{"id":2855,"date":"2018-04-23T15:16:20","date_gmt":"2018-04-23T12:16:20","guid":{"rendered":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/?p=2855"},"modified":"2021-11-18T12:31:27","modified_gmt":"2021-11-18T10:31:27","slug":"totuus-ja-oikeus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/?p=2855","title":{"rendered":"Kansalliskirjallisuutta: Totuus ja oikeus"},"content":{"rendered":"

A.H. Tammsaaren<\/span> <\/span>Totuus ja oikeus <\/em>kuuluu <\/em>Viron kansalliskirjallisuuden kulmakiviin<\/span>. Viisi osaa, saatesanoineen liki 3000 sivua. Teos julkaistiin Virossa 1926-1935 ja se tavoitti heti virolaiset lukijat. <\/span>Toisin k\u00e4vi Suomessa.<\/span><\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Suurteoksesta k\u00e4\u00e4nnettiin ja julkaistiin tuoreeltaan ensimm\u00e4inen ja viides osa: Maan lupaus <\/em>ja Kotiinpaluu <\/em>(1932 ja 1935). K\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4 Erkki Reijonen oli viestitt\u00e4nyt kirjailijalle, ett\u00e4 suomalainen lukijakunta ei ole viel\u00e4 valmis lukemaan kaupunkiosia (II-IV). Niinp\u00e4 kirjailija laati vuoden 1935 suomenkieliseen laitokseen viisisivuisen selostuksen suomentamatta j\u00e4\u00e4neiden niteiden tapahtumista!<\/p>\n

Totuus ja oikeus<\/em> julkaistiin kokonaisuudessaan suomeksi vasta vuosina 2002-2013. K\u00e4\u00e4nn\u00f6sty\u00f6n teki mm. Jaan Kross -k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4n\u00e4 ja Krossin tuntijana ansioitunut Juhani Salokannel. Salokannel on kirjoittanut saatesanat kaikkiin osiin ja lukeminen kannattaa aloittaa niist\u00e4.<\/p>\n

Avausosa Maan lupaus<\/em> ja erityisesti siin\u00e4 kuvattu kyl\u00e4yhteis\u00f6 ja p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 Andresin raataminen houkuttelee rinnastamaan Tammsaaren teoksen Linnan Pohjant\u00e4hti-trilogiaan, mutta jatko on aivan muuta. Jo toinen osa Koulutie<\/em> vie lukijan kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n, miss\u00e4 pysyt\u00e4\u00e4n pitk\u00e4\u00e4n. Vargam\u00e4en maisemiin palataan vasta viimeisess\u00e4 osassa.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Ensimm\u00e4isen osan saatesanoissa Juhani Salokannel nostaa Tammsaaren suomalaiseksi verrokiksi Linnan sijaan Eino S\u00e4is\u00e4n:<\/p>\n

Kun lukijankatsettamme on aluksi suunnannut T\u00e4\u00e4ll\u00e4 Pohjant\u00e4hden alla<\/em>, on kokonaisuutta ajatellen syyt\u00e4 palauttaa mieleen toinen kotimainen suurteos: Eino S\u00e4is\u00e4n kuusiosainen Kukkivat roudan maat,<\/em> joka ilmestyi vuosina 1971-1980. Heti alusta alkaen sen yhdist\u00e4v\u00e4t Tammsaareen sek\u00e4 raivaajateema ett\u00e4 herk\u00e4t ja hienot lapsikuvaukset. S\u00e4is\u00e4n sis\u00e4isesti muuttuva romaanisarja siirt\u00e4\u00e4 niin ik\u00e4\u00e4n painopistett\u00e4\u00e4n yhteis\u00f6st\u00e4 yksil\u00f6n kuvaukseen, muuttuu raivaajaeepoksesta kehitysromaaniksi.<\/p><\/blockquote>\n

Linnalle niin ominainen yhteiskunnallinen ote puuttuu Tammsaarelta l\u00e4hes t\u00e4ysin; j\u00e4nnitteit\u00e4 kyll\u00e4 l\u00f6ytyy, mutta ne ovat ihmisten v\u00e4lisi\u00e4. V\u00e4sym\u00e4tt\u00f6mimmin toistensa kimpussa ovat naapurukset M\u00e4en Andres ja Orun Pearu.<\/p>\n

Teossarjan kesken\u00e4\u00e4n h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n erilaisia osia yhdist\u00e4\u00e4 keskushenkil\u00f6ksi nouseva Indrek, joka tutustuu Vargam\u00e4elt\u00e4 l\u00e4hdetty\u00e4\u00e4n t\u00e4ysin erilaiseen maailmaan koulukaupungissaan Tartossa (Koulutie<\/em>). My\u00f6hemmin Tallinnassa (Surmatulet<\/em>) ajan v\u00e4kev\u00e4 riento tempaa Indrekin hetkeksi py\u00f6rteisiins\u00e4. P\u00e4\u00e4 pysyy kuitenkin kylm\u00e4n\u00e4 ja kotona opitut perusarvot kunniassa.<\/p>\n

Nelj\u00e4nness\u00e4 osassa (Kuolemantanssi)<\/em> liikutaan Tallinnan porvarispiireiss\u00e4, joihin Indrek on hieman yll\u00e4tt\u00e4en naimakaupan vuoksi joutunut. Indrek huomaa ennen pitk\u00e4\u00e4 olevansa vaimonsa kanssa l\u00e4hes kaikesta eri mielt\u00e4. Sik\u00e4li kun Tammsaaren suurteoksen osat toimivat itsen\u00e4isen\u00e4 romaaneina – n\u00e4in on sanottu – t\u00e4m\u00e4 tunnelmaltaan piinaava avioliittoromaani voisi olla t\u00e4llainen.<\/p>\n

Ympyr\u00e4 sulkeutuu, kun Indrek palaa Vargam\u00e4en maisemiin teossarjan viidenness\u00e4 osassa (Kotiinpaluu)<\/em>. Paikat ovat ennallaan, mutta ilmapiiri aivan toinen. Kun pojista ei l\u00f6ytynyt ty\u00f6n jatkajaa, Andres joutui j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n is\u00e4nnyyden v\u00e4vylleen Sassille. T\u00e4m\u00e4 on ihan kunnon mies, mutta suhtautuu perint\u00f6tilaan vain hy\u00f6dyn kannalta.<\/p>\n

Vaikka vanha Andres ehtii n\u00e4hd\u00e4 ikiaikaisen unelmansa eli joen perkauksen toteutuvan, kaikessa muussa h\u00e4n joutuu my\u00f6nt\u00e4m\u00e4\u00e4n tappionsa. K\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4\u00e4 lainatakseni ”ollaan taas aloittamisen, ponnistuksen ja sen tyhjiin raukeamisen teemassa”.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

A.H. Tammsaaren Totuus ja oikeus kuuluu Viron kansalliskirjallisuuden kulmakiviin. Viisi osaa, saatesanoineen liki 3000 sivua. Teos julkaistiin Virossa 1926-1935 ja se tavoitti heti virolaiset lukijat. Toisin k\u00e4vi Suomessa. Suurteoksesta k\u00e4\u00e4nnettiin ja julkaistiin tuoreeltaan ensimm\u00e4inen ja viides osa: Maan lupaus ja Kotiinpaluu (1932 ja 1935). K\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4 Erkki Reijonen oli viestitt\u00e4nyt kirjailijalle, ett\u00e4 suomalainen lukijakunta ei ole viel\u00e4 valmis lukemaan kaupunkiosia (II-IV). Niinp\u00e4 kirjailija laati […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[35],"class_list":["post-2855","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjallisuus-taide","tag-a-h-tammsaare"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2855","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2855"}],"version-history":[{"count":19,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2855\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3681,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2855\/revisions\/3681"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2855"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2855"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstit\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2855"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}