{"id":309,"date":"2014-06-12T13:01:21","date_gmt":"2014-06-12T10:01:21","guid":{"rendered":"http:\/\/www.veikkovasama.fi\/?p=309"},"modified":"2021-11-26T14:03:28","modified_gmt":"2021-11-26T12:03:28","slug":"melontaa-valjilla-vesilla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/?p=309","title":{"rendered":"Melontaa v\u00e4ljill\u00e4 vesill\u00e4"},"content":{"rendered":"

Tunnustin vuodentakaisessa postauksessani<\/a> viihtyv\u00e4ni juhannuksena kotona kaupungin rauhassa. Niin nytkin. Vesille toki teki mieli, mutta niin tekee muinakin p\u00e4ivin\u00e4\u2026<\/p>\n

Hain kirjastosta kaksi paksua kirjaa ja yhden ohuen. Toinen paksu oli Paul Therouxin v. 1993 suomeksi julkaistu Tyynenmeren onnelliset saaret<\/em>. Alkuper\u00e4isteoksen kannesta l\u00f6ytyy t\u00e4rke\u00e4 t\u00e4smennys: Paddling the Pacific<\/em>.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Kirjailija matkusti saarille muiden matkailijoiden tavoin lent\u00e4en, mutta ryhtyi paikan p\u00e4\u00e4lle p\u00e4\u00e4sty\u00e4\u00e4n omatoimiseksi: liikkui laukkuun pakattavalla kajakilla *)  ja tyytyi telttamajoitukseen. Koska minulla on l\u00e4heinen suhde sek\u00e4 kajakkiin ett\u00e4 telttaan, kirjailijan retkill\u00e4 oli helppo olla hengess\u00e4 mukana.<\/p>\n

Theroux tapasi aitoja ihmisi\u00e4 ja p\u00e4\u00e4si helposti puheisiin heid\u00e4n kanssaan. Kalastajat ja rantadyykkarit tutkivat kiinnostuneena kajakkia ja arvostivat sill\u00e4 liikkuvaa, joka ei voinut olla tavallinen turisti. Sit\u00e4 ei ollut my\u00f6sk\u00e4\u00e4n yksin\u00e4inen kuljeskelija, jonka Theroux tapasi sattumoisin  syrj\u00e4isell\u00e4 rannalla: Uuden-Seelannin ex-p\u00e4\u00e4ministeri!<\/p>\n

Sen lis\u00e4ksi ett\u00e4 kirjailijan n\u00e4k\u00f6kulma on poikkeava, h\u00e4n on tarkka ja kriittinen havainnoija ja tietenkin loistava kirjoittaja. Teksti haastaa pohtimaan pallomme tulevaisuutta ja erityisesti massaturismin vaikutuksia vuosisatojen ajan omissa oloissaan el\u00e4neisiin yhteis\u00f6ihin ja ymp\u00e4rist\u00f6ihin. Havainnot ja p\u00e4\u00e4telm\u00e4t ovat realistisia, jonkun mielest\u00e4 ehk\u00e4 liian pessimistisi\u00e4.<\/p>\n

Matkansa masentavimmat p\u00e4iv\u00e4t Theroux vietti Amerikan Samoalla. Vuokrattuun autoon aiottiin murtautua ja tavarat varastaa. Kuunneltuaan aikansa paikallisten pikkugangstojen r\u00e4\u00e4vit\u00f6nt\u00e4 suunsoittoa kirjailija kysyi yhden nime\u00e4.<\/p>\n

M.C.Hammer.<\/em>
\nYh\u00e4 r\u00f6yhke\u00e4mp\u00e4\u00e4 \u2013 j\u00e4lleen nimi r\u00e4pp\u00e4reiden Parnassokselta. Naurettavaa, mutta oli v\u00e4\u00e4rin ajatella ett\u00e4 t\u00e4llaista olisi voinut sattua muualla Oseaniassa. Olin matkustellut niin monissa paikoissa ett\u00e4 tiesin: t\u00e4llaista tapahtui vain Yhdysvaltain Samoassa. Pojat olivat huiputtajia, idioottimaisia, laiskoja, uhittelevia ja ep\u00e4kunnioittavia. Olivatko he toisenlaisia aikuisina? Mahdotonta sanoa. Ehk\u00e4p\u00e4 he monien muiden tavoin odottivat vain tilaisuutta l\u00e4hte\u00e4 Honoluluun tai Los Angelesiin tuhansien muiden samoalaisten joukkoon, joiden kulttuuri oli aikaa sitten degeneroitunut.<\/em><\/em><\/p><\/blockquote>\n

Saatuaan kajakkinsa vesille ja p\u00e4\u00e4sty\u00e4\u00e4n kiusankappaleista meloja muisteli lentokent\u00e4ll\u00e4 tulijoille jaetun esitteen k\u00e4ytt\u00e4ytymisohjeita, joilla ei tuntunut olevan mink\u00e4\u00e4nlaista kosketuspintaa todellisuuteen:<\/p>\n

– Samoalaisessa talossa ei saa puhua seisaaltaan.<\/em>
\n – \u00c4l\u00e4 ojentele jalkojasi kun istut.<\/em>
\n – \u00c4l\u00e4 kulje talon ohi sateenvarjo mukanasi.<\/em>
\n – \u00c4l\u00e4 aja kyl\u00e4n l\u00e4pi, jos p\u00e4\u00e4llik\u00f6t pit\u00e4v\u00e4t kokoustaan.<\/em>
\n – \u00c4l\u00e4 sy\u00f6 k\u00e4velless\u00e4si kyl\u00e4n l\u00e4pi.<\/em>
\n(Minusta n\u00e4ytti etteiv\u00e4t samoalaiset muuta tehneetk\u00e4\u00e4n. Useimmiten he mussuttivat suurta hillomunkkia.)<\/em>
\n(\u2026)
\nJa m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4 riitti. Kuinka kummallista ett\u00e4 niin riemukkaan sikamaista yhteiskuntaa riivasi matkailijoiden k\u00e4yt\u00f6s tai ett\u00e4 se yleens\u00e4 loukkaantui niin helposti.<\/em>
\n(\u2026)
\nSamoasta oli tullut amerikkalaisen perheen j\u00e4sen ja se oli tyytyv\u00e4inen. Samoalaiset eiv\u00e4t juuri innostuneet, mutta eiv\u00e4t my\u00f6sk\u00e4\u00e4n valittaneet, ruskea pikkuveli oli tyytyv\u00e4inen niin kauan kuin se sai ruokaa ja sen huvit maksettiin.<\/em><\/p><\/blockquote>\n

Em\u00e4maiden vastikkeeton, sin\u00e4ns\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 tarkoittava tuki on merkitt\u00e4v\u00e4 syy monen \u201connellisen\u201d saaren t\u00e4m\u00e4nhetkiseen tilaan. Muitakin syit\u00e4 on, ja muutos voi olla j\u00e4rkytt\u00e4v\u00e4n nopea. Therouxin Honolulussa tapaama arkeologi Yoshiko Sinoto kertoo esimerkin:<\/p>\n

Min\u00e4 muistan Atiun, professori sanoi puhuessaan pikku saaresta Cookin saariryhm\u00e4ss\u00e4 Aitutakin l\u00e4hell\u00e4, miss\u00e4 min\u00e4kin olin melonut.<\/em>
\nOlin t\u00f6iss\u00e4 siell\u00e4, ja niinkin my\u00f6h\u00e4\u00e4n kuin vuonna 1984 Atiussa noudatettiin viel\u00e4 t\u00e4ysin perinteisi\u00e4 tapoja. Kaikki oli koskematonta. Palasin monen vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4, ja silloin vuonna 1989 koko kulttuuri oli h\u00e4vinnyt. Se oli p\u00e4\u00e4ttynyt, ihan noin vain. Miten se saattoi tapahtua niin nopeasti? Tied\u00e4ttek\u00f6 mik\u00e4 sen aiheutti? Video. En k\u00e4sit\u00e4 miksi hallitus ei valvo videoita. Ne ovat hirvitt\u00e4vi\u00e4. Raiskausta. Sotaa. V\u00e4kivaltaa. Juopottelua. Nuoriso saa niist\u00e4 huonoja ajatuksia, ja ne tuhoavat Atiun tuhatvuotisen kulttuurin.<\/em><\/em><\/p><\/blockquote>\n

Theroux arvioi saarten tilannetta sen mukaan, millainen suhde asukkailla on ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4n luontoon, t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa mereen:<\/p>\n

Arvostin yleens\u00e4 Tyynenmeren saarelaisia sen mukaan miten he suhtautuivat ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4n mereen. Uivatko he? Kalastivatko he verkoilla ja keih\u00e4ill\u00e4? Rakensivatko he veneit\u00e4, meloivatko, purjehtivatko? Kykeniv\u00e4tk\u00f6 he liikkumaan veneill\u00e4 saarelta toiselle? Kerran n\u00e4m\u00e4 ihmiset olivat olleet maailman taitavimpia purjehtijoita. Ent\u00e4 nyt? Ep\u00e4ilin ett\u00e4 he nyky\u00e4\u00e4n pelk\u00e4siv\u00e4t merta, ett\u00e4 he eiv\u00e4t edes tienneet merest\u00e4 mit\u00e4\u00e4n eiv\u00e4tk\u00e4 v\u00e4litt\u00e4neetk\u00e4\u00e4n tiet\u00e4\u00e4.<\/em><\/p><\/blockquote>\n

Olen pohtinut samaa asiaa liittyen arktisten alkuper\u00e4iskansojen nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n ja tulevaisuuteen. Meri \u2013 suuren osan vuotta toki j\u00e4\u00e4tyneen\u00e4 \u2013 on lumen ja pakkasen lis\u00e4ksi keskeinen elementti heid\u00e4nkin el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Amundsenin kohtaamat inuitit<\/a> eliv\u00e4t viel\u00e4 runsaat sata vuotta sitten l\u00e4hes kivikautisissa oloissa samaan aikaan kun \u201csivistyneest\u00e4\u201d maailmasta saapuneet valaanpyyt\u00e4j\u00e4t pystyiv\u00e4t lyhyess\u00e4 ajassa h\u00e4vitt\u00e4m\u00e4\u00e4n elinvoimaisen gr\u00f6nlanninvalaskannan sukupuuton partaalle. Mutta kun arktinen luonto n\u00e4ytti mahtiaan, iglu, kajakki ja koiravaljakko osoittautuivat suurta pyyntialusta toimivammaksi ratkaisuksi.<\/p>\n

Ajattelen niin, ett\u00e4 arktiset alkuper\u00e4iskansat ovat s\u00e4ilytt\u00e4neet Therouxin kuvaamia merellisi\u00e4 kansoja paremmin perinteisen tietonsa ja taitonsa selviyty\u00e4 luonnon armoilla. Silti on ep\u00e4varmaa, voisiko paluu aidosti perinteiseen el\u00e4m\u00e4nmuotoon onnistua edes pakon edess\u00e4.<\/p>\n

*) Therouxin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 kajakki kiinnosti sen verran, ett\u00e4 tutustuin alan tarjontaan. Johtava merkki n\u00e4ytt\u00e4isi olevan kanadalainen Feathercraft<\/a>. Keveit\u00e4, k\u00e4ytt\u00f6kelpoisia ja kauniita kajakkeja \u2013 mutta yht\u00e4 ylivoimaisen hintavia kuin Hillebergin teltat!
\n6\/2013<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tunnustin vuodentakaisessa postauksessani viihtyv\u00e4ni juhannuksena kotona kaupungin rauhassa. Niin nytkin. Vesille toki teki mieli, mutta niin tekee muinakin p\u00e4ivin\u00e4\u2026 Hain kirjastosta kaksi paksua kirjaa ja yhden ohuen. Toinen paksu oli Paul Therouxin v. 1993 suomeksi julkaistu Tyynenmeren onnelliset saaret. Alkuper\u00e4isteoksen kannesta l\u00f6ytyy t\u00e4rke\u00e4 t\u00e4smennys: Paddling the Pacific. Kirjailija matkusti saarille muiden matkailijoiden tavoin lent\u00e4en, mutta […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[],"class_list":["post-309","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjallisuus-taide"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/309","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=309"}],"version-history":[{"count":14,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/309\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4217,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/309\/revisions\/4217"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=309"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=309"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=309"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}