{"id":287,"date":"2014-06-12T10:29:22","date_gmt":"2014-06-12T07:29:22","guid":{"rendered":"http:\/\/www.veikkovasama.fi\/?p=287"},"modified":"2021-11-26T14:13:14","modified_gmt":"2021-11-26T12:13:14","slug":"uskottavuus-koetuksella","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/?p=287","title":{"rendered":"Uskottavuus koetuksella"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/a><\/p>\n

Mauri Nieminen (25.1.01) ja Jouni Kitti (5.2.01) ovat kiinnitt\u00e4neet t\u00e4ll\u00e4 palstalla huomiota maallikoiden tekemiin porotutkimuksiin, jotka toteuttavat ansiokkaasti Paliskuntain yhdistyksen taannoisen puheenjohtajan tutkimuspoliittista linjausta. Sen mukaan porotutkijan kuuluu tehd\u00e4 tutkimusta, josta on porotaloudelle hy\u00f6ty\u00e4.<\/p>\n

Jouni Kitti kirjoittaa, ett\u00e4 Lapin paliskunnan tilaaman laiduntutkimuksen tieteellisest\u00e4 tasosta l\u00e4\u00e4k\u00e4ri Pekka Sipil\u00e4n kanssa vastannut maisteri Pekka Aikio on hankkinut varsinaiset meriittins\u00e4 politiikan saralla. N\u00e4in ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 on, mutta tasapuolisuuden vuoksi haluan muistuttaa Aikion osallistuneen my\u00f6s vakavasti otettavaan porotutkimukseen.<\/p>\n

Pekka Aikio on kirjoittajanimen\u00e4 mukana Ilpo Kojolan, Timo Helteen ja Mikko Niskasen tohtoritason tutkijaryhm\u00e4ss\u00e4, jonka ty\u00f6n tuloksia esitell\u00e4\u00e4n Suomen Riista -julkaisusarjassa (40\/1994) otsikolla ”Talvilaidunten kunnon vaikutus poron ravintoon, kasvuun ja lis\u00e4\u00e4ntymiseen”. Tutkimusalue k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 saamelaisalueen paliskuntien lis\u00e4ksi Kyr\u00f6n ja Muonion paliskunnat. N\u00e4iss\u00e4 molemmissa ja erityisesti Ivalon paliskunnassa on harjoitettu voimaper\u00e4ist\u00e4 mets\u00e4taloustoimintaa. Surkein laiduntilanne todettiin kuitenkin kolmessa tunturipaliskunnassa, joista mets\u00e4talous puuttuu kokonaan ja porotalouden kanssa kilpailevasta maank\u00e4yt\u00f6st\u00e4 vastaavat l\u00e4hinn\u00e4 repputuristit.<\/p>\n

Tutkijat kirjoittavat: ”Talvilaitumet olivat pahiten kuluneet tunturialueilla, K\u00e4sivarressa ja Utsjoella. Parhaat j\u00e4k\u00e4lik\u00f6t l\u00f6ytyiv\u00e4t Inarista. J\u00e4k\u00e4lien runsauteen vaikuttivat merkitsev\u00e4sti pitk\u00e4n aikav\u00e4lin porotiheyskeskiarvot.” Pekka Aikiota johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s tuskin miellytt\u00e4\u00e4, mutta h\u00e4n ei ole kirjannut julkaisuun eri\u00e4v\u00e4\u00e4 mielipidett\u00e4 tai halunnut nime\u00e4\u00e4n pois tekij\u00f6iden joukosta. T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan est\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 saamelaispoliitikon roolissa syytt\u00e4m\u00e4st\u00e4 populistisesti valtav\u00e4est\u00f6\u00e4 laidunkriisist\u00e4 ja useimmista muistakin saamelaisten ongelmista.<\/p>\n

Ilpo Kojola ja Timo Helle kertaavat tutkimuksen keskeisen johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksen Suomen Luonto -lehden artikkelissa ”Poroilta loppuvat laitumet” (11\/1995) niin selkokielisesti, ett\u00e4 pit\u00e4isi menn\u00e4 perille: ”RKTL:n ja Metla:n mukaan talvilaitumet ovat eritt\u00e4in kuluneita niin sanotuissa tunturipaliskunnissa, Utsjoella ja K\u00e4sivarressa. Tunturipaliskunnissa j\u00e4k\u00e4l\u00e4\u00e4 on v\u00e4himmill\u00e4\u00e4n vain nelj\u00e4nnes siit\u00e4, mit\u00e4 pohjoisimmissa mets\u00e4paliskunnissa. J\u00e4k\u00e4l\u00e4 toki kasvaa hitaammin tunturissa kuin mets\u00e4ss\u00e4, mutta t\u00e4rkein syy tunturialueen kehnoihin laitumiin ovat korkeat porotiheydet.”<\/p>\n

Oikeat porotutkijat ovat pitk\u00e4\u00e4n varoitelleet porotalouden harjoittajia laitumien liiallisesta kulumisesta. L\u00f6ysin uutistekstin (LK 24.11.96), joka on edelleen polttavan ajankohtainen. Toimittaja Pekka Rytk\u00f6nen haastattelee Timo Hellett\u00e4 ja Mauri Niemist\u00e4 Lapin luonnonsuojelupiirin j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4n tilaisuuden tiimoilta. Otsikko kuuluu: ”Laitumet eiv\u00e4t kest\u00e4 nykyisi\u00e4 porom\u00e4\u00e4ri\u00e4 \/ Poromiehet eiv\u00e4t tajua luomutuotannon arvoa.” Timo Helle sanoo mm: ”Poronhoito on ainoita ammattikuntia Suomessa, joka yh\u00e4 pyrkii suuntaan, jonka muut ovat hyl\u00e4nneet.” Nyt nelj\u00e4 vuotta my\u00f6hemmin luomuporonhoidosta ollaan entist\u00e4 kauempana.<\/p>\n

Maisteri Kaisa Raitio on omissa kirjoituksissaan (LK 8.12.00 ja 27.1.01) v\u00e4itt\u00e4nyt, ett\u00e4 ”perimm\u00e4isi\u00e4 syit\u00e4” porolaitumien huonoon tilaan ei tunneta ja ett\u00e4 poronhoidon ”yksipuolinen syyllist\u00e4minen” ei perustu tutkittuun tietoon. Vaikka edell\u00e4 siteerattu tutkimus on viime vuosikymmenelt\u00e4 ja koskee vain saamelaisaluetta, tulokset p\u00e4tev\u00e4t edelleen. Muussa osassa poronhoitoaluetta yksitt\u00e4isten paliskuntien pyrkimys luonnonmukaiseen ja ekologisesti kest\u00e4v\u00e4\u00e4n porotalouteen on sin\u00e4ns\u00e4 kunnioitettavaa, mutta paliskuntien suuri enemmist\u00f6 on valinnut t\u00e4ysin p\u00e4invastaisen suunnan.<\/p>\n

Veikko V\u00e4\u00e4n\u00e4nen ep\u00e4ilee oikeutetusti my\u00f6s luonnonsuojelijoiden uskottavuutta (LK 7.2.01). Meit\u00e4 luonnonsuojelijoita on moneen l\u00e4ht\u00f6\u00f6n: Suomen luonnonsuojeluliitto ei ole mukana Luonto-Liiton ja Greenpeacen mets\u00e4kampanjassa, joka perustuu porotalouden ja saamelaispolitiikan osalta virheelliseen ja yksisilm\u00e4iseen tilannearvioon. Jouni Kitti osuu asian ytimeen korostaessaan, ett\u00e4 luppokuusikoiden tai m\u00e4nnik\u00f6iden suojelu ei ratkaise porotalouden kipeit\u00e4 perusongelmia. ”Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen aikaansaaminen edellytt\u00e4\u00e4 aivan muunlaisia toimenpiteit\u00e4.”<\/p>\n

Julkaistu Lapin Kansassa 10.2.2001<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Mauri Nieminen (25.1.01) ja Jouni Kitti (5.2.01) ovat kiinnitt\u00e4neet t\u00e4ll\u00e4 palstalla huomiota maallikoiden tekemiin porotutkimuksiin, jotka toteuttavat ansiokkaasti Paliskuntain yhdistyksen taannoisen puheenjohtajan tutkimuspoliittista linjausta. Sen mukaan porotutkijan kuuluu tehd\u00e4 tutkimusta, josta on porotaloudelle hy\u00f6ty\u00e4. Jouni Kitti kirjoittaa, ett\u00e4 Lapin paliskunnan tilaaman laiduntutkimuksen tieteellisest\u00e4 tasosta l\u00e4\u00e4k\u00e4ri Pekka Sipil\u00e4n kanssa vastannut maisteri Pekka Aikio on hankkinut varsinaiset […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[10],"tags":[],"class_list":["post-287","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-saamelais-ja-poropolitiikka"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/287","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=287"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/287\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4224,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/287\/revisions\/4224"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=287"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=287"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=287"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}