![\"\"](\"https:\/\/www.veikkovasama.fi\/tekstikuvat\/luetut_paroset.jpg\" "\\"Operaatio")
<\/a><\/p>\nSuomalaisen kirjallisuuden eturiviin kuuluva Samuli Paronen (1917-1974) on huonosti tunnettu kirjailija, kaikkea muuta kuin painosten kuningas. Kuvaavaa on, ett\u00e4 Rovaniemen kirjastoissa monista Parosen teoksista n\u00e4ytt\u00e4isi olevan vain yksi kappale. Kaivos<\/em> tilattiin Ivalon kirjastosta.<\/p>\n Paronen aloitti uransa yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 aihevalinnalla: romaanissa Kes\u00e4 Aataminkyl\u00e4ss\u00e4<\/em> (1964) 47-vuotias esikoiskirjailija tarkkaili maailman menoa uskottavasti pikkupojan silmin. Seuraava teos, sotaromaani Kuolismaantie<\/em> julkaistiin kolme vuotta my\u00f6hemmin. Kirja on tekstin\u00e4 mahdollisimman erilainen, mutta taidonn\u00e4ytteen\u00e4 yht\u00e4 vakuuttava kuin esikoinenkin. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen Parosen julkaisutahdiksi vakiintui kirja vuodessa.<\/p>\n Kahdeksasta Parosen romaanista luettavimpia ovat mielest\u00e4ni kolme ensimm\u00e4ist\u00e4 ja Laiva. <\/em>Muissa normaalilukijaa kiusaa toiminnan puute ja pohdiskelun runsaus: hieman liioitellen ”dialogeissa” pitk\u00e4t yksinpuhelut katkaisee vain toisen osapuolen murahdus.<\/p>\n Parosen taidoilla olisi voinut kirjoittaa muunkinlaista teksti\u00e4, my\u00f6s menev\u00e4\u00e4 ja myyv\u00e4\u00e4. Paronen ei halunnut ja perusteli valitsemaansa linjaa lokakuussa 1972 kirjeess\u00e4 kollegalleen Pertti Tonterille:<\/p>\n Jos t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Suomessa oikeen menev\u00e4n lukuromaanin haluaa tehd\u00e4 on paras kirjoittaa Hitlerist\u00e4, sotasankareista, tahi ehk\u00e4 aatelisromantiikasta. Minun laivasta olis tullu aika v\u00e4h\u00e4ll\u00e4 lis\u00e4vaivalla melko lailla parempi lukuromaani kuin mit\u00e4 se nyt on, mutta jotain, minun mielest\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4, olis j\u00e4\u00e4nyt ik\u00e4\u00e4n kuin toissijaisuuteen.<\/p><\/blockquote>\n (Mainittakoon taustatietona, ett\u00e4 Veikko Huovisen Veitikka<\/em> julkaistiin v. 1971)<\/p>\n Ehk\u00e4 useimmin Parosen yhteydess\u00e4 esiin nostettu kirjailija on Pentti Haanp\u00e4\u00e4. Vaikka kyseess\u00e4 ovat kovin erityyliset kirjailijat, selv\u00e4\u00e4 sukulaisuuttakin l\u00f6ytyy. Yhteist\u00e4 on tarve sanoa yhteiskunnasta jotain yleisp\u00e4tev\u00e4\u00e4 ja t\u00e4rke\u00e4\u00e4, pelkk\u00e4 tarina ei riit\u00e4. Kumpikin asettuu voimakkaasti v\u00e4h\u00e4v\u00e4kisten puolelle sortumatta kuitenkaan politikointiin. Muista merkitt\u00e4vimmist\u00e4 kirjailijoistamme lasken t\u00e4h\u00e4n ryhm\u00e4\u00e4n esimerkiksi V\u00e4in\u00f6 Linnan ja Erno Paasilinnan.<\/p>\n Romaanien lis\u00e4ksi Paroselta on julkaistu novelleja ja aforismeja. Aforismit saivat kiitt\u00e4v\u00e4n vastaanoton, ja minunkin mielest\u00e4ni kompakti aforismikokoelma Maailma on sana<\/em> on kirjallisuutemme helmi\u00e4. Sen sijaan Testamentti<\/em> oli raskas luettava.<\/p>\n Novellikokoelma T\u00e4m\u00e4 on huone 8<\/em> jakoi kriitikoiden mielipiteet. Pid\u00e4n Parosen novelleista ja ihmettelen, miksi kirjailija ei kirjoittanut niit\u00e4 enemp\u00e4\u00e4.<\/p>\n Parosen tuotantoon tutustuessani varasin oheiskirjoiksi Yrj\u00f6 Hosiaisluoman v\u00e4it\u00f6skirjan Parosesta vuodelta 1990 ja Hannu M\u00e4kel\u00e4n v. 2006 julkaistun muisteluteoksen. T\u00e4rkeit\u00e4 ja tarpeellisia teoksia kumpikin. Paroset luin suunnilleen julkaisemisj\u00e4rjestyksess\u00e4, M\u00e4kel\u00e4n muistelut heti luku-urakkaa aloittaessani ja v\u00e4it\u00f6skirjaa hakuteoksena pitkin matkaa.<\/p>\n Perusteellista ty\u00f6t\u00e4 tehnyt Hosiaisluoma k\u00e4sittelee mm. Parosen henkil\u00f6historiaa ja kirjailijanuraa, esittelee ja ruotii h\u00e4nen kirjallisen tuotantonsa, k\u00e4y l\u00e4pi teosten saaman kritiikin ja pohtii Parosen roolia ty\u00f6l\u00e4iskirjailijana. (sitaatit Parosen kirjeist\u00e4 ovat v\u00e4it\u00f6skirjasta)<\/p>\n Vasemmiston lehdiss\u00e4 Parosta ei koettu ”omana miehen\u00e4”, vaikka h\u00e4n jos kuka oli ty\u00f6l\u00e4iskirjailija: raskaiden ruumiillisten t\u00f6iden tekij\u00e4 ja itseoppinut kirjoittaja. Joistakin h\u00e4nen kirjoistaan vasemmistolehdiss\u00e4 ei kirjoitettu sanakaan. Syyn\u00e4 on se, ett\u00e4 Paronen ajatteli asiat itse eik\u00e4 taipunut keskusjohtoiseen oikeassa olemiseen. Kaksi lainausta selvent\u00e4\u00e4 asiaa:<\/p>\n Kastijako on ty\u00f6miesten kesken lujempi kuin miss\u00e4\u00e4n. T\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 arvona vaalitaan keskin\u00e4isi\u00e4 palkka- ja s\u00e4\u00e4tyeroja, vaikka kuuluttais samaan eturyhm\u00e4j\u00e4rjest\u00f6\u00f6n ja puolueeseen. Ollaan kesken\u00e4mme kuin is\u00e4nn\u00e4t ja rengit. (Kaivos)<\/p>\n Suomalainen demokratia mit\u00e4t\u00f6ityy koko aika yhdess\u00e4 politiikan kanssa, fasismi ry\u00f6mii asemiin. Politiikka on yh\u00e4 enempi h\u00e4m\u00e4yst\u00e4 henkil\u00f6kohtaisten etujen saamiseksi. Puolueet j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 probagandistisia erimielisyysilveilyj\u00e4. (kirje Kalevi Seiloselle 28.9.1971)<\/p><\/blockquote>\n Parosella oli omakohtaista kokemusta monenlaisista t\u00f6ist\u00e4, ja h\u00e4n kertoo romaaneissaan ruumiillisen ty\u00f6n tekemisest\u00e4 uskottavasti ja tarkasti. Hyvi\u00e4 esimerkkej\u00e4 l\u00f6ytyy teoksista Kaivos<\/em> (poraajan ty\u00f6), Kortteeri<\/em> (ikkunalasin valmistus) ja Laiva<\/em> (ty\u00f6 sillinpyyntialuksella). Sekalaisia t\u00f6it\u00e4 rakennusty\u00f6mailla Paronen kuvaa monissa teksteiss\u00e4\u00e4n. Kaikenlaiset asumiseen liittyv\u00e4t ongelmat olivat tuttuja Paroselle itselleen ja kaikille h\u00e4nen teostensa ihmisille.<\/p>\n Paronen kuului Kirjailijaliittoon, mutta ei osallistunut kertaakaan liiton kokouksiin. Paikallisten kirjailijoiden tapaamiseen h\u00e4net onnistuttiin joskus houkuttelemaan, mutta kokemus ei ollut innostava. Paronen muistelee tilannetta kirjeess\u00e4 Kalevi Seiloselle 7.5.1973:<\/p>\n Min\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 pari kertaa erehdyin menem\u00e4\u00e4n [oppi]-arvollisten tilaisuuteen, ja sain tuntea sitten olevani kuin aasi joka on eksynyt roturatsujen talliin jossa hirnutaan niin sivistyneesti ett\u00e4 on omine \u00e4\u00e4nineen kuin p\u00f6lkynkantaja ik\u00e4\u00e4n korostamassa muiden erinomaisuutta.<\/p><\/blockquote>\n<\/a><\/p>\n<\/a><\/p>\n