep\u00e4suosion syiden arvaileminen antoi lukemiseen kiinnostavan lis\u00e4mausteen. <\/p>\n\n\n

\"\"<\/a><\/p>\n\n\n

Yhdysvalloissa Zivago nousi bestselleriksi eik\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kirjallisilla ansioillaan: Neuvostoj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n kriittisesti suhtautuva teos ymm\u00e4rrettiin k\u00e4ytt\u00f6kelpoiseksi aseeksi kylm\u00e4n sodan kulttuuririntamalla. Teosta puffattiin kaikin keinoin perimm\u00e4isen\u00e4 tavoitteena saada se lukijoiden k\u00e4siin my\u00f6s Neuvostoliitossa. <\/p>\n\n\n

\"\"<\/a><\/p>\n\n\n

Asian t\u00e4t\u00e4 puolta, nimenomaan CIA:n roolia taustalla, valotetaan Lara Prescottin kirjassa T\u00e4t\u00e4 ei koskaan tapahtunut<\/em> (WSOY 2020). Esim. HS lokeroi<\/a> Prescottin kirjan viihteeksi, mutta t\u00e4t\u00e4 ei pid\u00e4 s\u00e4ik\u00e4ht\u00e4\u00e4: teos on namupala, jonka hotkaisee helposti kertaistumalla. Omaan Zivago<\/em>-kohtaamiseeni kuului siis verryttely ennen varsinaista suoritusta ja rento palauttelu sen j\u00e4lkeen. <\/p>\n\n\n

\"\"<\/a><\/p>\n\n\n

Koska kuuluisat rakkaustarinat kulkevat kummankin suurromaanin yhten\u00e4 tasona, tulin Zivagoa<\/em> lukiessani vertailleeksi sit\u00e4 Tolstoin Anna Kareninaan<\/em>. K\u00e4sitykseni mukaan Tolstoi vetoaa t\u00e4lt\u00e4 osin amerikkalaiseen lukijaan vahvemmin kuin Pasternak. Itse asiassa – anteeksi vain – Tohtori Zivagoon<\/em> verrattuna Anna Karenina<\/em> l\u00e4hentelee harlekiinikirjallisuutta. En yht\u00e4\u00e4n ihmettele, ett\u00e4 vakavoiduttuaan Tolstoi halusi unohtaa nuoruudenhairahduksensa! \ud83d\ude09<\/p>\n\n\n\n

Tohtori Zivagon ja Laran tarina uskomattomine sattumuksineen on el\u00e4m\u00e4\u00e4 suurempi stoori, mutta Pasternak tarjoilee sen lukijalle \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen ep\u00e4viihteellisesti. Jopa useimmat ns. vakavasti otettavat kirjailijat olisivat k\u00e4sitelleet Laran ja Jurin ensimm\u00e4ist\u00e4 yhteist\u00e4 lemmeny\u00f6t\u00e4 monisanaisemmin kuin Pasternak:<\/p>\n\n\n\n

\n

Oli kulunut jo kaksi kuukautta siit\u00e4 p\u00e4iv\u00e4st\u00e4, jolloin h\u00e4n ei palannutkaan tavanomaiselta kaupunkimatkaltaan kotiin, vaan j\u00e4i y\u00f6ksi Larissa Fjodorovnan luo…<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n

Pasternak kohdistaa p\u00e4\u00e4huomionsa siihen, miten yhteiskunta ja tohtori muuttuvat ja kehittyv\u00e4t. My\u00f6s sis\u00e4llissodan tapahtumat ovat keskeisess\u00e4 roolissa, ja Zivagokin osallistuu sotatapahtumiin kumousjoukkojen kaapattua h\u00e4net l\u00e4\u00e4k\u00e4rikseen. Kirjassa sotiminen tapahtuu maaseudulla ja t\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 Zivago<\/em> muistuttaa Tolstoin Suurta Sotaromaania. <\/p>\n\n\n\n

Syit\u00e4 Pasternakin romaanin ep\u00e4suosioon Neuvostoliitossa on varmaankin etsitt\u00e4v\u00e4 Zivagon suhtautumisesta sosialistiseen vallankumoukseen: tohtori ei kerta kaikkiaan innostu siit\u00e4. Lis\u00e4ksi Pasternakin tarjoilema mielikuva sotimisen sattumanvaraisuudesta ja amat\u00f6\u00f6rim\u00e4isyydest\u00e4 tuo v\u00e4lill\u00e4 mieleen Lauri Viidan kuvaukset Pispalan punakaartin touhuista Suomen sis\u00e4llissodassa. <\/p>\n\n\n\n

Kirjan p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 epilogissa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n toista maailmansotaa. Veteraani-ik\u00e4\u00e4n varttuneet Zivagon nuoruudenyst\u00e4v\u00e4t pohdiskelevat kokemuksiaan tavalla, joka jo pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n saattoi riitt\u00e4\u00e4 syyksi pitk\u00e4\u00e4n paitsioon:<\/p>\n\n\n\n

\n

– Kummallista. Ei ainoastaan sinun pakkoty\u00f6si ja koko edellisen vuosikymmenen, kolmekymment\u00e4luvun taustaa vasten katsottuna, vaan my\u00f6s vapaudessa, viel\u00e4p\u00e4 yliopistonopettajan turvatussa asemassa, keskell\u00e4 kirjoja, rahaa ja mukavuuksia, sota vaikutti puhdistavalta myrskylt\u00e4, raikkaan ilman suihkulta, pelastumisen tuulahdukselta.

– Mielest\u00e4ni kollektivisointi oli v\u00e4\u00e4r\u00e4, ep\u00e4onnistunut toimenpide, mutta erehdyst\u00e4 ei voitu tunnustaa. Jotta vastoink\u00e4yminen olisi voitu salata, piti kaikin pelotuskeinoin vieroittaa ihmiset arvostelemasta ja ajattelemasta, pakottaa heid\u00e4t n\u00e4kem\u00e4\u00e4n olematon ja todistaa kielteinen my\u00f6nteiseksi. Siit\u00e4 jezovilaisuuden*) tavaton julmuus, perustuslain julistaminen, jota ei aiottukaan soveltaa k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n, yleiset vaalit, jotka eiv\u00e4t nojautuneet vaalivapauteen.

– Ja kun sota syttyi, sen todelliset kauhut, todellinen vaara ja kuoleman uhka olivat siunausta verrattuna noiden p\u00e4\u00e4h\u00e4npistojen ep\u00e4inhimilliseen herruuteen. Ne toivat mukanaan helpotuksen, koska rajoittivat kuolleen kirjaimen taikavoimaa. Joka paikassa, niin selustassa kuin rintamallakin, eik\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n sinun asemassasi, pakkoty\u00f6leireiss\u00e4, ihmiset heng\u00e4htivat vapaammin, t\u00e4ysin rinnoin, ja huumautuneina, aitoa onnea tuntien, heitt\u00e4ytyiv\u00e4t hirvitt\u00e4v\u00e4\u00e4n taisteluun, joka uhkasi kuolemalla, mutta kuitenkin tiesi pelastusta.<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n

*) Nikolai Ivanovit\u0161 Je\u017eov oli Neuvostoliiton salaisen poliisin, NKVD:n, johtaja suuren puhdistuksen aikana 1936\u20131938. H\u00e4net pid\u00e4tettiin huhtikuussa 1939 syytettyn\u00e4 vakoilusta ja Stalinin murhan suunnittelemisesta; helmikuussa 1940 Jezov tuomittiin ja teloitettiin. Lopulta Jezov poistettiin my\u00f6s virallisista valokuvista.<\/p>\n\n\n

\"\"<\/a><\/p>\n\n\n

Stalin oli kiinnostunut kirjallisuudesta, varsinkin lyriikasta ja oli suoraan yhteydess\u00e4 muutamiin kirjailijoihin. Pasternakillekin h\u00e4n soitti, mutta keskeytti puhelun huomattuaan, ett\u00e4 ei ollut edellytyksi\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4 yhteiselle aaltopituudelle. <\/p>\n\n\n\n

Toinen nobelisti, Mihail Solohov, suostui kuuntelemaan Stalinin ehdotuksia ja ottamaan niit\u00e4 huomioon. Asiasta enemm\u00e4n emeritusprofessori Timo Vihavaisen blogitekstiss\u00e4 Vaikea rooli<\/a>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Minulle syksyn vaikutuksiltaan merkitt\u00e4vin kirja on Viv Groskopin \u00c4l\u00e4 heitt\u00e4ydy junan alle ja muita el\u00e4m\u00e4noppeja ven\u00e4l\u00e4isist\u00e4 klassikoista (Atena 2019). Kirjailija on brittil\u00e4inen ven\u00e4j\u00e4n kielen maisteri ja ven\u00e4l\u00e4isen kirjallisuuden tuntija. Takaliepeess\u00e4 Groskop kannustaa: kenenk\u00e4\u00e4n ei tarvitse olla asiaan vihkiytyneen salaseuran j\u00e4sen lukeakseen ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 klassikoita. Totta! Groskop k\u00e4sittelee suosikkikirjailijoiltaan valitsemiaan yht\u00e4toista teosta. Useimmat ovat minulle entuudestaan tuttuja, […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[],"class_list":["post-3966","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjallisuus-taide"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3966","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3966"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3966\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4605,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3966\/revisions\/4605"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3966"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3966"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3966"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}