{"id":3070,"date":"2018-11-13T11:28:43","date_gmt":"2018-11-13T09:28:43","guid":{"rendered":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/?p=3070"},"modified":"2021-01-16T09:40:24","modified_gmt":"2021-01-16T07:40:24","slug":"teatteriretki-haltin-maisemiin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/?p=3070","title":{"rendered":"Poroaidan ali teatteriin: Operaatio Paulaharju osa 5"},"content":{"rendered":"

lauantai<\/strong> (18.8.2018)
\nViel\u00e4 Kilpisj\u00e4rvell\u00e4 olimme mukavasti aikataulussa. S\u00f6imme ja jatkoimme matkaa: tarkoitus oli j\u00e4tt\u00e4\u00e4 auto Guolasj\u00e4rvelle ja k\u00e4vell\u00e4 y\u00f6ksi Pihtsusjoen k\u00e4mp\u00e4lle. Sielt\u00e4 sitten seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 perille.<\/p>\n

Skibotnin j\u00e4lkeen matkanteko alkoi hidastua. Ensin jouduimme odottamaan tiet\u00f6iden vuoksi, sen j\u00e4lkeen menoa hidasti itse tie. Nousu Birtavarren kyl\u00e4lt\u00e4 tunturiin oli kuoppaista soratiet\u00e4, v\u00e4lill\u00e4 serpentiini\u00e4. Parkkipaikalla Guolasj\u00e4rven rannalla oli muutamia autoja.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Reilun tunnin k\u00e4velty\u00e4mme alkoi h\u00e4m\u00e4rty\u00e4 ja ensimm\u00e4iset sadepisarat putoilivat. P\u00e4\u00e4timme pystytt\u00e4\u00e4 teltat heti kun niille l\u00f6ytyy riitt\u00e4v\u00e4n tasaiset paikat. Pystytysvaiheessa huomasimme alarinteen puolella kolmannen teltan.<\/p>\n

Maasto autolta oli helppokulkuista, mutta poluttomuus hidasti vauhtia yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n paljon. Ajatus ehtimisest\u00e4 Bizusjohkan (norjalaisen kartan kirjoitusasu) k\u00e4mp\u00e4lle p\u00e4iv\u00e4n\u00e4\u00f6n aikana oli ollut ep\u00e4realistinen.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

sunnuntai<\/strong>
\nY\u00f6ll\u00e4 sateli, ei kuitenkaan yht\u00e4jaksoisesti. Kun aamulla kurkistin teltasta, naapurit olivat juuri nousemassa puron vartta yl\u00f6s; min\u00e4 olin ajatellut kiert\u00e4\u00e4 tasaisempia maita.\u00a0 S\u00e4\u00e4 vaikutti ep\u00e4vakaiselta.<\/p>\n

S\u00f6imme aamupuurot ja maistoin P\u00e4ivin p\u00f6lykahvia. Se oli ihmeen hyv\u00e4\u00e4, selv\u00e4sti parasta koskaan maistamaani t\u00e4m\u00e4n tyypin kahvia. Pakkasimme tavaramme ja l\u00e4hdimme kaikesta huolimatta naapureiden valitsemaan suuntaan. Energiaa kului, mutta ylh\u00e4\u00e4ll\u00e4 saimme ihailla vaikuttavia pilvimuodostelmia Guolasj\u00e4rven suunnalla.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Kuivan kes\u00e4n j\u00e4ljilt\u00e4 lammet olivat paikan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 n\u00e4htyn\u00e4\u00a0<\/span>kovin eri kokoisia ja muotoisia\u00a0<\/span>kuin kartalla. Ilmeisesti kartoitus oli tehty alkukes\u00e4ll\u00e4, jolloin n\u00e4iss\u00e4 maisemissa vett\u00e4 riitt\u00e4\u00e4.<\/span><\/p>\n

Olin ladannut puhelimeen Norjan ja Suomen maastokartat offline-tilassa k\u00e4ytett\u00e4viksi, paikannus toimi ilman nettiyhteytt\u00e4. Ihmettelin sit\u00e4, ett\u00e4 netti oli pime\u00e4n\u00e4 jo parkkipaikalla.<\/p>\n

Pihtsusjoen k\u00e4mpp\u00e4 poikkesi suomalaista siten, ett\u00e4 toisessa kerroksessa oli tilava parvi. Makuupaikkoja riitt\u00e4\u00e4 tarvittaessa isollekin porukalle. Liiterin virkaa toimitti sis\u00e4varasto tuvan avoimen p\u00e4\u00e4n ja lukitun, arvattavasti viranomaisk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevan osan v\u00e4liss\u00e4.<\/p>\n

K\u00e4vij\u00f6it\u00e4 n\u00e4ytti olleen v\u00e4h\u00e4nlaisesti, laskin vieraskirjasta koko vuodelta kolmisenkymment\u00e4 merkint\u00e4\u00e4. Paluumatkalla kuulimme Norjan valtion ja poronhoitajien organisaation vastaavan yhdess\u00e4 tuvan yll\u00e4pidosta. Poromiehet k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t tupaa jutamismatkoillaan kahdesti vuodessa.<\/p>\n

Kunnon ruokatauon j\u00e4lkeen kahlasimme ongelmitta joen yli k\u00e4mp\u00e4n kohdalta. Sen verran vuolas joki kuitenkin on, ett\u00e4 ylityspaikat pit\u00e4\u00e4 valita huolella. Ennen Pihtsusj\u00e4rven rantaa ylitimme valtakuntien rajan ja jouduimme keinottelemaan poroaidan l\u00e4pi. N\u00e4in v\u00e4h\u00e4n kuljetulla reitill\u00e4 ei ollut\u00a0ver\u00e4j\u00e4\u00e4.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Kilpisj\u00e4rvelt\u00e4 p\u00e4in p\u00f6risteli vesitaso ja jatkoi Pihtsusj\u00e4rven k\u00e4mp\u00e4n suuntaan. P\u00e4ivi lausui \u00e4\u00e4neen yhteisen toiveemme: kunpa Juha olisi kyydiss\u00e4! Juuri ennen l\u00e4ht\u00f6\u00e4mme Arja tapasi Juhan Rovaniemen rautatieasemalla. Silloin h\u00e4nen piti olla jo muun porukan kanssa n\u00e4iss\u00e4 maisemissa, mutta tieto vauvan \u00e4killisest\u00e4 sairastumisesta muutti suunnitelmat.<\/p>\n

J\u00e4rven ranta oli hyv\u00e4kulkuista maastoa, mutta kilometrit alkoivat painaa. Edest\u00e4mme nousi lentoon viisi riekkoa, j\u00e4rven takana n\u00e4ytt\u00e4ytyi sateenkaari. Ennen maaliintuloa edess\u00e4 oli p\u00e4iv\u00e4n toinen poroaita, jonka l\u00e4pi ei p\u00e4\u00e4ssytk\u00e4\u00e4n lankojen v\u00e4list\u00e4. Onneksemme yht\u00e4 tolppaa sai nostetuksi kuopasta, ja aidan ali mahtui ry\u00f6mim\u00e4\u00e4n.\u00a0Govdajohkan yli <\/span>kahlatessamme porukka palaili kenraalista.<\/span><\/p>\n

K\u00e4mp\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6 oli kirjavanaan telttoja, mutta kun autiotuvassa oli yll\u00e4tt\u00e4en tilaa, p\u00e4\u00e4tin j\u00e4\u00e4d\u00e4 ensimm\u00e4iseksi y\u00f6ksi sis\u00e4tiloihin.\u00a0Yl\u00e4ritsill\u00e4 meit\u00e4 oli vain kaksi, kaveriksi osui\u00a0aiemmilta teatteriretkilt\u00e4 tuttu Joutsan mies.<\/p>\n

K\u00e4vin leiriss\u00e4 tervehtim\u00e4ss\u00e4 esiintyj\u00e4t. Ilokseni paikalla oli my\u00f6s\u00a0 Juha, joka todellakin oli saapunut n\u00e4kem\u00e4ll\u00e4mme lentokoneella!<\/p>\n

maanantai<\/strong>
\nLuppop\u00e4iv\u00e4 sujui p\u00e4\u00e4osin k\u00e4mp\u00e4n seinustalla suojassa navakalta tuulelta. Juttukavereita riitti, vanhoja ja uusia tuttuja. Yksi heist\u00e4 osoittautui telttanaapuriksi Guolasj\u00e4rvelt\u00e4. Matin kanssa jutellessamme k\u00e4mp\u00e4n kohdalle rantaan ilmestyi yhdeks\u00e4n yksil\u00f6n alliparvi. Ilmoitin linnut Tiiraan.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Porukkaa kertyi p\u00e4iv\u00e4n mittaan runsaasti, muutamat kenraaliharjoituksen n\u00e4hneet malttoivat l\u00e4hte\u00e4 takaisin tien varteen. Pystytin telttani vapautuneelle paikalle k\u00e4mp\u00e4n ja j\u00e4rven v\u00e4liin; tasaisista paikoista alkoi olla puutetta. P\u00e4ivin teltta oli k\u00e4mp\u00e4n takana, ja iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 paikalle ilmestynyt Leena pystytti oman telttansa siihen l\u00e4helle.<\/p>\n

Painin merkille, ett\u00e4 esiintyjill\u00e4 ei t\u00e4ll\u00e4 kertaa ollut telttasaunaa mukana. En muistanut kysy\u00e4 syyt\u00e4, mutta arvelin ett\u00e4 ei haluttu her\u00e4tt\u00e4\u00e4 kateutta. Muutamat urhoolliset k\u00e4viv\u00e4t pesulla rannassa.<\/p>\n

Ensi-iltayleis\u00f6 l\u00e4hti viiden j\u00e4lkeen kohti n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6\u00e4 kahtena saattueena: rauhallista k\u00e4vely\u00e4 arvostavat edell\u00e4 ja muu porukka per\u00e4ss\u00e4. J\u00e4lkimm\u00e4inen jono alkoi v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti veny\u00e4, koska Juha harppoi tapansa mukaan keulilla taakseen vilkuilematta. Tyyli lienee suunnilleen sama kuin Paulaharjulla aikoinaan, kilometrej\u00e4 nielev\u00e4.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Polulta oli viitoitus tapahtumapaikalle, miss\u00e4 esiintyj\u00e4t jo odottelivat.\u00a0Juha toivotti tervetulleeksi yleis\u00f6n, jonka nen\u00e4luvuksi laskettiin 75! Se on ensi-iltojen enn\u00e4tys ja n\u00e4p\u00e4ytys meille, jotka olimme pit\u00e4neet paikkaa tarpeettoman haastavana.<\/p>\n

Kun Juha pyysi kaikki esitykset n\u00e4hneit\u00e4 nostamaan k\u00e4tens\u00e4, k\u00e4si\u00e4 nousi viisi tai kuusi. Palkintona ahkeroinnista luvassa on ensi vuoden aikana valmistuva projektista kertova kirja. Elokuussa riv\u00e4k\u00e4\u00e4n ei ollut viel\u00e4 kirjoitettu, mutta luotto Juhaan on luja!<\/p>\n

My\u00f6s polkujuoksija-Ville oli viidett\u00e4 kertaa tunturiteatterissa, kaveri vain oli vaihtunut. Parivaljakko juoksi paikalle Kilpisj\u00e4rvelt\u00e4 ja aikoi jatkaa esityksen j\u00e4lkeen Haltin yli Guolasj\u00e4rvelle. Pime\u00e4n tulo ei Ville\u00e4 hirvitt\u00e4nyt (sitten juostaan otsalampun valossa). Pieni huoli oli siit\u00e4, onko vastaanottaja varmasti paikalla. Jotain voi aina sattua.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Varsinainen esitys k\u00e4ynnistyi osuvasti Juteinin sanoin: Arvon mekin ansaitsemme. Antti lauloi ja Juha s\u00e4esti. Varsinainen esitys alkoi hajautetusti, laaja n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6 oli t\u00e4ysimittaisesti k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Jouni luki osia alkuper\u00e4istekstist\u00e4.<\/p>\n

Lussin Pietin roolissa loisti uusi tuttavuus Roosa, jota Juha luonnehti kes\u00e4n t\u00e4hdeksi. Kuninkaantytt\u00e4ren\u00e4 esiintyi vuosi vuodelta n\u00e4kyv\u00e4mp\u00e4\u00e4n rooliin noussut Elli. Aivan mainio suoritus! Taiteellisesta liikunnasta ja huimasta akrobatiasta vastasivat alan ammattimaiset osaajat Henna, Saara ja Sofia.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Toisena esityksen\u00e4 oli tuttu Niilas Saaran kiroissa<\/em>, joka tuntui yht\u00e4 hyv\u00e4lt\u00e4 kuin aina ennenkin. Muistelin n\u00e4hneeni esityksen kaikkiaan yksitoista kertaa. Tekstiss\u00e4 kiteytyy komealla tavalla Paulaharjun ydinsanoma.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Yleis\u00f6\u00e4 hemmoteltiin mukavilla yll\u00e4tyksill\u00e4. Roosa ilmestyi eteemme Reitarina (Rosa Liksomin tekstiin pohjautuen) ja oli taas mykist\u00e4v\u00e4n hyv\u00e4. Roolihahmoina Lussin Pieti ja Reitari ovat mahdollisimman erilaiset ja lis\u00e4ksi miehi\u00e4, mutta se ei yht\u00e4\u00e4n haitannut. Jopa murre oli hallussa!<\/p>\n

Kaiken huipuksi tunturin rinteeseen oli ripustettu edustava vailkoima Reidar S\u00e4rest\u00f6niemen taidetta Touko Hurmeen kokoelmista. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n syist\u00e4 maalaukset olivat minikokoisia.<\/p>\n

Karonkassa odotti oman retkeni kohokohta. Tuliaisia tarjotessani kerroin t\u00e4ytt\u00e4neeni\u00a0aiemmin kes\u00e4ll\u00e4\u00a0<\/span>py\u00f6reit\u00e4 vuosia noteeraamatta asiaa mitenk\u00e4\u00e4n. Olin halunnut s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 juhlat t\u00e4h\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n, seuraan ja tilanteeseen. Tuskin olin p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt puheenvuoroni, kun esiintyj\u00e4t aloittivat onnittelulaulun!\u00a0 Kyll\u00e4 l\u00e4mmitti.<\/span><\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

tiistai<\/strong>
\nVietimme tuvalla toisenkin luppop\u00e4iv\u00e4n. Olimme ajatelleet l\u00e4hte\u00e4 paluumatkalle heti esityksen j\u00e4lkeen, mutta reitti\u00e4 piti viel\u00e4 pohtia. Aluksi vahvoilla oli vaihtoehto k\u00e4vell\u00e4 illalla Haltin tuvalle ja jatkaa aamulla tunturin yli autolle.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4dyimme kuitenkin palaamaan omia j\u00e4lki\u00e4mme: y\u00f6ksi Pihtsusjohkan tuvalle ja seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ihmisten ilmoille. Teatteriin\u00a0Kilpisj\u00e4rvelt\u00e4 k\u00e4vellyt ja sinne autonsa j\u00e4tt\u00e4nyt Leena hyv\u00e4ksyi mielell\u00e4\u00e4n tarjouksen liitty\u00e4 joukkoon.<\/span><\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

L\u00e4hdimme heti esitysten p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 ja tuvalle ehtiess\u00e4mme kello l\u00e4henteli kahtatoista, melko h\u00e4m\u00e4r\u00e4\u00e4kin jo oli. Otsalamppuja ei kuitenkaan k\u00e4ytetty. K\u00e4mpp\u00e4 oli yll\u00e4tt\u00e4en asuttu: Marko oli tullut poikansa Niilon kanssa kalalle tuttuun paikkaan. Yli kaksi tuntia meni jutellessa ennen kuin maltoimme k\u00e4yd\u00e4 levolle.<\/p>\n

keskiviikko<\/strong>
\nJatkoimme matkaa puolilta p\u00e4ivin kun Niilo oli ensin kuvannut seurueemme. Ennen Guolasj\u00e4rve\u00e4 eteen osui mainio hillaesiintym\u00e4 ja kuten tunturissa usein, kasvupaikka oli niin kuiva, ett\u00e4 kontatessa ei kastunut.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Kuulimme tuvalla, ett\u00e4 Guolasj\u00e4rve\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6stell\u00e4\u00e4n rankasti paikallisen voimalan tarpeisiin. J\u00e4rven l\u00e4nsipuolitse tulleet Marko Ja Niilo olivat k\u00e4velleet pitk\u00e4sti kuivilleen j\u00e4\u00e4nytt\u00e4 j\u00e4rvenpohjaa, mutta meit\u00e4 tilanne ei hy\u00f6dytt\u00e4nyt.<\/p>\n

Autot olivat lis\u00e4\u00e4ntyneet parkkipaikalla, ja nyt enemmist\u00f6 oli suomalaisia.<\/p>\n

Kuvasarja kuudesta tunturiteatteriretkest\u00e4:<\/p>\n

Operaatio Paulaharju<\/a><\/p><\/blockquote>\n