![\"\"](\"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstikuvat\/smuulin_teoksia.jpg\" "\\"Juhan")
<\/a><\/p>\n\n\nEn tiennyt kirjailijasta mit\u00e4\u00e4n, mutta olinkohan t\u00f6rm\u00e4nnyt nimeen Jaan Krossin muistelmissa? Kotiin palattuani tarkistin asian. Kaksiosaisen teoksensa Rakkaat kanssavaeltajat<\/em> ensimm\u00e4isess\u00e4 osassa Kross kirjoittaa: <\/p>\n\n\n\n Er\u00e4\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 varmaankin toukokuussa 1958 Juhan Smuul tuli taas kerran minua kadulla vastaan. [\u2026] H\u00e4n viittasi minulle: Edell\u00e4 kerrotun tapaamisen aikaan Juhan Smuul (1922-1971) oli asemansa vakiinnuttanut kirjailija, joka oli julkaissut useita runo- ja proosateoksia. Lis\u00e4ksi h\u00e4n oli Viron kirjailijaliiton hallituksen puheenjohtaja. Jaan Kross (1920-2007) vasta odotti p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 runokokoelmansa julkaisemisesta. Krossin esikoisteos, runokokoelma S\u00f6erikastaja<\/em> (Hiilenrikastaja<\/em>) julkaistiin v.1958.<\/p>\n\n\n Jatkossa Krossin asema\nkirjailijana toki helpottui, mutta h\u00e4nen piti koko neuvostomiehityksen ajan\nmietti\u00e4 tarkoin sanottavansa. Smuul sen sijaan saattoi kirjoittaa ja julkaista \nmielens\u00e4 mukaan, koska oli vakaumuksellinen kommunisti, puolueen j\u00e4sen vuodesta\n1951. Viron kirjailijaliiton johtoon Smuul nousi vuonna 1954. Mik\u00e4 sattuma:\nKross p\u00e4\u00e4si samana vuonna palaamaan kotimaahan oltuaan kahdeksan vuotta\nSiperiassa vankileireill\u00e4 ja karkotettuna!<\/p>\n\n\n\n Smuulin ainoa suomennettu proosateos on v. 1959 julkaistu J\u00e4ine raamat<\/em>, josta h\u00e4nelle my\u00f6nnettiin Lenin-palkinto vuonna 1961. Kirja julkaistiin suomeksi v. 1964 nimell\u00e4 J\u00e4\u00e4tikk\u00f6kirja<\/em> ja luin sen pian Virosta palattuani. Teoksessa kerrotaan Smuulin matkasta Etel\u00e4mantereelle: ihan kelpo kirja, jos aihepiiri kiinnostaa eik\u00e4 p\u00e4\u00e4lleliimattu aatteellisuus h\u00e4iritse.<\/p>\n\n\n Kirjailija Smuuliin p\u00e4tee se, mit\u00e4 Yhdysvaltoihin v. 1978 emigroitunut ja nopeasti kansainv\u00e4liseen maineeseen noussut neuvostokollega Sergei Dovlatov<\/a> kirjoittaa mainiossa sukutarinassaan Meik\u00e4l\u00e4iset<\/em>:<\/p>\n\n\n\n Kuusivuotiaana tiesin, ett\u00e4 Stalin tappoi isois\u00e4ni. Ja koulun p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4 olin perill\u00e4 jo aivan kaikesta. <\/em><\/p>\n\n\n\n Tiesin ett\u00e4 sanomalehdiss\u00e4 kirjoitetaan valheita. Tiesin ett\u00e4 ulkomailla tavalliset ihmiset el\u00e4v\u00e4t paremmin ja onnellisemmin. Tiesin ett\u00e4 on h\u00e4pe\u00e4llist\u00e4 mutta hy\u00f6dyllist\u00e4 olla kommunisti.<\/em><\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n
\u201dTulkaapa hetkeksi t\u00e4nne\u2026\u201d
Min\u00e4 menin. Tietysti. En alkanut tehd\u00e4 ongelmaa siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n oli minua tismalleen kaksi vuotta nuorempi. Nousin torinpuoleiset portaat ja laskeuduin Viru-kadun puoleiset portaat. Pidin vain huolen siit\u00e4, ett\u00e4 mahdollinen tarkkailija ei havaitsisi minun erityisemmin kiirehtiv\u00e4n vaan liikkuvan tavalliseen tahtiin.
\u201dKuulkaas, hallitus pohti juuri ajankohtaisia asioita. P\u00e4\u00e4tettiin, ett\u00e4 te tulette huomenna Toompealle ja j\u00e4t\u00e4tte meid\u00e4n naisillemme j\u00e4senhakemuksen kirjailijaliittoon. Me harkitsemme asiaa torstaina ja hyv\u00e4ksymme teid\u00e4t j\u00e4seneksi.
\u201dMutta eih\u00e4n minulta ole ilmestynyt mit\u00e4\u00e4n! Minun runokokoelmani julkaiseminen seisoo ja seisoo.\u201d
\u201dKuulkaas nyt, min\u00e4 en vastaa kustantamon toiminnasta, vaan liiton hallituksen toiminnasta. Joten pankaa t\u00f6pin\u00e4ksi. Ja olkaa torstaina paikalla. Kello nelj\u00e4.\u201d<\/em><\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n<\/a><\/p>\n\n\n<\/a><\/p>\n\n\n\n