{"id":3703,"date":"2020-03-07T17:09:09","date_gmt":"2020-03-07T15:09:09","guid":{"rendered":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/?p=3703"},"modified":"2025-06-08T08:50:02","modified_gmt":"2025-06-08T05:50:02","slug":"laxness-neuvostoliitossa-kuvitelmat-ja-todellisuus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/?p=3703","title":{"rendered":"Laxness Neuvostoliitossa – kuvitelmat ja todellisuus"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/a><\/p>\n\n\n

Kun kirjailija Halldor Laxness matkusti ensi kertaa Neuvostoliittoon syksyll\u00e4 1932, p\u00e4\u00e4llimm\u00e4isen\u00e4 pontimena oli uteliaisuus, halu n\u00e4hd\u00e4 omin silmin ty\u00f6l\u00e4isten ihannevaltion rakennusty\u00f6maa. Laxness julkaisi pian matkalta palattuaan teoksen I Austurvegi, <\/em>jota ei kuitenkaan ole suomennettu.<\/p>\n\n\n\n

Laxnessin matkavaikutelmia voi lukea suomeksi essee- ja muisteluteoksesta Tunnustan maata<\/em> (WSOY 1966, suomentaja Toini Havu). Matkan ja muistelusten\nv\u00e4liin mahtuu paljon pohdiskelua ja eletty\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4, lis\u00e4\u00e4 matkoja Neuvostoliittoon,\nluettuja ja kuultuja muiden kokemuksia. Erityisen merkitt\u00e4v\u00e4 silmien avaaja lienee\nollut kirjailijakollega Andre Giden (Nobel v.1947) kriittinen matkakirja Retour\nde l\u2019U.R.R:S. vuodelta 1936. <\/p>\n\n\n\n

Gide oli Neuvostoliittoon matkustaessaan kommunisti, kotiin palatessaan entinen kommunisti. Laxness puolestaan oli nykykielell\u00e4 ilmaistuna v\u00e4rilasein varustautunut symppari. H\u00e4nen muistelukirjansa luku Ei tarua vaan totta Leningradista<\/em> alkaa n\u00e4in:<\/p>\n\n\n\n

Oivalsin ett\u00e4 kuvitelmani Neuvostoliitosta olivat sit\u00e4 laatua, ettei haittaisi, vaikka ne p\u00e4\u00e4sisiv\u00e4t mittelem\u00e4\u00e4n voimiaan todellisuuden kanssa.<\/em> <\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

Ehk\u00e4 ylimitoitetuista odotuksista johtuen matka tuotti pahan pettymyksen. Ensimm\u00e4inen j\u00e4rkytys oli vastassa heti Leningradissa: laajalti maailmaa kiert\u00e4nyt Laxness n\u00e4ki siihenastisen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 ylivoimaisesti k\u00f6yhimm\u00e4t ihmiset maassa, josta h\u00e4n luuli \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen k\u00f6yhyyden poistuneen jo aikaa sitten!<\/p>\n\n\n\n

Se uupunut ja ty\u00f6n riuduttama ryysyk\u00f6yh\u00e4list\u00f6, joka Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 t\u00e4ytti torit ja kadut, asemat ja kulkuneuvot syksyll\u00e4 1932, poikkesi siell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 L\u00e4nsi-Euroopassa tavattavista takapajuisen v\u00e4est\u00f6nosan j\u00e4\u00e4nteist\u00e4 siin\u00e4 suhteessa, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 joukko oli riistetty eroon kotoisesta ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4\u00e4n, ”keskiaikaiselta” maaseudulta ja sen surkeista r\u00f6ttel\u00f6ist\u00e4, siit\u00e4 pinttyneest\u00e4 k\u00f6yh\u00e4inkulttuurista, joka sellaisilla seuduilla kuuluu asiaan.<\/em><\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

Laxness oli asettanut vierailulleen yhden senhetkiseen kirjalliseen ty\u00f6h\u00f6ns\u00e4 liittyneen tavoitteen:<\/p>\n\n\n\n

Olin jo kauan suunnitellut kirjoitusta Islannin maaseudulla vallitsevasta k\u00f6yhyydest\u00e4, ja vuodesta 1929 olin kirjoittanut romaania samasta aiheesta, samalla kun kirjoitin ”Salka Valkaa”, joka kertoo vuonojen kalastuspaikkojen silloisista kurjuuden pes\u00e4paikoista. Olin tahtonut p\u00e4\u00e4st\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4lle n\u00e4kem\u00e4\u00e4n, miten talonpojat sopeutuivat sosialistisen mullistuksen j\u00e4lkeiseen uuteen el\u00e4m\u00e4\u00e4n, marxilaisten silmiss\u00e4h\u00e4n se merkitsi ihmisten pelastumista k\u00f6yhyyden helvetist\u00e4. Olin kuten sanottu kirjoittanut jo kaksi talonpoikaisromaanini luonnosta, mutta minusta niiden ydin viel\u00e4 tarvitsi vahvistusta, ennen kuin kykenin k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n aiheet pohjia my\u00f6ten.<\/em><\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

Ty\u00f6ns\u00e4 vuoksi\nkirjailija olisi halunnut vierailla kolhooseissa, edes yhdess\u00e4, mutta h\u00e4nen\ntoiveensa ei toteutunut. Sen sijaan tehtaita ja rautasulattoja h\u00e4n n\u00e4ki enemm\u00e4n\nkuin tarpeeksi, is\u00e4ntien mielest\u00e4 ne olivat kolhooseja sopivampaa n\u00e4ytett\u00e4v\u00e4\u00e4\nulkomailta saapuneille valtuuskunnille. N\u00e4in kirjailija purkaa pettymyst\u00e4\u00e4n:<\/p>\n\n\n\n

En koko Ven\u00e4j\u00e4n-matkallani n\u00e4hnyt muita talonpoikia kuin ne kolmekymment\u00e4 miljoonaa, jotka olivat j\u00e4tt\u00e4neet kotinsa ja kontunsa ja h\u00e4din tuskin pysyiv\u00e4t hengiss\u00e4 tallustellessaan nyytti sel\u00e4ss\u00e4 pitkin suurkaupunkien katuja. [\u2026]<\/em><\/p>

Kaupungit, joihin n\u00e4m\u00e4 kodittomat keskiaikaiset talonpojat jonkinlaisessa h\u00e4m\u00e4r\u00e4ss\u00e4 el\u00e4m\u00e4n toivossa etsiytyiv\u00e4t, olivat enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n kelvottomia ihmisten asunsijoiksi. ”J\u00e4rjestelm\u00e4” ei likimainkaan pystynyt tekem\u00e4\u00e4n Leningradin kaltaisesta kaupungista taloudellisesti sellaista, ett\u00e4 se olisi kyennyt t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n sinne lakkaamatta virtaavan ihmispaljouden tarpeet, ihmisten, jotka tulivat luottaen niihin, jotka jo siell\u00e4 olivat.<\/em> <\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

Laxness koki\nmatkallaan muitakin pettymyksi\u00e4. Kirjailija l\u00e4hti matkaan yksin, mutta perill\u00e4 Neuvostoliitossa\nh\u00e4n liikkui p\u00e4\u00e4osin l\u00e4nnest\u00e4 tulleiden valtuuskuntien mukana ja paikallisten\nluottohenkil\u00f6iden opastuksella. Yhteisest\u00e4 kuplasta huolimatta keskustelu oli\nvaikeaa:<\/p>\n\n\n\n

Monet kommunistit olivat hirmuisia ”besserwissereit\u00e4”, niin kuin saksaksi sanotaan sellaisia, jotka tuntuvat tiet\u00e4v\u00e4n kaiken paremmin kuin muut, mik\u00e4 muuten usein on ominaista ihmisille, jotka ovat saaneet kunnon saksalaisen kasvatuksen. Jos puhui ”toisista” ongelmista ”toisella” tavalla, her\u00e4tti se heiss\u00e4 parhaassa tapauksessa s\u00e4\u00e4li\u00e4; ja s\u00e4\u00e4li\u00e4 saatteli aivan erikoinen hymy. Jotkut pitiv\u00e4t t\u00e4t\u00e4 p\u00f6yhke\u00e4n\u00e4 toisenlaisten k\u00e4sitysten halventamisena; mutta ep\u00e4ilenp\u00e4, oliko t\u00e4m\u00e4 suhtautuminen sen p\u00f6yhke\u00e4mp\u00e4\u00e4 tai ylimielisemp\u00e4\u00e4 kuin yleens\u00e4k\u00e4\u00e4n fanaattisten lahkolaisten. He riiteliv\u00e4t usein kesken\u00e4\u00e4n, mutta en koskaan muista kuulleeni kommunistien riitelev\u00e4n sellaisten kanssa, joilla oli erilaiset mielipiteet.<\/em><\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

Laxnessin\nhavainnot kesken\u00e4\u00e4n riitelevist\u00e4 besserwissereist\u00e4 tuntuvat kovin tutuilta ainakin\nkaikille meille, jotka olemme kuulleet 1970-luvun opiskelijakommunistien argumentointia.\nIlmiselvi\u00e4 sukulaissieluja n\u00e4ytt\u00e4isiv\u00e4t olevan \u2013 puoluekannasta riippumatta – my\u00f6s\nt\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n \u00e4\u00e4rifeministit. <\/p>\n\n\n\n

Kovin tuttua\non my\u00f6s valikoiva huonon\u00e4k\u00f6isyys tai suorastaan t\u00e4ysi sokeus sellaisten ilmi\u00f6iden\nedess\u00e4, jotka ovat ristiriidassa omaksutun ideologian kanssa. Kun valtuuskunta kysyi\noppaaltaan selityst\u00e4 n\u00e4hdyist\u00e4 katulapsista (besprizorni), k\u00e4ytiin seuraavanlainen\n\u201dkeskustelu\u201d:<\/p>\n\n\n\n

-Tuolla kadulla nukkui muutamia besprizorni.
-Ei Neuvostoliitossa en\u00e4\u00e4 ole mit\u00e4\u00e4n besprizorni.
-Niin mutta tuolla niit\u00e4 nukkui kolme kappaletta, sanoi bulgarialainen.
-Min\u00e4 voin menn\u00e4 valalle siit\u00e4, ett\u00e4 puolue ja neuvostohallitus ovat julistaneet (h\u00e4n mainitsi p\u00e4iv\u00e4n ja vuoden ja kongressin), ett\u00e4 besprizorni on t\u00e4ydellisesti h\u00e4vitetty Neuvostoliitosta.<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

Juuri siihen aikaan lasketaan l\u00e4hes kolmenkymmenen miljoonan talonpojan t\u00e4ss\u00e4 maassa l\u00e4hteneen pakoon maatalouden kollektivisointia. En huoli puuttua siihen, kuinka moni t\u00e4ss\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n kaupunkien ihmismeress\u00e4 1932 oli t\u00e4llaisella pakomatkalla; mutta useimmat heist\u00e4 olivat talonpoikia; ja he olivat l\u00e4hteneet taloistaan. T\u00e4m\u00e4 juureton maatalousproletariaatti oli vaihtanut lehm\u00e4ns\u00e4 ja sikansa pelkkiin aatteisiin ja propagandaan, joista nuo poloiset tietenk\u00e4\u00e4n eiv\u00e4t \u00e4lynneet yht\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n, eiv\u00e4tk\u00e4 toisekseen ottaneet niit\u00e4 kuuleviin korviinsakaan. <\/em><\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

Kun Suomessa 1970-luvulla yritettiin keskustella Neuvostoliiton ymp\u00e4rist\u00f6ongelmista, kommunistit v\u00e4ittiv\u00e4t ettei sellaisia ole. Esimerkiksi huoli Baikal-j\u00e4rven saastumisesta torjuttiin vastaansanomattomalla empirialla: kaikki paikalla vierailleet \u201dTy\u00f6v\u00e4en Uimarit\u201d todistivat yht\u00e4pit\u00e4v\u00e4sti, ett\u00e4 j\u00e4rven vesi oli kristallinkirkasta ja juomakelpoista! (Kuten muistetaan, toimittaja Maria Pettersson todisti Helsingin Sanomissa vastaavalla tavalla, ett\u00e4 monikulttuurinen Malm\u00f6 on turvallinen kaupunki.)<\/p>\n\n\n\n

Jos p\u00e4\u00e4si k\u00e4ym\u00e4\u00e4n niin, ett\u00e4 paikalla k\u00e4yneiden, ongelmat omin silmin n\u00e4hneiden havaintoja ei kyetty mit\u00e4t\u00f6im\u00e4\u00e4n, saatiin kuulla tuttu patenttiargumentti: mahdollisten ymp\u00e4rist\u00f6ongelmien ratkaiseminen on sosialistisessa j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 joka tapauksessa suunnattomasti helpompaa kuin kapitalismin oloissa. Mik\u00e4 huvittavinta, nyt puoli vuosisataa my\u00f6hemmin saattaa kuulla joidenkin neropattien v\u00e4itt\u00e4v\u00e4n, ett\u00e4 ilmastonmuutoksen pys\u00e4ytt\u00e4minen vaatii siirtymist\u00e4 sosialismiin!<\/p>\n\n\n\n

Oli kokonaan kes\u00e4ll\u00e4 2018 toteutuneen Islannin-matkan ansiota, ett\u00e4 tutustuin islantilaisen Nobel-kirjailija Halldor Laxnessin tuotantoon. Luin h\u00e4nen koko suomennetun proosatuotantonsa, 11 teosta, ja kirsikaksi kakun p\u00e4\u00e4lle edell\u00e4 siteeratun essee- ja muisteluteoksen Tunnustan maata. <\/em>Luku-urakka oli antoisa ja avartava: aiemmin t\u00e4ysin vieraaksi j\u00e4\u00e4nyt Laxness nousi heitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 suosikkikirjailijoideni ter\u00e4vimp\u00e4\u00e4n k\u00e4rkiryhm\u00e4\u00e4n. <\/p>\n\n\n\n

Monet kirjallisuuden suuret nimet ovat merkitt\u00e4vi\u00e4 filosofeja, joiden yhteiskunnallinen ajattelu on itsen\u00e4ist\u00e4, yleisp\u00e4tev\u00e4\u00e4 ja ajatonta. Omista suosikeistani t\u00e4h\u00e4n ryhm\u00e4\u00e4n kuuluvat Laxnessin ja ven\u00e4l\u00e4isten klassikkokirjailijoiden lis\u00e4ksi virolainen Jaan Kross, suomalaisista esimerkiksi Samuli Paronen, Erno Paasilinna ja Pentti Haanp\u00e4\u00e4. <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kun kirjailija Halldor Laxness matkusti ensi kertaa Neuvostoliittoon syksyll\u00e4 1932, p\u00e4\u00e4llimm\u00e4isen\u00e4 pontimena oli uteliaisuus, halu n\u00e4hd\u00e4 omin silmin ty\u00f6l\u00e4isten ihannevaltion rakennusty\u00f6maa. Laxness julkaisi pian matkalta palattuaan teoksen I Austurvegi, jota ei kuitenkaan ole suomennettu. Laxnessin matkavaikutelmia voi lukea suomeksi essee- ja muisteluteoksesta Tunnustan maata (WSOY 1966, suomentaja Toini Havu). Matkan ja muistelusten v\u00e4liin mahtuu paljon pohdiskelua […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[34],"class_list":["post-3703","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjallisuus-taide","tag-halldor-laxness"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3703","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3703"}],"version-history":[{"count":18,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3703\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4773,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3703\/revisions\/4773"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3703"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3703"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3703"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}